Turun pikaraitiotien yleissuunnitelma käynnistyy

Se on normaalia, että esimmäinen omistaja pitää autoja sen 10-15 vuotta kovassa käytössä runkolinjoilla (esim. BRT), jonka jälkeen ne siirtyvät esimerkiksi vara-autoiksi, koulubusseiksi tai toiselle omistajalle vähemmän kuormittavaan käyttöön.
Ns. tavallisten bussien kohdalla ehkä näin, mutta ainakin kuvittelisin, että jälkimarkkinat nivelbusseille ja etenkin 24-metrisille ovat aika ohuet
 
Vaikka toi olisi teoriassa totta, niin lähestyisin asiaa tarkastelemalla, miten meillä nyt toimitaan. Jotta voittaa kilpailun, pitää olla tuoretta kalustoa. Kun kausi päättyy eikä kalusto ole enää tuoretta, se dumpataan vaikka Moldovaan. Kuinka monta yli 15-vuotiasta bussia oikeasti on liikenteessä Föli-liikenteessä, absoluuttisesti ja prosentuaalisesti? Tai HSL-liikenteessä?
Föli-liikenteessä maksimi-ikäraja on 15 vuotta, mutta 14-vuotiaita busseja on vähän alle 10 kpl säännöllisessä liikenteessä ja lisäksi kaksi tai kolme 15-vuotiasta poikkeusluvalla. Bussitutkan mukaan HSL-liikenteessä on ollut viimeisen kuukauden aikana yhdeksän 15-vuotiasta bussia ja niistäkin kaksi vain väliaikaiskalustona metroa korvaavassa liikenteessä. Prosenttiosuudesta en ole varma, mutta HSL-liikenteessä se jää todella alhaiseksi. Turkulaisilla liikennöitsijöillä on yleensä tapana poistaa bussit vasta, kun maksimi-ikä tulee täyteen ja TuKL:llä on ollut ajoittain myös yli-ikäistä kalustoa käytössä (kuten nyt). Esimerkiksi Ruotsin bussikalustoa on romutettu melko paljon alle 13-vuotiainakin, koska sen ikäiset kelpaavat yhä harvempaan paikkaan edes entisessä Itäblokissa; ei Ukrainassakaan ole tarvetta kaikille. Moldovaan hankitaan edelleen enimmäkseen käytettyä kalustoa, mutta se on melko pieni maa, joten ei sinne kovin paljon käytettyjäkään hankita.
 
Elinkaari tarkoittaa tuotteen elinikää valmistuksesta romuttamolle, eikä taida olla olemassa yhtäkään niin kertakäyttöistä bussijärjestelmää tai kehnoa valmistajaa, joiden autot romutettaisiin 10-vuotiaina. Se on normaalia, että esimmäinen omistaja pitää autoja sen 10-15 vuotta kovassa käytössä runkolinjoilla (esim. BRT), jonka jälkeen ne siirtyvät esimerkiksi vara-autoiksi, koulubusseiksi tai toiselle omistajalle vähemmän kuormittavaan käyttöön.

No kaupungit "puhuvat" elinkaarikustannuksista tehdessään laskelmia (tosin wikipediassakin kirjoitettiin 10-15 vuoden elinkaaresta johon viittasin viestissäni)..
Tampereella 29 miljoonaa halvemmat bussit olisivat tulleet makasamaa 140 mijoonaa enemmän kun lasketaan elinkaari, eli superbussien valinta olisi ollut kuin pissa pakkasella joka lämmittää hetken (ja olleet itsenäisuuden kadun mäessä jonossa jumissa)..

LCC_ratikka_bussi.png


Haluan nähdä missä kunnossa on sähköbusseissa esim akusto 10 vuoden päästä bussikäytössä koska nyt lähin vertaus on taksiliikenteessä olevat ja olleet sähköautot, tavallisissa sähköautoissa on kuitenkin suhteessa isompi akusto ja range kuin sähköbusseissa.
Se tarkoittaa myös että sähköautoissa lataus ei rasita lähellekään niin paljon akustoa kuin bussessa.
Juuri nyt ei esim nettiautossa ole kuin kaksi sähköautoa jotka on saavuttanut puolen miljoonan rajapyykin (vastaavia dieseleitä on esim 585 kappaletta)!

Ns. tavallisten bussien kohdalla ehkä näin, mutta ainakin kuvittelisin, että jälkimarkkinat nivelbusseille ja etenkin 24-metrisille ovat aika ohuet
Jälkimarkkinat on todettu heikoksi jo sen takia että joka valmistajalla on erilainen latausjärjestelmä, ei olet tavallaa yhden valmistajan kanssa naimisissa sitten hamaan loppuun asti..
Helsingissä ainakin todettiin viime talvena että miljoonia maksaneet sähkönivelbussit ei Suomen talvessa pärjää (Sähkönivelbussien vuoroja perutaan jopa satoja viikossa), ajamatta jääneiden vuorojen määrä on kymmenkertainen perinteisiin busseihin verrattuna..
Talvella ongelmat on tietenkin liukkaus (perän sivuttainen luistelu ja liikkeelle lähtö) lumipenkat ja pysäköidyt autot isosta tilantarpeesta johtuen ja lumesta ja jäästä johtuva epätaisaisuus latauspaikoilla joka estaa virroittimen osumisen latauslaitteeseen.
Haluampa todellakin nähdä kuinka tuollainen tuplanivelinen pärjää sitten suomen talvessa jos jo yhden nivelen kanssa on liki mahdotonta, tietysti kadut voitaisiin lämmittää suliksi. ;)
 
Viimeksi muokattu:
Saivartelun sijaan peräänkuuluttaisin suomen kielen oikeaoppista käyttöä. Sana elinkaari on hyvin yksiselitteinen, eikä se pääty bussin osalta siihen, että se siirtyy Moldovaan uudelle omistajalle. Kirjoitatte nyt minulle aktiivisesta käyttöajasta ja jäännösarvosta, ette elinkaaresta.

Nuo kiinteät ikärajat ovat sitä kertakäyttökulttuuria, jonka takia ostetaan halvimpia kommariromuja, jotka jätetään huoltamatta ikärajan lähestyessä. Se ei tarkoita sitä, etteikö sääntöä voisi muuttaa, autoja huoltaa ja ostaa laadukkaita 20-25 vuotta toimivia busseja, joita on markkinoilla.

Akut pitää kyllä vaihtaa elinkaaren puolivälissä, mutta ainakaan sähköautojen (ja ympäristön) suhteen on kannattavampaa vaihtaa kerran se akku kuin koko auto (pois lukien Kiinan ruosteläjät). Akusta voi myös vaihtaa huonoimmat moduulit 10-20%:lla uuden akun hinnasta, jolla saa lisäaikaa.

Hyvä esimerkki löytyy Tallinnasta, jossa runko-osuudet ajetaan johtimilla ja rönsyt sekä kaupunkikuvallisesti esteettiset paikat voidaan ajaa akuilla. Tämä ratkaisu vaatii huomattavasti pienemmän akun, joka joutuu myös paljon pienemmälle kuormitukselle.
 
Ei tuo varmaan mahdotonta ole. Mutta ei se ole myöskään realistista.

Voisi sanoa myös, että raitiovaunua voi aivan hyvin käyttää 60 vuotta. Sekin on totta. Turulla ei kuitenkaan ole aikomusta käyttää vaunujaan niin pitkään, joten tuo väite on ihan yhtä epärealistinen.

(Sivumennen sanoen Helsingissä on ihan linjaliikenteessä 52 vuotta vanhoja ratikoita.)
 
(Sivumennen sanoen Helsingissä on ihan linjaliikenteessä 52 vuotta vanhoja ratikoita.)
Ei ihan vielä. KLOY 114 (alunperin HKL 37) täyttää tuon verran 29.12.2025 ja KLOY 115 (alunperin HKL 38) ensi vuoden tammikuussa. Jo romutettu KLOY 113 (alkujaan HKL 34) olisi täyttänyt 52 vuotta 26.10.2025, eli sekin vasta ensi lokakuussa. Kunnioitettava historia noilla kaikilla on, ainakin A- ja B-osilla. Väliosa (C) asennettiin 2012 - 2013.
 
  • Tykkää
Reaktiot: 8.6
Hyvä esimerkki löytyy Tallinnasta, jossa runko-osuudet ajetaan johtimilla ja rönsyt sekä kaupunkikuvallisesti esteettiset paikat voidaan ajaa akuilla. Tämä ratkaisu vaatii huomattavasti pienemmän akun, joka joutuu myös paljon pienemmälle kuormitukselle.
Tuo oli hyvä nosto nuo Tallinnan johdinautot, koska johdinautoilla on pidempi elinkaari kuin tavallisella sähköbussilla. Tällainen voisi toimia Turussakin, mutta siinä voi esiintyä kapasiteettiongelmia (raitiovaunuun mahtuu enemmän matkustajia) ja raitiovaunun elinkaari on silti johdinautoa pidempi. Kuitenkin jos uusissa selvityksissä todetaan superbussin olevan hyvä vaihtoehto Turkuun (tarkastellaan asiaa uusimman tiedon valossa), mielestäni superbussin voisi toteuttaa johdinautoina, jolloin käyttöikä olisi pidempi.
 
Johdinautolla saadaan kiskosidonnaisen kulkuneuvon huonot puolet ja bussien huonot puolet samassa paketissa. Tekisi mieli olla ilkeä ja sanoa, etten yhtään ihmettele, jos turkulaiset siihen päätyisivät. ;)

Mutta sanotaan nyt vähän vakavammin, että akut ovat jo kehittyneet tasolle, joka on tehnyt johdinautoista ihan vaan yksinkertaisesti vanhentunutta teknologiaa. Se voi olla harrastuksellisesti sääli, mutta ei niiden varaan enää mitään uutta rakenneta, kun samat edut saadaan ilman kiinteitä ajolankojakin.
 
Johdinautolla saadaan kiskosidonnaisen kulkuneuvon huonot puolet ja bussien huonot puolet samassa paketissa. Tekisi mieli olla ilkeä ja sanoa, etten yhtään ihmettele, jos turkulaiset siihen päätyisivät. ;)

Mutta sanotaan nyt vähän vakavammin, että akut ovat jo kehittyneet tasolle, joka on tehnyt johdinautoista ihan vaan yksinkertaisesti vanhentunutta teknologiaa. Se voi olla harrastuksellisesti sääli, mutta ei niiden varaan enää mitään uutta rakenneta, kun samat edut saadaan ilman kiinteitä ajolankojakin.
Johdinautojen teknologia on kehittynyt juurikin akkujen myötä, jotka ovat niissä nyt peruskauraa. Sähköllä voi ajaa akun pienuudesta huolimatta esim. 25 kilometriä, ennen kuin täytyy palata johtimien alle, jotka lataavat samalla pikkuakun täyteen. Tuleeko se raitiovaunua halvemmaksi riippuu täysin potentiaalisista matkustajamääristä.

Väite kiskosidonnaisen huonoista puolista ei mielestäni pidä paikkaansa: moderni johdinauto voi kiertää tietyömaat, tapahtumat, mielenosoitukset ja väärinpysäköidyt autot. Eli on siinä jotain hyviä puolia. Toki se on edelleen bussi. Kaksoisnivelbussin kapasiteetti on teoriassa jopa se 200 hlö mutta sanoisin että inhimillisesti menee 180. Sähköbussi ei tarvitse niin paljoa moottoritilaa, joten perävaunuun mahtuu yksi rivi lisää. Ratikan kapasiteetti riippuu siitä, kuinka pitkät vaunut Turkuun mahtuu järkevästi.

Akkusähköbusseihin verrattuna johdinautolla ei kulu latausaikaa ja se on huomattavasti halvempi hankkia, eikä pienen akun vaihto ole kallis. Kuten raitiovaunuissakin, vielä tänä päivänä johtimet ja ajolanka tulevat halvemmiksi kuin akkusähköajo. Toki uuden johdinautojärjestelmän perustamisessa on se riski, että akkubussit saattavat ensi vuosikymmenellä olla jo halvempi vaihtoehto.

En usko että kaikkia Turun runkolinjoja saataisiin ratikoiksi, niin rohkeaan ratkaisuun ei taida olla poliittista tahtoa. Turkuun voisi sopia Tallinnan hybridimalli, jossa neljä kuormitetuinta runkoreittiä ajetaan ratikoilla ja loput runkolinjat superbusseina (akku tai johdinauto).
 
Toki uuden johdinautojärjestelmän perustamisessa on se riski, että akkubussit saattavat ensi vuosikymmenellä olla jo halvempi vaihtoehto.
Akkubussit ovat kehittyneet paljon nopeammin kuin mitä moni on kuvitellut. Siitä ei ole kauaa, kun Höselissä puolitosissaan mietittiin johdinautoja ja sitten hankittiin niitä päättärilatausasemia. Kaikki turhaan, kun nyt jo 2-akselinen akkubussi pärjää koko päivän linjalla ilman välilatauksia. Voi vain kuvitella, mihin akkubussi, nivelineenkin, viiden vuoden päästä pystyy.
 
  • Tykkää
Reaktiot: JE
Tai sitten viiden vuoden päästä ollaan akkubussikriisissä kun lupaukset akkujen todellisesta käyttöiästä eivät ihan pidä paikkaansa ja linjoja pitäisi jollain kalustolla ajaa kun vanhoja pitää ladata useammin.
 
Tai sitten viiden vuoden päästä ollaan akkubussikriisissä kun lupaukset akkujen todellisesta käyttöiästä eivät ihan pidä paikkaansa ja linjoja pitäisi jollain kalustolla ajaa kun vanhoja pitää ladata useammin.
Paljonko valmistajat lupaavat takuuta akuille?
 
BYD lupaa busseileen akkutakuuta 8 - 12 vuotta ja 150,000 km.
Tuon takuun kilometrimäärä kuullostaa aika pieneltä bussille, paljonko näille kaupunkibusseille yleensä kertyy kilometrejä vuodessa?
Tuollainen kilometrimäärä täyttyy kyllä kokopäiväisessä ajossa hieman ajettavasta liikenteestä riippuen n. 1 - 2 vuodessa.
 
Takaisin
Ylös