Z-junan kannattavuus

Vaikea tuota on oikein enää nopeuttaa, pysähdyspaikkoja ei kannata karsia ja nykyisillä Sm4-junilla pääsee jo 160Km/h.
Eikös kuitenkin ole niin, että nykyisen aikataulun ajo onnistuu myös Sm1-2 -kalustolla, jolla on poikkeusajoja ollutkin? Se tarkoittaa, että Sm4-5 -junilla pitäisi kohtalaisen helposti päästä alle tunnin. 70 minuutin vuoroväliä en lähtisi yrittämään, sillä se voisi sekoittaa tunnin rytmiin perustuvan koko junaliikenteen systeemin Helsingin päässä.

Mutta mikä onkaan kuormituksen jakautuma Lahden ja Mäntsälän suhteen? Zige94 kertoi joutuneensa seisomapokaan jo Lahdessa. Mutta onko se yleistä? Entä jos Lahden matkustajien palvelua ajateltaisiin Lahden kautta kulkevien junien kokonaisuudesta lähtien ja Z-liikenteen kierto suunniteltaisiin Hki-Mäntsälä -yhteyden pohjalta? Miten suuri osa lahtelaisista tarvitsee sellaisia Z-junien pysähdyksiä, joita ei tarjota veturi- ja Pendolinovuoroilla?

Antero
 
Jos VR:n verkkokauppa tällä hetkellä toimii ja antaa oikeaa tietoa, niin tuskin Z-junaa voi tuosta juuri nopeuttaa. Sen matka-aika on 1:01 ja IC-junien, jotka eivät pysähdy Tikkurilan ja Lahden välillä, 0:54-1:00.
 
Jos VR:n verkkokauppa tällä hetkellä toimii ja antaa oikeaa tietoa, niin tuskin Z-junaa voi tuosta juuri nopeuttaa. Sen matka-aika on 1:01 ja IC-junien, jotka eivät pysähdy Tikkurilan ja Lahden välillä, 0:54-1:00.

Juu, aikataulunmukainen ajo vaatii Z-junalla käytännössä yli 140 km/h nopeuksia. Suuntaan Lahti-Helsinki ajoaika taitaa muuten olla 1:02, mutta ei siihenkään taida 120 km/h:lla käytännössä päästä.
 
Mutta mikä onkaan kuormituksen jakautuma Lahden ja Mäntsälän suhteen? Zige94 kertoi joutuneensa seisomapokaan jo Lahdessa. Mutta onko se yleistä? Entä jos Lahden matkustajien palvelua ajateltaisiin Lahden kautta kulkevien junien kokonaisuudesta lähtien ja Z-liikenteen kierto suunniteltaisiin Hki-Mäntsälä -yhteyden pohjalta? Miten suuri osa lahtelaisista tarvitsee sellaisia Z-junien pysähdyksiä, joita ei tarjota veturi- ja Pendolinovuoroilla?
Mä sanoisin, että mieluummin jatketaan kaikki Z-junat Kouvolaan. Kierrosaika tosin pitenee kolmesta tunnista neljään, mutta ainakaan hukka-ajoa ei jää + Salpausselän korridorin liikennepoliittiset tavoitteet.
 
Eivät nämä keskipäivän z-junat ole niin tyhjiä kuin kuvittelin, noin yhden otoksen pohjalta. Tänään näyttäisi pohjoiseen menevä juna olevan yli puolillaan vielä Keravan pohjoispuolellakin. Moni kaupallinen toimija olisi iloinen, jos käyttöaste pysyisi näin hyvänä myös hiljaisena aikana.
 
Z-junat ovat hiljaiseen aikaan VR:n kannalta äärimmäisen kannattamattomia. Kaikki Lahden matkustajat mahtuisivat päivällä hyvin kaukojuniin, joissa on päivällä reilusti tilaa ja Keravan matkustajat R- H- ja K- juniin, jotka ovat päivällä myös matalalla kuormalla. Z-junia ajetaan päivällä VR:n näkövinkkelistä vain muutaman Mäntsälän ja Haarajoen matkustajan takia. Lisäksi Z-junat vielä dumppaavat Lahti- Helsinki välin hintojakin.
 
Z-junat ovat hiljaiseen aikaan VR:n kannalta äärimmäisen kannattamattomia. Kaikki Lahden matkustajat mahtuisivat päivällä hyvin kaukojuniin, joissa on päivällä reilusti tilaa ja Keravan matkustajat R- H- ja K- juniin, jotka ovat päivällä myös matalalla kuormalla. Z-junia ajetaan päivällä VR:n näkövinkkelistä vain muutaman Mäntsälän ja Haarajoen matkustajan takia. Lisäksi Z-junat vielä dumppaavat Lahti- Helsinki välin hintojakin.

Oikeastaan tämä vahvistaa jo jonkin aikaa mielessäni hautonutta ajatusta siitä, että onkohan koko VR:n nykyinen segmentointi lähi- ja kaukojunaliikenteeseen hiukan epäonnistunut. (Rehellisyyden nimissä sanottakoon, että ei se ole kokonaan allekirjoittaneen oma oivallus vaan sitä ovat ruokkineet lukuisat keskustelut tällä foorumilla.) Tuntuisi siltä, että Suomen oloissa suurimman osan liikenteestä hoitaisi hyvin junilla, jotka olisivat mukavuutensa ja palvelutasonsa suhteen jotain kaukojunien ja lähijunien väliltä. Tai ottaen huomioon että kaukojunissa (erityisesti IC2) mukavuutta on heikennetty monin ratkaisuin (penkit, sisustusmateriaalit jne.), kyseinen mukavuustaso olisi lähellä IC2-tasoa mutta liikennöintikäytäntö hieman joustavampi (pysähdykset, liput).

Siispä: liikennöinnin perustaso keskellä päivää olisi sisustukseltaan IC2-tasoinen lähijuna, joka pysähtyisi jokseenkin kuin nykyiset pidemmän matkan lähijunat mutta joka voitaisiin ajaa joko Pendolino/IC/IC2-kalustolla tai lähiliikenteen sähkömoottorijunakalustolla. (Sähkömoottorijuniin pitäisi kyllä vaihtaa penkit.) Esimerkiksi Lahteen ajettaisiin keskellä päivää aina pysähtyen Haarajoella ja Mäntsälässä ja siitä joko jatkettaisiin eteenpäin tai päätettäisiin vuoro Lahteen. Ruuhka-aikaan ajettaisiin pikavuoroja ilman välipysähdyksiä sellaisina aikoina kun väliin jääville asemille pääsee toisilla vuoroilla. Kun välipysähdysten määrä on rajallinen ja kalusto kiihtyy riittävän nopeasti, matka-aika ei pitene radikaalisti. Tariffirakenne, paikkavarausperiaate yms. pitäisi luonnollisesti miettiä uusiksi, jotta osittain keinotekoinen ero lähi- ja kaukojunien väliltä häviää.
 
Todennäköisesti Z-junan reittiä voisi pidentää niin, että palveltaisiin Villähde, Nastola ja Uusikylä. Sähköt ja kaksoisraide löytyy. Suunnanvaihto Uusikylässä tietysti edellyttää sitä, että sille on riittävästi aikaa. Varsinainen ajantasaus voidaan silti tehdä Lahdessa, jos on tarvis. Onko näillä asemilla minkäänlaista kysyntää kerran tunnissa kulkevalle junalle? Päälle tulevat sitten vielä ne muutamat Kouvolaan jatkavat taajamajunavuorot.
 
Z-junat ovat hiljaiseen aikaan VR:n kannalta äärimmäisen kannattamattomia. Kaikki Lahden matkustajat mahtuisivat päivällä hyvin kaukojuniin, joissa on päivällä reilusti tilaa ja Keravan matkustajat R- H- ja K- juniin, jotka ovat päivällä myös matalalla kuormalla. Z-junia ajetaan päivällä VR:n näkövinkkelistä vain muutaman Mäntsälän ja Haarajoen matkustajan takia. Lisäksi Z-junat vielä dumppaavat Lahti- Helsinki välin hintojakin.
Varmaan näin. Joka tapauksessa VR ylihinnoittelee Z:n noin kertomella kaksi ja käyttää sen tuotot sitten kai johonkin, eli kyllä se ihan kannattaa. VR nyt ei vaan yllämainituista tai muista syistä halua ajaa lähijunia Lahteen, ja kun näin kerran on niin Liikenneviraston joko pitää laittaa VR ruotuun tai hoitaa joku muu liikennöimään zetaa. Mitään järkevää liikennetaloudellista syytä miksei zetoja voisi ajaa vaikka puolen tunnin välein Lahteen ei ole, niissä junissa on keskellä kesäpäivääkin ihan kivasti matkustajia.
 
Oikeastaan tämä vahvistaa jo jonkin aikaa mielessäni hautonutta ajatusta siitä, että onkohan koko VR:n nykyinen segmentointi lähi- ja kaukojunaliikenteeseen hiukan epäonnistunut. (Rehellisyyden nimissä sanottakoon, että ei se ole kokonaan allekirjoittaneen oma oivallus vaan sitä ovat ruokkineet lukuisat keskustelut tällä foorumilla.) Tuntuisi siltä, että Suomen oloissa suurimman osan liikenteestä hoitaisi hyvin junilla, jotka olisivat mukavuutensa ja palvelutasonsa suhteen jotain kaukojunien ja lähijunien väliltä. Tai ottaen huomioon että kaukojunissa (erityisesti IC2) mukavuutta on heikennetty monin ratkaisuin (penkit, sisustusmateriaalit jne.), kyseinen mukavuustaso olisi lähellä IC2-tasoa mutta liikennöintikäytäntö hieman joustavampi (pysähdykset, liput).

Siispä: liikennöinnin perustaso keskellä päivää olisi sisustukseltaan IC2-tasoinen lähijuna, joka pysähtyisi jokseenkin kuin nykyiset pidemmän matkan lähijunat mutta joka voitaisiin ajaa joko Pendolino/IC/IC2-kalustolla tai lähiliikenteen sähkömoottorijunakalustolla. (Sähkömoottorijuniin pitäisi kyllä vaihtaa penkit.) Esimerkiksi Lahteen ajettaisiin keskellä päivää aina pysähtyen Haarajoella ja Mäntsälässä ja siitä joko jatkettaisiin eteenpäin tai päätettäisiin vuoro Lahteen. Ruuhka-aikaan ajettaisiin pikavuoroja ilman välipysähdyksiä sellaisina aikoina kun väliin jääville asemille pääsee toisilla vuoroilla. Kun välipysähdysten määrä on rajallinen ja kalusto kiihtyy riittävän nopeasti, matka-aika ei pitene radikaalisti. Tariffirakenne, paikkavarausperiaate yms. pitäisi luonnollisesti miettiä uusiksi, jotta osittain keinotekoinen ero lähi- ja kaukojunien väliltä häviää.
Tästä palvelukonseptista tulee mieleen Saksan RegionalExpress -junat, joiden kalusto on huippunopeudeltaan yleensä luokkaa 140-160 km/h. Toki Münchenin ja Nürnbergin välillä ajetaan RE-junia nopeudella 200 km/h, mutta taitaa ainakin vielä olla poikkeus - vaunukalustonakin kun on entisiä Ic-vaunuja sekä lähinnä kaukoliikennekäyttöön ajateltuja BR101 -sähkövetureita.

Omien kokemusteni mukaan myös ovien lukumäärällä on merkitystä junan nopeuteen: vaunu- tai moottorijunakalusto, jossa on kahdet pariovet vaunun sivulla tekevät asemilla pysähdyksistä varsin ripeitä. Saksalaisilla matkustajamäärillä vain kaksilla yksittäisillä ovilla varustetulla kalustolla (esim. BR112 + entiset InterRegio-vaunut sekä BR610-612) asemilla pysähtely on huomattavasti hitaampaa. Kaksikerroksisella kalustolla pariovet ovat taasen jo pienin mahdollinen ovimäärä: Aachenista Dortmundiin liikennöivä RE1 -juna on todella suosittu S-Bahnia nopeampana kaupunkien välisenä yhteytenä ja toisinaan kapasiteettinsa äärirajoilla. Vastaavasti samoilla rataosilla liikennöivät S-Bahn -junat ovat suosittuja vain lyhyillä matkoilla. (Toki tuon seudun asukasmäärä taitaa olla kolminkertainen koko Suomeen nähden, joten vertailukohde ei taida olla sinällään ihan osuva.)
 
Z-junat ovat hiljaiseen aikaan VR:n kannalta äärimmäisen kannattamattomia. Kaikki Lahden matkustajat mahtuisivat päivällä hyvin kaukojuniin, joissa on päivällä reilusti tilaa ja Keravan matkustajat R- H- ja K- juniin, jotka ovat päivällä myös matalalla kuormalla. Z-junia ajetaan päivällä VR:n näkövinkkelistä vain muutaman Mäntsälän ja Haarajoen matkustajan takia. Lisäksi Z-junat vielä dumppaavat Lahti- Helsinki välin hintojakin.

Köyhän opiskelijan kannalta se on kyllä huimasti parempaa palvelutasoa, jos pääsee 7 eurolla 35 sentillä Lahteen, sen sijaan että pulittaisi 10 minuuttia nopeammasta yhteydestä 13 euroa 28 senttiä (ja tälle välille kukaan ei rupea varaamaan lippua kuukautta ennen matkustuspäivää), lähemmäs kaksi kertaa niin paljon. Jos kerran VR:n on pakko ylihinnoitella pendolinot, niin ehkä on kohtuullista odottaa, että köyhemmälle kansalle tarjotaan hitaampi ja halvempi yhteys (ainakin nyt näin keskeisellä välillä). VR:llä voinee valtionyhtiönä ajatella olevan muitakin tehtäviä kuin voitontavoittelu käyttämällä valtiota oikeastaan hyväksi (maksattamalla tukea oikeasti kannattaville vuoroille; Z-juna on kannattava, jos se on kokonaisuutena kannattava, sen, ettei jokin yksittäinen väli tai vuoro ole kannattava, ei pitäisi olla kriteeri kannattamattomuudelle!).
 
Suuresta suosiosta huolimatta VR ei aio lisätä vuoroja, ainoastaan vaunujen määrää on lisätty ruuhkaisimpiin vuoroihin.

Onkohan tuohon jokin järkisyy? Z-junassa käytettävissä SM4-"vaunuissa" kun on miehitys joka yksikössä. Näin maalaisjärjellä tuntuisi siltä, että kahden "vaunun" ajaminen puolen tunnin välein ei olisi juuri kallimpaa kuin kahden "vaunun" ajaminen toisiinsa kiinnitettynä. Kahden "vaunun" erikseen ajossa tarvittaisin enää yksi kuski lisää.

Kaikki kustannukset on jo kärsitty, silti pidetään yllä heikkoa palvelutasoa. Uskon, että 30 min tai 20 min vuorovälin matkustajamäärien lisääntyminen korvaisi helposti kuskin palkkakulut.
 
Tietysti parempi palvelutaso houkuttelisi entistäkin enemmän matkustajia -- ja päästäisiin samaan tilanteeseen eli vaunujen lisäämiseen. Miehityksineen.

Matkustajamäärän pitäisi olla kaikin puolin hyvä ongelma, mutta jossain VR:n ja Liikenneviraston välillä mättää.
 
Takaisin
Ylös