Riihimäki-Lahti -junat kuitenkin poikkeavat numerointinsa perusteella pääkaupunkiseudun lähiliikenteestä, käyttäen kolminumeroisia junanumeroita, aivan kuten "maakuntien" taajamajunat. En tiedä, onko tällä kuitekaan asian suhteen merkitystä.
Zürichin malli (Zürich model)
- Viestiketjun aloittaja vristo
- Aloituspäivämäärä
Riihimäki-Lahti -junat kuitenkin poikkeavat numerointinsa perusteella pääkaupunkiseudun lähiliikenteestä, käyttäen kolminumeroisia junanumeroita, aivan kuten "maakuntien" taajamajunat. En tiedä, onko tällä kuitekaan asian suhteen merkitystä.
Terveisiä Zurichistä!
Olin pitkän viikonlopun tyttäreni vieraana tosi hienossa ratikkakaupungissa.
Hmm. mistähän tämä meidän Helsingin maine mahtaa johtua hienona joukkoliikennekaupunkina, ja katin kontit.
Muutamia kertoja ajelin Comboilla eri linjoja mm. Zoohon erittäin mäkistä ja kiemurtelevaa rataa, oli ilo istua seitsenosaisen vaunun viimeisellä penkillä. meno oli hiljaista ja nopeaa, pyörätkin olivat pyöreitä. Pysäkkejä oli jopa jyrkissä mäkipaikoissa. Ei häirinnyt muu liikenne kulkua. Jalankulkijoillekin oli keskiosassa vain vilkuvat huomiovalot, jotka vilkkuivat suurillapysäkeillä koko ajan. Raitiovaunuissa oli näyttötaulut sisällä mistä oli helppo seurata kulkua aina muutama pysäkki eteenpäin. Turhia mainoksia niissä ei pyörinyt. Vuoroväli oli mielestäni jopa 10 min, mutta olivathan vaunut pitkiä. Vanhempaa (aave) kalustoakin oli, mutta etupäässä comboja. pysäkeillä oli automaatit mistä sai ostaa lippuja ja näin ei kuljettajaa häiritty. Kuljettajat olivatkin etupäässä arvokkaan näköisiä herrasmiehiä. Lipuntarkastajia näki aika paljon.
Mikä tätä meidän ratikkakulttuuria oikein vaivaa.
Jotkut sanovat että ratageometria, mikä siinä eroaa.
Mikä on siinä, että vastaavat combot liikkuvat äänettömästi Zurichissä.
Eivätkö suomalaiset osaa ottaa oppia keskieurooppalaisista kaupungeista.
Tyttäreni asuu Bernissä ja kertoi, että kaksi uutta melko pitkää raitiolinjaa otetaan käyttöön, toinen ainakin korvaa lähijunan.
Olin pitkän viikonlopun tyttäreni vieraana tosi hienossa ratikkakaupungissa.
Hmm. mistähän tämä meidän Helsingin maine mahtaa johtua hienona joukkoliikennekaupunkina, ja katin kontit.
Muutamia kertoja ajelin Comboilla eri linjoja mm. Zoohon erittäin mäkistä ja kiemurtelevaa rataa, oli ilo istua seitsenosaisen vaunun viimeisellä penkillä. meno oli hiljaista ja nopeaa, pyörätkin olivat pyöreitä. Pysäkkejä oli jopa jyrkissä mäkipaikoissa. Ei häirinnyt muu liikenne kulkua. Jalankulkijoillekin oli keskiosassa vain vilkuvat huomiovalot, jotka vilkkuivat suurillapysäkeillä koko ajan. Raitiovaunuissa oli näyttötaulut sisällä mistä oli helppo seurata kulkua aina muutama pysäkki eteenpäin. Turhia mainoksia niissä ei pyörinyt. Vuoroväli oli mielestäni jopa 10 min, mutta olivathan vaunut pitkiä. Vanhempaa (aave) kalustoakin oli, mutta etupäässä comboja. pysäkeillä oli automaatit mistä sai ostaa lippuja ja näin ei kuljettajaa häiritty. Kuljettajat olivatkin etupäässä arvokkaan näköisiä herrasmiehiä. Lipuntarkastajia näki aika paljon.
Mikä tätä meidän ratikkakulttuuria oikein vaivaa.
Jotkut sanovat että ratageometria, mikä siinä eroaa.
Mikä on siinä, että vastaavat combot liikkuvat äänettömästi Zurichissä.
Eivätkö suomalaiset osaa ottaa oppia keskieurooppalaisista kaupungeista.
Tyttäreni asuu Bernissä ja kertoi, että kaksi uutta melko pitkää raitiolinjaa otetaan käyttöön, toinen ainakin korvaa lähijunan.
Rattivaunu
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 24 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 6,014
Mahdetaanko noilla "comboilla" tarkoittaa kuitenkin Cobra-vaunuja?
Compact
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 20 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 2,298
Jos Helsinki ei olisi ollut 1990-luvun puolivälissä rahoistaan niin nirso, niin noita Cobriahan meillä olisi nyt Variotramien sijasta. Cobran proto eli Munico-koevaunu oli täällä koeajoilla 1995 ja hyvin kulki.
http://raitio.org/ratikat/helsinki/hkl/hklkoe/vbzkoe.htm
Mutta Helsingille tuo oli silloin aivan liian kallis sveitsiläinen vaunutyyppi ja valinta tehtiin huokeampaan saksalaiseen tyyppiin: Variotram.
Historiantutkijat tulevat tietämään tulevaisuudessa mikä oli edullisin hankinta...
http://raitio.org/ratikat/helsinki/hkl/hklkoe/vbzkoe.htm
Mutta Helsingille tuo oli silloin aivan liian kallis sveitsiläinen vaunutyyppi ja valinta tehtiin huokeampaan saksalaiseen tyyppiin: Variotram.
Historiantutkijat tulevat tietämään tulevaisuudessa mikä oli edullisin hankinta...
Cobra-hankinta on ollut Zürichille painajainen. Protovaunut on käytännössä jouduttu rakentamaan alusta alkaen uudelleen jo muutaman vuoden käytön jälkeen, ja loppusarjahan tilattiin vasta vuosia protojen jälkeen, kun vaunutyyppiä oli kehitelty eteenpäin.
Kiitos oikeasta oikaisusta!
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,499
"Mikä on ratikkakulttuuri?"
Olettaisin, että Jusa tarkoitti tällä oikeastaan kaikkea Helsingin ratikoihin liittyvää. Kuten vaikka valoetuuksien priorisointia (Hki matala, Zrh korkea) tai rv-kaistoja (Hki liian kapeat, Zrh leveämmät) tai ajotyyliä (Hki varovaisempi, Zrh reippaampi, autojen oletetaan väistävän) taikka peräti lakeja (Sveitsissä rv:tä väistetään AINA, myös jalankulkijat väistävät suojatiellä. Ainoa poikkeus on sivukadulta pääkadulle liittyvä vaunu).
Viimeksi muokannut moderaattori:
Juu, tuo heittoni oli ihan puhtaasti vitsiksi tarkoitettu ("onko ratikkakulttuuri jotain syötävää"). Ei ilmeisesti oikein toiminut. Ratikkakulttuuria tuntuu olevan kaupunkilaisilla ja osittain poliitikoilla, mutta heistäkään monilla ei tunnu olevan käsitystä siitä, mikä oikeasti olisi mahdollista jos asioita tehtäisiin vähän fiksummin ja mikä merkitys sillä olisi koko järjestelmän kannalta.