YTV:n seudun joukkoliikennesuunnitelma 2010 - 2014

Eri asia että pystyisikö LAK toimittamaan tuollaista määrää. Tai mikään muukaan bussinvalmistaja.
Eihän niitä tarvita kerralla. Metroa korvaava bussiliikenne on pyörinyt jo ainakin 25 vuotta ilman kaluston toimitusongelmia.

Metro merkitsee ilman muuta bussikaluston tarpeen vähenemistä. Vaikka busseja nyt onkin enemmän kuin mitä tarvittaisiin metron kanssa, niitä ei tultaisi käyttämään jäljellejäävän linjaston vuorotarjonnan lisäämiseen. Siihenhän ei ole varaa, sillä liikenteen ostoihin osoitettu rahamäärä ei tule kasvamaan ostettavaksi tulevan metroliikenneteen hinnalla.

Nykyinen tilaaja-tuottaja -malli jättää ylimääräisen kaluston bussifirmojen ongelmaksi. YTV maksaa ainoastaan ajetusta liikenteestä, ei seisovista busseista. Tietenkin ”jonkun” on maksettava jouten seisovien bussien investointikulut. Viime kädessä se on YTV itse, koska jos busseille ei löydy jälkimarkkinoita, ne rasittavat bussifirmojen taloutta, jonka kaikki rasitteet katetaan liikenteen myynnillä YTV:lle.

Kun liityntäliikenne alkoi Itä-Helsingissä, HKL:n bussihankinnat lopahtivat. Kun autoja oli yli tarpeen, niillä ajettiin vähemmän kuin ennen ja ne kestivät siten pidempään. Uushankintoja tarvittiin vasta sitten, kun kilometrit alkoivat tulla täyteen. Tilapäisesti siis bussien kalenteri-ikä kasvoi, koska keskimääräinen ajokilometrimäärä bussia kohden laski. Ehkä näin voi tapahtua tulevaisuudessakin, jos vain YTV hyväksyy iäkkäämmän kaluston.

Antero
 
4000 Scalaa.. hmm... onko se paljon ?

On tietenkin, jos ajattelee että kaikki bussit yhtäkkiä tulisivat liikenteeseen.

Mutta jos asiaa vertaa metroinvestoinnin ikään, 4000 bussia ei ole kovin paljon. Lontoon vanhimmat metrolinjat ovat 1860-luvulta, eikä näissä linjoissa mitään vikaa ole vieläkään.

Jos laskee 150 vuoden mukaan, 4000 Scalaa tarkoittaa vajaata 30 bussia vuodessa. Jos laskee tuhanne vuoden mukaan, se tarkoittaa neljää bussia vuodessa.

Esimerkki osoittaa vain, että investointikustannuksia ei juuri kannata verrata liikenteen juokseviin hoitokustannuksiin. Investointien juoksuajat (=metron ikä) on niin pitkä (100, 200, 500 vai 2000 vuotta), että niille ei pysty järkevää vuosikustannusta laskemaan. Vaikka monet kamreerit, konsultit, liikenneinsinöörit ym sitä väkisin yrittävät tehdä.
 
Esimerkki osoittaa vain, että investointikustannuksia ei juuri kannata verrata liikenteen juokseviin hoitokustannuksiin. Investointien juoksuajat (=metron ikä) on niin pitkä (100, 200, 500 vai 2000 vuotta), että niille ei pysty järkevää vuosikustannusta laskemaan. Vaikka monet kamreerit, konsultit, liikenneinsinöörit ym sitä väkisin yrittävät tehdä.
Metro on muutakin kuin tunneleita. Metron kokonaisuudessa ”ikuista” on vain kallioon porattu tunneli, jonka arvo Matinkylän metrossa on 240 M€. Kaikilla muilla rakenteilla on jokin kestoikä, jonka jälkeen ne on uusittava kuten loppuunajetut bussitkin. Helsingissäkin on jo korjattu siltoja, vaihdettu kiskoja ja pölkkyjä sekä peruskorjattu asemia.

Joukkoliikenneinvestoinnin kannattavuuslaskenta on kuitenkin vähän monimutkaisempaa kuin verrata metroradan ja asemien rakentamisen hintaa bussien hintoihin. Täytyyhän metroon ostaa myös junat ja toisaalta busseillakin on pysäkit ja kaistansa. Ja sitten tietenkin ne juoksevat kulut, eli kaluston huolto- ja energiakulut sekä asemien lämmitys, valaistus ja muu ylläpito.

Metro on investointipainotteinen ja bussiliikenne kulupainotteinen liikennemuoto. Ei investoinnin merkitystä voi sivuuttaa, sillä raha tarvitaan investointiinkin. Ja sen rahan tarve usein kaataa investoinnin ja johtaa vuosien kuluessa kalliimpaan kulupainotteiseen ratkaisuun. Eli karkeasti, köyhyys edistää köyhyyttä ja varakkuus varakkuutta. Mutta kaikken surkein tulos tulee siitä, että tuhlataan rahat hukkainvestointiin. Silloin köyhästä tulee vielä köyhempi ja köyhäksi muuttuu rikaskin, kun oikein huonosti investoi.

Antero
 
Kun liityntäliikenne alkoi Itä-Helsingissä, HKL:n bussihankinnat lopahtivat. Kun autoja oli yli tarpeen, niillä ajettiin vähemmän kuin ennen ja ne kestivät siten pidempään. Uushankintoja tarvittiin vasta sitten, kun kilometrit alkoivat tulla täyteen. Tilapäisesti siis bussien kalenteri-ikä kasvoi, koska keskimääräinen ajokilometrimäärä bussia kohden laski. Ehkä näin voi tapahtua tulevaisuudessakin, jos vain YTV hyväksyy iäkkäämmän kaluston.
Menee ohi aiheen, mutta menköön...
Itse taas olen kuullut vuosien 1980-1984 olemattomalle HKL:n bussien hankinnoille selitykseksi sen, että "kaikki rahat menivät metroon". 1980 -luvun loppupuolella ja 1990 -luvun alkupuolella HKL:n bussikalusto taas uusittiin kertaheitolla, niin että esim. vuonna 1992 suurin osa HKL:n bussikalustosta oli alle seitsemän vuotta vanhaa - 1970 -luvun loppupuolen Sisuja oli tuolloin vain "kourallinen".

Sen sijaan "maineikkaalle" Liikenne Oy -nimiselle liikennöitsijälle tuo antamasi selitys saattaa osua hyvinkin kohdalleen. ;)
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Menee ohi aiheen, mutta menköön...
Itse taas olen kuullut vuosien 1980-1984 olemattomalle HKL:n bussien hankinnoille selitykseksi...)
Se taisi olla MecRastor tai jokin vastaava konsulttifirma, joka kehotti liikennelaitosta säästämään mm. linja-autohankinnoissa. Kesän 1979 jälkeen seuraavan kerran tilattiinkin uusia sinisiä busseja vuonna 1984 (toimitukset alkoivat helmikuussa 1985). Siinä välissä ehdittiin toimittaa vuoden 1980 alussa 26 edellisenä vuonna tilattua Delta-kaupunkiautoa. 26 auton hankinta oli sekin sangen pieni HKL:n sen ajan mittapuun mukaan. HKL oli päässyt jo vuonna 1978 hyvään tilanteeseen bussikalustonsa kanssa, 10 vuotta vanhat Sisu-Pantherit voitiin poistaa, joten kaluston keski-ikä oli jopa hieman alle viisi vuotta. Metron liikennöinti alkoi vasta vuonna 1982. Täysimääräiseen liityntään siirryttiin lisäksi asteittain. Mutta metron rakentaminen ja sen tarvitseman materiaalin hankinta varmastikin rasittivat kaupungin taloutta jo kauan ennen liikenteen alkamistakin, tosin ennen vuotta 1982 metro ei vaikuttanut välittömästi HKL:n budjettiin.
 
Viimeksi muokattu:
Monella kohtaa vuorovälit ovat sitä samaa tuubaa, 20-30min, ei houkuta kovin monia.

Paikoitellen tosiaan tuntuu siltä, että luodaan taas valtava määrä erilaisia suoria poikittaisyhteyksiä, mutta kaikkien vuoroväli jää vaatimattomaksi. Tämä ratkaisu ei tosiaan välttämättä ole kovin houkutteleva verrattuna runkolinjaratkaisuihin. Periaatteessa suorat yhteydet ovat selkeitä, mutta niin on myös kohtuullinen linjojen määrä ilman kirjainvariaatioita.
 
Vs: YTV:n seudun joukkoliikenne suunnitelma 2010-2014

Joitain huomioitani koskien Vantaan ja Helsingin välisiä poikittaisia ja säteittäisiä yhteyksiä:

570:n (Jokeri 2) reitin suoristamiseksi Malmin ja Paloheinän välille sopisi joukkoliikennekatu Tapaninvainiosta Vantaanjoen yli Tuomarinkylän kartanon editse ja edelleen Kuusmiehentielle. Sen lisäksi, että suoristaminen nopeuttaa reittiä, se myös avaisi uuden suoran yhteyden Malmilta Kirkonkyläntien kautta Tapaninvainioon.

älä edes unelmoi, syntyisi sellainen mölö että... ;)
 
Paikoitellen tosiaan tuntuu siltä, että luodaan taas valtava määrä erilaisia suoria poikittaisyhteyksiä, mutta kaikkien vuoroväli jää vaatimattomaksi. Tämä ratkaisu ei tosiaan välttämättä ole kovin houkutteleva verrattuna runkolinjaratkaisuihin. Periaatteessa suorat yhteydet ovat selkeitä, mutta niin on myös kohtuullinen linjojen määrä ilman kirjainvariaatioita.

Espoossa esimerkiksi linja 35 palvelee kyllä laajaa aluetta, mutta kiertelee turhan paljon. Mielestäni yksinkertaisesti tarvitaan nopeampia yhteyksiä. Ei linjojen määrä edes nyt niin paljon lisäänny. Esimerkiksi tässä Espoon poikittaisyhteyksien suunnitelmassa 3,5 ja 51 on nykyisiä linjoja suunnilleen samalla reitillä, 8 korvaa 18Z:n, 53 ja 55 puolestaan linjat 35 ja 43. Tällä hetkellä linja 43 kulkee viikonloppuisin kerran tunnissa. Linjalle 53 esitetty puolen tunnin vuoroväli viikonlopuksi olisi huomattava parannus Kivenlahden ja Olarin välisessä tarjonnassa. Kuunkadulta Kuitinmäestä ja samaten Suurpellolta Leppävaaraan suunnitelman mukaan pääsee linjoilla 5 ja 53. Arkisin päiväsaikaan on kummallekin esitetty 20 minuutin vuoroväliä ja viikonlopuksi 30 minuutin vuoroväliä. Tuo mahdollistaisi arkisin päiväsaikaan 10 minuutin vuorovälin ja viikonlopuksi 15 minuutin vuorovälin. Tällä hetkellä Kuunkadun ja Leppävaaran välillä kulkee 35 lauantaisin 40 minuutin vuorovälillä ja sunnuntaisin noin tunnin vuorovälillä ja arkisin 30 minuutin vuorovälillä tai harvemmin.

Periaatteessa Suomenlahdentien jatkeen rakentamisen jälkeen voisi linjat 53 ja 5 yhdistää. Tämä yhdistelmälinja voisi kulkea Iivisniemen kautta Matinkylän keskustaan ja siitä Olarinkatua eteenpäin ja Suurpellosta Leppävaaraan vaikka pelkästään nykyisen linjan 5 reittiä. Tällöin kuitenkin esimerkiksi Puolarmetsän sairaala jäisi reitin varrelta pois ja osa Matinkylästä menettäisi suoran yhteyden Leppävaaraan. 53 ei tällöin myöskään tarjoaisi yhteyttä Etelä-Leppävaaraan, joka nykyisissä suunnitelmissa on hieno lisä. 20 minuutin vuoroväli arkiliikenteessä Espoon sisäisessä poikittaisliikenteessä mielestäni tarpeeksi hyvä, joten mielestäni linjat 5 ja 53 on hyvä pitää erillään. Siinäkin jo, että 43:n suunniteltu korvaaja rupeaa kulkemaan Suurpellon ja Friisinmäentien kautta Leppävaaraan esimerkiksi Mankkaa ja Kauniainen menettää suoran yhteytensä Puolarmetsän sairaalaan.

***

Jos linja 120 aiotaan jatkaa Karamalmille, niin miksei sitä samantien voisi laittaa lähtemään Karakalliosta. Karakallio saisi siten suoran yhteyden Tapiolaan, joka sieltä tällä hetkellä puuttuu. Kuvittelisi, että Karakallioon saisi johonkin kohtaan päätepysäkin järjestettyä. Linja 120 kulkisi kuitenkin joka päivä aamusta iltaan niin linjan päätepisteen olisi parempi sijaita asuinalueella kuin teollisuusalueella.

Luulisi, että linjan 22 reittiä voisi muuttaa, jos linja 53 rupeaa kulkemaan Friisinmäentietä ja linja 23 rupeaa kulkemaan suunnitelmassa esitettyä lenkkiä. Mielestäni 22 voisi kulkea Laajalahden kautta Nihtisillan suuntaan. Jos linja vaikka kulkisi Stensintietä Kauniaisiin tarjoten Sepänkylästä yhteyden Leppävaaraan, niin mistähän linjalle löytyisi päättäri?

Linja 206 tarjoaisi uudella reitillään hienon yhteyden Leppävaaran eteläosista Helsinkiin. Tällä hetkellä juuri nuo eteläosat ovat ongelmallista aluetta siinä mielessä, että kauimmaisilta osilta kävelymatka rautatieasemalle venyy jo turhan pitkäksi ja bussitarjonta on huonoa. Luulisi, että 206 voisi ruveta kulkemaan jopa useamminkin kuin kerran tunnissa päiväsaikaan arkisin. Mielestäni tuo yhteys on sen verran tärkeä.
 
Jos linja 120 aiotaan jatkaa Karamalmille, niin miksei sitä samantien voisi laittaa lähtemään Karakalliosta. Karakallio saisi siten suoran yhteyden Tapiolaan, joka sieltä tällä hetkellä puuttuu. Kuvittelisi, että Karakallioon saisi johonkin kohtaan päätepysäkin järjestettyä. Linja 120 kulkisi kuitenkin joka päivä aamusta iltaan niin linjan päätepisteen olisi parempi sijaita asuinalueella kuin teollisuusalueella.

Tuo 120:n jatke on pienoinen mysteeri minulle sen varsinaisen motiivin jäädessä epäselväksi. Liikennöintisuunnitelmassa sanotaan, että tällä Karamalmin jatkeella halutaan parantaa yhteyksiä Suurpeltoon Turuntien linjoilta eli käytännössä Turuntien pohjoispuolelta. No, 120:n reittihän kulkisi Karamalmin nykyiseltä päättäriltä Kehä II:sta Turuntien ja Karaniityntien kautta Karantielle, mutta Turuntien osuudella ei ole yhteisiä pysäkkejä Suurpellon suuntaan, joten vaihtomahdollisuudet jäisivät kovin rajallisiksi ellei mitään muutoksia tulla tekemään pysäkkijärjestelyjen suhteen. Nykyisellään joutuu kävelemään noin 200 metriä Turuntien pysäkiltä Karaniityntien pysäkille.

Ja tosiaan, Karamalmi päätepysäkkinä tuntuu aika oudolta, kun linjaa on tarkoitus liikennöidä myös arkipäivinä ja -iltoina sekä viikonloppuisin. Pohdinkin, että 120:n voisi ulottaa Karamalmilta esimerkiksi vanhalle Lipparannan päätteelle (tämä kai vielä ihan entisellään), jolloin vaihtoyhteydet hoituisivat kätevästi Kehä II:n kupeessa Rajamännyn pysäkkiparilla.

Tai jos linja välttämättä halutaan Karakallioon (mikä minulle alueen vieressä asuvana kelpaa), niin sopiva kääntöpaikka voisi löytyä Karakalliontien ja Rastaalantien risteyksestä Nesteen kylmäasemalta, jossa ylimääräistä tilaa on juuri yhden linjan päätteeksi. Sinällään liikennöinti Karakallioon voisi olla perusteltua linjan 35 lakkautuessa, jolloin suorat yhteyde Mankkaalle, Olariin ja Matinkylään häviävät.

Ja mitä tulee Suurpellon muihin yhteyksiin, niin suurimpana puutteena pidän yhteyksiä Espoon Keskukseen arki-iltoina ja viikonloppuina, jolloin linja 8 ei kulje. Olisi siis kuljettava joko Olarin tai Nihtisillan kautta, kun Kauniaisiinkaan (ajatellen junaan vaihtoa) ei löydy suoraa bussiyhteyttä.
 
512:sta tulee melko outo linja, kun sillä on perusversio ja kaksi täysin erilaista kirjainvariaatiota.

Omilta kotinurkilta ihmetyttää, paljonko kerrostaloja Saunalahteen vielä tarvitaan, että sinne saadaan kunnollista palvelua. Nyt Saunalahdessa kulkee silloin tällöin 65, 150A ja 165. Yhdessä ne eivät muodosta mitään erityisen loogista kokonaisuutta. Juuri Espoon tyylistä, että rakennetaan uudelle alueelle paljonkin ja bussit palvelevat tunnin vuorovälillä ties kuinka pitkään. Sitten ihmetellään, miksi ei ole matkustajia. Kaikki ovat jo ehtineet todeta palveluiden kurjuuden ja kulkevat omilla autoillaan minne kulkevat.
 
Omilta kotinurkilta ihmetyttää, paljonko kerrostaloja Saunalahteen vielä tarvitaan, että sinne saadaan kunnollista palvelua. Nyt Saunalahdessa kulkee silloin tällöin 65, 150A ja 165. Yhdessä ne eivät muodosta mitään erityisen loogista kokonaisuutta. Juuri Espoon tyylistä, että rakennetaan uudelle alueelle paljonkin ja bussit palvelevat tunnin vuorovälillä ties kuinka pitkään. Sitten ihmetellään, miksi ei ole matkustajia. Kaikki ovat jo ehtineet todeta palveluiden kurjuuden ja kulkevat omilla autoillaan minne kulkevat.

No en nyt ihan puhuisi tunnin vuoroväleistä kun ruuhka-aikoina saunalahdesta pääsee suoraan helsinkiin 6-7 kertaa tunnissa ja päivälläkin menee 4 vuoroa per tunti, lauantaisin 3-4 vuoroa tunnissa on ihan hyvin mutta vuorovälit voisivat olla tasaisemmat, nyt linjat 150A ja 165 ajavat epätasaisesti 10-50 minuutin välein mikä ei ole kovin järkevää.
 
512:sta tulee melko outo linja, kun sillä on perusversio ja kaksi täysin erilaista kirjainvariaatiota.

Ei tuossa mitään uutta. Helsingissäkin on kohta linjat 3B ja 3T, jotka kohtaavat toisensa vain päätepysäkeillä ja rautatieasemalla ajellen muuten ihan eri puolella kaupunkia ;)
 
Tällä hetkellä linja 43 kulkee viikonloppuisin kerran tunnissa. Linjalle 53 esitetty puolen tunnin vuoroväli viikonlopuksi olisi huomattava parannus Kivenlahden ja Olarin välisessä tarjonnassa. Kuunkadulta Kuitinmäestä ja samaten Suurpellolta Leppävaaraan suunnitelman mukaan pääsee linjoilla 5 ja 53. Arkisin päiväsaikaan on kummallekin esitetty 20 minuutin vuoroväliä ja viikonlopuksi 30 minuutin vuoroväliä. Tuo mahdollistaisi arkisin päiväsaikaan 10 minuutin vuorovälin ja viikonlopuksi 15 minuutin vuorovälin. Tällä hetkellä Kuunkadun ja Leppävaaran välillä kulkee 35 lauantaisin 40 minuutin vuorovälillä ja sunnuntaisin noin tunnin vuorovälillä ja arkisin 30 minuutin vuorovälillä tai harvemmin.
Kuulostaa järkevältä, mutta epäilen suuresti aikataulusuunnittelun kykyjä pystyä todellakin tahdistamaan vuorovälit järkeviksi. (Vaikka linjat kulkisivatkin tasavälein:evil:). Luulen, että totuus tulee toimimaan alla kuvatun periaatteen mukaan:

No en nyt ihan puhuisi tunnin vuoroväleistä kun ruuhka-aikoina saunalahdesta pääsee suoraan helsinkiin 6-7 kertaa tunnissa ja päivälläkin menee 4 vuoroa per tunti, lauantaisin 3-4 vuoroa tunnissa on ihan hyvin mutta vuorovälit voisivat olla tasaisemmat, nyt linjat 150A ja 165 ajavat epätasaisesti 10-50 minuutin välein mikä ei ole kovin järkevää.

Tässä on nimenomaan ongelma. Jos vaikka lijojen vuorovälit eivät olisikaan vakioita, voi niita varmsti sovittaa niin, että ne palvelisivat mahdollisimman hyvin, (ja jos epätasaisia välejä ei osata sovittaa, sitten on siirryttävä tasaväleihin). Kuitenkin niin, ettei autot mene nykyiseen tyyliin:

Koodi:
Kummelitie, Helsingistä lauantaisin

07	49/165 	53/150A 	 
08	06/65 	30/165 	54/150A 	 
09	07/65 	10/165 	25/150A 	51/165 	 
10	07/65 	15/150A 31/165 	        55/150A 	 
11	07/65 	11/165 	35/150A 	51/165
 
No en nyt ihan puhuisi tunnin vuoroväleistä kun ruuhka-aikoina saunalahdesta pääsee suoraan helsinkiin 6-7 kertaa tunnissa ja päivälläkin menee 4 vuoroa per tunti, lauantaisin 3-4 vuoroa tunnissa on ihan hyvin mutta vuorovälit voisivat olla tasaisemmat, nyt linjat 150A ja 165 ajavat epätasaisesti 10-50 minuutin välein mikä ei ole kovin järkevää.
No en tarkoittanutkaan, että siellä kulkisi yksi bussi tunnin välein, vaan useita eri linjoja hyvinkin vaihtelevilla vuoroväleillä, jotka eivät muodosta yhdessä mitään loogista kokonaisuutta.

Keskellä päivää en pidä kovin laadukkaana palveluna, että ohitusajat ovat esim. tällaiset klo 12:

03/165 32/150A 33/165 52/150A

65 suhaa välissä ohitusajoilla 22 ja 52, mutta ei siitä mitään apua Kamppiin pääsemiseen ole. Ruuhka-aikaan olen kyllä havainnut, että 65:lla tulee saunalahtelaisia ja ehkä muitakin Kivenlahden Alakaupungin pysäkille, josta he jatkavat 150:lla eteenpäin.
 
Tässä on nimenomaan ongelma. Jos vaikka lijojen vuorovälit eivät olisikaan vakioita, voi niita varmsti sovittaa niin, että ne palvelisivat mahdollisimman hyvin, (ja jos epätasaisia välejä ei osata sovittaa, sitten on siirryttävä tasaväleihin). Kuitenkin niin, ettei autot mene nykyiseen tyyliin:

Koodi:
Kummelitie, Helsingistä lauantaisin

07	49/165 	53/150A 	 
08	06/65 	30/165 	54/150A 	 
09	07/65 	10/165 	25/150A 	51/165 	 
10	07/65 	15/150A  31/165 	        55/150A 	 
11	07/65 	11/165 	35/150A 	51/165

Tuossahan näyttää olevan linjoilla 150A ja 165 varsin tasainen porrastus (lukuunottamatta aamun kahta ensimmäistä lähtöä) joten en ymmärrä väitettäsi epätasaisista väleistä.

TEP70 sanoi:
Keskellä päivää en pidä kovin laadukkaana palveluna, että ohitusajat ovat esim. tällaiset klo 12:

03/165 32/150A 33/165 52/150A

Puolen tunnin vuoroväli keskipäivällä on ihan riittävä pienelle kerrostaloalueelle. Suurempiinkin lähiöihin liikennöidään puolen tunnin välein ja onhan tuossa kolmaskin vuoro tunnissa.

Ihmeellistä valitusta, että aikatauluja ei olisi muka porrastettu kun linjojen 150A ja 165 yhdistelmästä on helposti nähtävissä, että porrastusta on selvästi tehty.
 
Takaisin
Ylös