Teli- ja nivelbussit

Minä vain · Tiistai klo 17:21

Buker sanoi:
Jos nivelbussit korvattaisiin telibusseilla, tarvittaisiin lisää kalustoa, koska telibussien kapasiteetti ei riitä nykyisillä vuoroväleillä korvaamaan niveliä. Lisäksi vielä henkilöstö-, huolto- ym. kustannukset.

Ainakin aikaisemmin bussien kapasiteetti on mitoitettu istumapaikkojen mukaan, joten vuoroväli ei muutu siitä, että nivelbussi korvataan telibussilla. Eikä nivelbussilinjoilla nykyäänkään ole seisovia matkustajia kuin poikkeustapauksissa, joten oletan, että periaate pätee edelleen.

Buker · Tiistai klo 17:43

Minä vain sanoi:
Ainakin aikaisemmin bussien kapasiteetti on mitoitettu istumapaikkojen mukaan, joten vuoroväli ei muutu siitä, että nivelbussi korvataan telibussilla. Eikä nivelbussilinjoilla nykyäänkään ole seisovia matkustajia kuin poikkeustapauksissa, joten oletan, että periaate pätee edelleen.

Linjoilla 20 ja 30 täyttyy ihan säännöllisesti esim. Meilahti-Kamppi välillä tuulilasikuormaan asti ruuhka-aikana (ja muutenkin kerää kiitettävästi porukkaa). Paljon parempi olisi siirtyä runkolinjoilla ainakin suurimmalta osin pois teleistä nivelbusseihin. Ainakin Helsingissä kaikilla runkolinjoilla on varsinkin ruuhka-aikana käytännössä aina istumapaikat vähissä/loppu, minkä lisäksi lisäovi nopeuttaisi pysäkkiaikoja ihan reippaasti

Veli Heikka · Tiistai klo 17:54

Minä vain sanoi:
Todella monena, mikä selviää muutamalla googlettelulla.

Haitaribusseista tuli talvella sotku – Petteri, 52, ihmettelee: "Eivät nämä tänne sovi"

Luminen talvi tuottaa pulmia. Vuoroja on jouduttu jopa perumaan.

www.lansivayla.fi

Haitaribussien ongelmille selvä syy: Takapyörät saattavat työntää etuosan linkkuun – "Hämmentävää kyllä..."

Juttu nivel- eli haitaribussien ongelmista herätti hiljattain vilkasta keskustelua Helsingin Uutisten Facebook-sivuilla.

www.helsinginuutiset.fi

Video | Linja-auto jumittui lumeen Helsingissä, bussiletka tukki tien

Kääntyvä linja-auto juuttui keskelle tietä Laivurinkadulla, minkä seurauksena tielle kerääntyi usean bussin jono.

www.hs.fi

Bussien hätä tallentui videolle Helsingissä – HSL myöntää, että "erittäin pahalta näyttää"

Takatalvi teki teistä liukkaat. Se suisti Helsingin joukkoliikenteen kaaokseen.

www.iltalehti.fi

Myyrmäki | Bussikaaos Myyrmäestä Kaivokselan Ojahaan kohdalla kuusi nivelbussia jumissa kello 15. | Facebook

Bussikaaos Myyrmäestä Kaivokselan Ojahaan kohdalla kuusi nivelbussia jumissa kello 15.

www.facebook.com

Eli ensimmäinen tänä talvena, ku ei noista mikään ollut tältä talvelta?

Minä vain sanoi:
Telibussien hankkiminen ei maksa sen enempää kuin nivelbussien hankkiminen. Volvon nivelbussien hankkiminen maksaa vähän enemmän kuin BYDin nivelbussien, mutta tuskin niin paljoa kuin mitä intensiivinen talvikunnossapito maksaisi.

On se mun käsityksen mukaan jossain määrin kalliimpaa hankkia nivel- kuin telibussi.

Melamies · Tiistai klo 23:46

paavo123 sanoi:
Saiskohan noihin tasauspyörästönlukkoa tai hiekottimia. Vai olisko liian vaikeaa bussikuskeille?

Jokin lukko ja luistonesto noissa on, mutta kaksi vetävää akselia on ainoa riittävä ratkaisu Suomen olosuhteisiin. Ja kuten on monta kertaa täälläkin todettu, sellaisia nivelbusseja on saatavana.
Suurimmat vaikeudet ovat olleet lumisadekeleillä, joten hiekoitin ei silloin auta ja vaikka auttaisikin, ei niiden hiekkamäärällä pitkälle päästäisi. Ajoneuvossa oleva hiekoitin on siis apu satunnaisiin tarpeisiin kovilla liukkailla pinnoilla, ei lumipöperössä.

Viesti yhdistetty automaattisesti: Tiistai klo 23:55

samulih sanoi:
Hohoijaa.... kuinka monta päivää nelhän vuoden aika ollut ongelmia, taitaa olla ensinmäinen kerta tänä talvena.... Miksi et enemmin vaadi parempaa teiden hoitoa... Ai niin se vaatisi että maksaisit enemmän veroja.

Rankka lumisade ja samaan aikaan tapahtuva liikennöinti on vaikea tilanne tienhoidolle. Satava lumi tamppautuu ajoneuvojen alla ja sitten tapahtuu kiillottumista liukkaaksi ja polanteiden muodostumista. Tienhoidossa ei toki ole nykyisellään aina kehumista, mutta jos halutaan aina riittävän hyvät olosuhteet näille vain yhdellä vetävällä akselilla varustetuille nivelbusseille, tarvitaan kunnossapitokalustoa ja suolaa niin järjetön määrä, että siihen ei ole todellisia mahdollisuuksia.

Minä vain · Eilen klo 01:27

Veli Heikka sanoi:
Eli ensimmäinen tänä talvena, ku ei noista mikään ollut tältä talvelta?

Paikallislehdellä tai valtakunnallisen median paikallisosastolla on myös uutiskynnys, eli uutisten puuttuminen ei tarkoita sitä, etteikö olisi ollut ongelmia.

Veli Heikka · Eilen klo 02:18

Minä vain sanoi:
Paikallislehdellä tai valtakunnallisen median paikallisosastolla on myös uutiskynnys, eli uutisten puuttuminen ei tarkoita sitä, etteikö olisi ollut ongelmia.

Mulla on semmonen aitiopaikka nivelbussien etenemisongelmiin. Ja kyllä vain, marraskuussa oli myös yksi päivä kun oli aika vaikeaa.

Mut mun nähdäkseni tämä vertautuu aika hyvin vaikkapa raitiovaunujen tai metron pulmiin; jonkun kerran vuodessa sattuu ja tapahtuu, ja sit muuten on ihan normaalia.

Mua jotenkin ihmetyttää se sävy jolla kirjoitat nivelbusseista. Ja kai mä sen ymmärrän, äiti ei antanu mun mennä koskaan haitaribussiin kun olin pikkuinen poika.

samulih · Eilen klo 09:10

Joo muistan aina Mäkelänkadun ja Sturenkadun risteyksen 90-luvuilla, haitarit välillä poikittain siinä sutimassa kun eivät päässeet valoista liikkeelle tietyissä oloissa. Osa aina kiihdytti jo kukkakauppaa ennen että meni vihreilläkin ylös siitä...

Knightrider · Eilen klo 13:12

samulih sanoi:
Joo muistan aina Mäkelänkadun ja Sturenkadun risteyksen 90-luvuilla, haitarit välillä poikittain siinä sutimassa kun eivät päässeet valoista liikkeelle tietyissä oloissa. Osa aina kiihdytti jo kukkakauppaa ennen että meni vihreilläkin ylös siitä...

Modernilla eurooppalaisella nivelellä ei ole ongelmia Ruotsissa tai Norjassakaan. Noina aikoina kaikissa Helsingin nivelissä taisi olla vain takimmainen akseli vetävä - virheestä ei näköjään opittu mitään. Minusta on päivänselvää, että Suomen oloihin ei valmistajien edes pitäisi tarjota 18-metrisiä taittuvia ajoneuvoja yhdellä vetävällä akselilla.

Kuvitelkaa ajavanne henkilöautoa talvella perävaunun kanssa niin, että autossasi ei ole lainkaan moittoria tai voimansiirtoa, vaan ainoa moottori olisi perävaunussa, joka puskisi vetoautoa eteenpäin. Jos vetoauto menettää pidon, puskee siispä perävaunu yhdistelmän linkkuun. Auttaisiko ajamista mitenkään, jos myös autossasi olisi moottori ja vetävä akseli?

Viesti yhdistetty automaattisesti: Eilen klo 13:23

Voisihan lentokoneenkin valmistaa vain yhdellä suihkumoottorilla, se on teknisesti täysin mahdollista. Sitten se vaan tippuu alas, mikäli siihen tulee jokin vika. Säästettiin hieman valmistuskustannuksissa, mutta lentokoneen hyötykäyttöaika lyhenee merkittävästi sen iskeytyessä maahan.

Bussin jääminen linkkuun ei ole yhtä paha, mutta auto on sen aikaa kuitenkin pois hyötykäytöstä. Päin vastoin, yhteiskunnalliset kokonaiskustannukset lähtevät lentoon jos pääkatu on sen takia poikki. Olettaisin, että myöskin huoltokustannukset nousevat ja ajoneuvon käyttöikä lyhenee, kun nivelosa menee toistuvasti linkkuun.

petteri · Eilen klo 13:27

kuukanko sanoi:
BYD:ltä saisi myös talviolosuhteisiin suunnitellun nivelen, mutta se malli maksaa enemmän kuin Suomessa olevat nivel-BYD:t.

HSL:llä on ilmeisesti ollut kilpailutuskriteerit pielessä. Nyt sitten runkolinjoilla on nivelbusseja, joissa on talvikeleihin liian vähän vetäviä pyöriä ja pakkasilla alimitoitettu lämmitysjärjestelmä.

Kiinassa on alueita, joissa voi olla talvella tosi kylmää, joten toimivuus talvioloissa ei ole BYDille mitenkään uusi vaatimus. Mutta toki kunnon talvivarustus, kuten useampi vetävä akseli ja tehokkaampi lämmitys maksaa.

Ex_HKL-Bussiliikenne · Eilen klo 14:28

Knightrider sanoi:
Modernilla eurooppalaisella nivelellä ei ole ongelmia Ruotsissa tai Norjassakaan. Noina aikoina kaikissa Helsingin nivelissä taisi olla vain takimmainen akseli vetävä - virheestä ei näköjään opittu mitään. Minusta on päivänselvää, että Suomen oloihin ei valmistajien edes pitäisi tarjota 18-metrisiä taittuvia ajoneuvoja yhdellä vetävällä akselilla.

Kuvitelkaa ajavanne henkilöautoa talvella perävaunun kanssa niin, että autossasi ei ole lainkaan moittoria tai voimansiirtoa, vaan ainoa moottori olisi perävaunussa, joka puskisi vetoautoa eteenpäin. Jos vetoauto menettää pidon, puskee siispä perävaunu yhdistelmän linkkuun. Auttaisiko ajamista mitenkään, jos myös autossasi olisi moottori ja vetävä akseli?

Viesti yhdistetty automaattisesti: Eilen klo 13:23

Voisihan lentokoneenkin valmistaa vain yhdellä suihkumoottorilla, se on teknisesti täysin mahdollista. Sitten se vaan tippuu alas, mikäli siihen tulee jokin vika. Säästettiin hieman valmistuskustannuksissa, mutta lentokoneen hyötykäyttöaika lyhenee merkittävästi sen iskeytyessä maahan.

Bussin jääminen linkkuun ei ole yhtä paha, mutta auto on sen aikaa kuitenkin pois hyötykäytöstä. Päin vastoin, yhteiskunnalliset kokonaiskustannukset lähtevät lentoon jos pääkatu on sen takia poikki. Olettaisin, että myöskin huoltokustannukset nousevat ja ajoneuvon käyttöikä lyhenee, kun nivelosa menee toistuvasti linkkuun.

80- ja 90-lukujen nivelet Helsingissä olivat pääosin Volvo B10M alustaisia mahureita (moottori etu- ja keskiakselin välissä kyljellään). Vetävä pyöräpari oli keskellä. Taka-akselin renkaat kääntyivät muutaman asteen tiukoissa käännöksissä. Takamoottorisia ja takavetoisia oli muutama protokappale eri liikennöitsijöillä.

Nivelet olivat ketteriä kaksiakselisia lyhyemmän etu- ja keskiakseli välin vuoksi. Perävaunu kuitenkin kevensi painoa vetäviltä pyöriltä, joten talvella piti olla tarkkana mihin pysähtyi.

Rattivaunu · Eilen klo 14:42

Ex_HKL-Bussiliikenne sanoi:
Perävaunu kuitenkin kevensi painoa vetäviltä pyöriltä, joten talvella piti olla tarkkana mihin pysähtyi.

Itse muotoilisin tuon vähän eri tavalla. Kitkapaino suhteessa ajoneuvon koko massaan osoittautui joissakin tilanteissa hieman liian pieneksi, mistä syystä mäkilähdöt kaikista liukkaimmilla keleillä olivat toisinaan hankalia.

Ex_HKL-Bussiliikenne · Eilen klo 16:26

Rattivaunu sanoi:
Itse muotoilisin tuon vähän eri tavalla. Kitkapaino suhteessa ajoneuvon koko massaan osoittautui joissakin tilanteissa hieman liian pieneksi, mistä syystä mäkilähdöt kaikista liukkaimmilla keleillä olivat toisinaan hankalia.

Terminologia on kotoisin Helsingin kaupungin liikennealan ammattioppilaitoksen linja-autonkuljettajakurssilta vuodelta 1989.

Minä vain · Eilen klo 18:35

petteri sanoi:
HSL:llä on ilmeisesti ollut kilpailutuskriteerit pielessä.

Kilpailutetun sopimuksen tulee toimia niin, että ajamattomista lähdöistä rangaistaan ankarasti ja liikennöitsijä hyötyy tavalla tai toisella tyytyväisistä matkustajista.

Järkevin tapa on se, että liikennöitsijä saa pitää osan lipputuloista. Nykyään matkustajilta kysellään esimerkiksi ovatko bussit siistejä, onko niissä sopiva lämpötila tai ovatko kuljettajat palvelualttiita, mutta mikään kysely ei koskaan kykene kattamaan täysin kaikkia niitä asioita, jotka vaikuttavat tyytyväisyyteen. Tuon tyytyväisyyden vaikutus on lisäksi pieni. Niinpä kyynisen liikennöitsijän kannattaa hankkia halpaa kiinalaista roskaa, vaikka olisi tiedossa, että bussien hankkiminen tekee liikenteestä epäluotettavaa tai busseissa on epämukavaa matkustaa.

Tämä on suunnilleen sama asia kuin usein mediassa esiteltävät vanhusten ruoka-annokset. Jos yksityisellä yrityksellä ei ole insentiivejä tuottaa kunnollista palvelua, kannattaa sen tuottaa niin halpaa palvelua kuin se kehtaa.

Veli Heikka · Eilen klo 22:36

Minä vain sanoi:
Kilpailutetun sopimuksen tulee toimia niin, että ajamattomista lähdöistä rangaistaan ankarasti ja liikennöitsijä hyötyy tavalla tai toisella tyytyväisistä matkustajista.

Järkevin tapa on se, että liikennöitsijä saa pitää osan lipputuloista. Nykyään matkustajilta kysellään esimerkiksi ovatko bussit siistejä, onko niissä sopiva lämpötila tai ovatko kuljettajat palvelualttiita, mutta mikään kysely ei koskaan kykene kattamaan täysin kaikkia niitä asioita, jotka vaikuttavat tyytyväisyyteen. Tuon tyytyväisyyden vaikutus on lisäksi pieni. Niinpä kyynisen liikennöitsijän kannattaa hankkia halpaa kiinalaista roskaa, vaikka olisi tiedossa, että bussien hankkiminen tekee liikenteestä epäluotettavaa tai busseissa on epämukavaa matkustaa.

Tämä on suunnilleen sama asia kuin usein mediassa esiteltävät vanhusten ruoka-annokset. Jos yksityisellä yrityksellä ei ole insentiivejä tuottaa kunnollista palvelua, kannattaa sen tuottaa niin halpaa palvelua kuin se kehtaa.

En mä tiedä onko lipputulojen kanavoiminen liikennöitsijöille järkevin tapa palkita tyytyväisistä matkustajista. Jollakulla liikennöitsijällä on vaikka 20 miljoonaa matkustajaa vuodessa ja jollakulla toisella vaikka 150 miljoonaa (luvut harrison/stetson-menetelmällä), ni ei tämä hirveästi kannustaisi pienempää liikennöitsijää kun isompi saisi ehkä vähemmällä panostuksella enemmän.

Laatua tarkastellaan monella mittarilla, ja siitä kyllä palkitaan. Käsittääkseni Nobina ei pärjää lainkaan huonosti, sikäli kun tätä tarkastelisi liikennöitsijöiden välisenä kilpailuna. Toisaalta ajamattomista lähdöistä myös rangaistaan. En ota kantaa siihen että onko rangaistus riittävä, mutta tuntuva se on kyllä.