Terveisiä Zurichistä!
Olin pitkän viikonlopun tyttäreni vieraana tosi hienossa ratikkakaupungissa.
Hmm. mistähän tämä meidän Helsingin maine mahtaa johtua hienona joukkoliikennekaupunkina, ja katin kontit.
Muutamia kertoja ajelin Comboilla eri linjoja mm. Zoohon erittäin mäkistä ja kiemurtelevaa rataa, oli ilo istua seitsenosaisen vaunun viimeisellä penkillä. meno oli hiljaista ja nopeaa, pyörätkin olivat pyöreitä. Pysäkkejä oli jopa jyrkissä mäkipaikoissa. Ei häirinnyt muu liikenne kulkua. Jalankulkijoillekin oli keskiosassa vain vilkuvat huomiovalot, jotka vilkkuivat suurillapysäkeillä koko ajan. Raitiovaunuissa oli näyttötaulut sisällä mistä oli helppo seurata kulkua aina muutama pysäkki eteenpäin. Turhia mainoksia niissä ei pyörinyt. Vuoroväli oli mielestäni jopa 10 min, mutta olivathan vaunut pitkiä. Vanhempaa (aave) kalustoakin oli, mutta etupäässä comboja. pysäkeillä oli automaatit mistä sai ostaa lippuja ja näin ei kuljettajaa häiritty. Kuljettajat olivatkin etupäässä arvokkaan näköisiä herrasmiehiä. Lipuntarkastajia näki aika paljon.
Mikä tätä meidän ratikkakulttuuria oikein vaivaa.
Jotkut sanovat että ratageometria, mikä siinä eroaa.
Mikä on siinä, että vastaavat combot liikkuvat äänettömästi Zurichissä.
Eivätkö suomalaiset osaa ottaa oppia keskieurooppalaisista kaupungeista.
Tyttäreni asuu Bernissä ja kertoi, että kaksi uutta melko pitkää raitiolinjaa otetaan käyttöön, toinen ainakin korvaa lähijunan.