Varmaankin jollain aikavälillä toteutuukin.
Artikkeli on maksumuurin takana. Referoitko, mitä siinä sanotaan?https://www.aamulehti.fi/tampere/art-2000011703801.html mahdollisesti tulisi mersun haitaribusseja tampereelle
Kuvaotiskossa lukee että mahdollisesti mercedes ecitaroG olisi yksi tarjokas
https://www.aamulehti.fi/tampere/art-2000011703801.html mahdollisesti tulisi mersun haitaribusseja tampereelle
Luulin että HSL alueella suunnittelijat ei ymmärrä käytännössä mitään suunnittelemistaan asioista mutta tämä on jo niin absurdia settiä että ei tiedä itkeäkkö vai nauraa. Onnea vaan Tampere ja superbussit. Eiköhän nämä täysin utopistiset suunnitelmat kariudu pikkuhiljaa kun liikenne alkaa ja huomataan ettei ne mitenkään voi toimia. Liikenne tulee varmasti olemaan saman tyyppistä kuin pk seudun nykyiset runkolinjat.Aikamoinen paketti toi superbussien konseptikäsikirja. Osa asioista on itsestäänselvyyksiä jo nykyisessä liikenteessä ja osa täysin mahdottomia tavoitteita.
Superbussiliikenne on täsmällistä. Superbussi pysyy aikataulussaan, eikä se juutu ruuhkiin. Tämä
varmistetaan superbussiliikenteelle kohdennetuilla liikennevaloetuuksilla
- Tavallisten bussien liikennevaloetuudet eivät ole toimineet tarkoitetulla tavalla enää vuosiin. Lähinnä lyövät punaista päälle sitä mukaa kun matka etenee. Ja aikataulut matkan varrella on toteutettu siten, että vaikka olisit myöhässä, olet etuajassa etkä saa valoetuutta.
Superbussit voivat ottaa kyytiin jopa 100 matkustajaa
-Teliin sopii saman verran siis. Toki tässä tarkoitetaan myös sataa lastenvaunua.
Superbusseissa torjutaan ulkoisia uhkia (security)
- Valvontakamerat on jo nyt tilaajan vaatimus uusiin sopimuksiin / uusiin autoihin. Lisäksi aika kyseenalainen ratkaisu, että järjestyksenvalvojia ei ole saatavissa tavallisiin busseihin. Syytä olisi. Turvallinen matkanteko ei ole kaikkien oikeus?
Kuljettaja seuraa vuoronsa täsmällisyyttä ajoneuvolaitteilta ja toimii annettujen ohjeiden mukaan jos
edistää/on myöhässä (esimerkiksi: Matkustajia otetaan kyytiin vain bussin ollessa pysähtyneenä
pysäkillä.
- Jos ollaan myöhässä ei oteta ketään kyytiin ja jos ollaan etuajassa aiheutetaan joko haittaa muille busseille pysähtymällä pitkäksi aikaa pysäkille tai haittaa muulle liikenteelle ajamalla tarpeettoman hitaasti. Myöhässä oloa on mahdoton saada kiinni ja etuajassa oleminen voi hetkessä muuttua myöhästymiseksi seuraavan mutkan takana.
Vaikka bussit voivat olla täynnä, kuljettajan tervehtii matkustajia
ystävällisesti ja on kohtelias
- Innolla odotan kuinka käytännössä nysse ohjeistaa tervehtimään takaovista kyytiin nousevia matkustajia.
Superbussit ovat sähkökäyttöisiä, mikä vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä
ja vähentää paikallisia päästöjä, kuten typpioksideja ja hiukkaspäästöjä.
-Polttoainekäyttöinen lämmitin pitää huolen typpidioksidi ja hiukkaspäästöjen tuottamisesta. Niissä ei ole egr ja dpf systeemejä tai katalysaattoria.
Superbussikuljettajien vaihtuvuus: Mitataan ja seurataan superbussikuljettajien työsuhteiden kestoa
sekä vaihtuvuutta.
- Onko tällä oikeasti merkitystä tuotetun palvelun laatuun? Pitääkö osa kuljettajista työvuorosuunnittelussa rajoittaa ajamaan vain superbusseja. Minä lopettaisin äkkiä jos joutuisin ajamaan vain yhtä tai kahta linjaa ja konsepti on muutenkin vähän enempi hanurista kuin tavallisen nyssen ajaminen.
Istuinpaikkojen saatavuus: Mitataan istumapaikkojen saatavuutta eri aikoina.
- Kuitenkin kalustotavoite on nivelauto, jossa on paljon tilaa vaunuille, pyörätuoleille ja seisoville matkustajille sekä paljon ovia. Istumapaikkojen määrä jää suhteellisen pieneksi kokonaispaikkojen määrästä.
Ramppi: Superbussin ramppi on laite, joka mahdollistaa esteettömän pääsyn matkustamoon pyörätuolia
käyttäville matkustajille. Se sijaitsee bussin etuovien yhteydessä
- Etuovien yhteydessä? Vaikea kuvitella pyörätuolimatkustajan tulevan kyytiin etuovesta. Seuraavista ovista todennäköisempää, mutta jos nivelen jälkeinen osa on ilman ramppeja, kapasiteetti ei oikeastaan lisäänny. Ramppien pitäisi ehdottomasti olla sähkökäyttöisiä.
Paikkakohtainen ilmastointi: Jokaisessa istuimessa tai matkustajapaikassa on mahdollisuus säätää
henkilökohtaista ilmastointia, kuten lämpötilaa ja ilmavirtauksen voimakkuutta.
-
Automaattinen kirkkauden säätö: Valaistuksen kirkkaus säätyy automaattisesti suhteessa päivänvalon
määrään. Tämä tarkoittaa, että valaistus mukautuu ulkoisen valon mukaan, mikä parantaa
energiatehokkuutta ja varmistaa, että matkustajilla on aina miellyttävä valaistusolosuhde. Esimerkiksi
kirkkaampi valaistus voidaan aktivoida hämärässä ympäristössä, kun taas kirkkaassa auringonpaisteessa
valaistusta voidaan himmentää.
- Tästä näkee ettei kirjoittaja koskaan matkusta bussilla. Aihe on kyllä tärkeä eikä moni kuljettaja tätä osaa. Autosta on mahdoton nähdä ulos pimeän aikaan jos valot pistetään liian kirkkaalle. Päivällä taas himmeämpi valaistus on hankala näkövammaisille. Energiatehokkuudella ei ole merkitystä kun valot on ledejä kuitenkin. Ja tarviiko autosta nähdä ulos kun on pysäkkimonitorit ja kuulutukset...
Mikä niissä on ongelmana, ainakin 560 toiminut hyvin siihen nähden miten häiriöherkkä se on
Eipä niissä sinänsä ole ongelmaa mutta ne ovat käytännössä aivan tavallista kalustoa käyttäviä tavallisen palvelun bussilinjoja yksittäisillä liikennevaloetuuksilla. Utopiaa on henkilökohtainen ilmastointi, hissimusiikki, ratikan kanssa millään tavalla kilpaileva esteettömyys, aina moikkaavat kuljettajat jne. jne. Muutos Tampereen nykyisiin linjoihin on siis todennäköisesti lopulta aika pieni, kuten HSL-alueella muutos linjasta 18 linjaan 20.
Enhän toki missään sanonut että niissä olisi erityisiä ongelmia vaan tarkoitin että liikennöinti tulee muistuttamaan hyvin pitkälti ihan tavallisten bussien liikennöintiä ja on kaukana noista jonkun suunnttelijan työpöytänsä takaa kaavailemasta täysin todellisuudesta irrallaan olevasta huuhaasta. Kyllä nuo superbussitkin tulee menemään aina sillointällöin ruuhka-aikoina peräkanaa ja joku ehdoton. maks. minuutin myöhästyminen on täysin mahdotonta.
Toisaalta jos tavoitetasoksi asetetaan "Muistuttaa hyvin pitkälti ihan tavallisten bussien liikennöintiä" eikä kunnianhimoa parantaa nykytilaa juuri löydy, ei varmasti myöskään päästä lähemmäs ratikan palvelutasoa. "Tyhjän saa pyytämättäkin", kuten aina niin positiivinen suomalainen kasku toteaa.
Olisin suoraan sanoen yllättynyt, jos edes kolmasosa toteutuu.
Et ehkä tiennyt tätä, mutta Tampereen busseilla on jo yhtenäinen ilme (sinivalkoinen Nysse-väritys)! Eikä suurimmalla osalla linjoista pyöri useampaa erilaista bussityyppiä joiden eroa keskivertomatkustaja huomaisi.
Asetetun tavoitetason tulisi olla realistinen. Varmasti joitain parannuksia nykyiseen verrattuna on mahdollista tehdä. Tuo konseptin kuvaus muistuttaa kuitenkin enemmän jotain scifinovellia kuin oikeasti tämän tai tulevan vuosikymmenen infralla ja kalustolla toteutettavissa olevaa suunnitelmaa.Toisaalta jos tavoitetasoksi asetetaan "Muistuttaa hyvin pitkälti ihan tavallisten bussien liikennöintiä" eikä kunnianhimoa parantaa nykytilaa juuri löydy, ei varmasti myöskään päästä lähemmäs ratikan palvelutasoa. "Tyhjän saa pyytämättäkin", kuten aina niin positiivinen suomalainen kasku toteaa.
Aika näyttää, mikä on todellisuus, mutta minusta Nyssellä ja kumppaneilla on ollut ihan hyviäkin näyttöjä: Ratikkaliikenteestä toden totta tuli varsin täsmällistä, valoetuudet toimivat pääsääntöisesti erittäin hyvin, info pelaa HSL:ää paremmin niin vaunujen sisällä kuin pysäkeillä ja kaluston suunnittelussakin on onnistuttu sisätilojen käytön (mm. väljät monitoimitilat ovien läheisyydessä) suhteen varsin mallikkaasti.
Totta on ettei bussiliikenteessä saa kaikkea tätä toteutumaan samalla laatutasolla mm. muun liikenteen kanssa jaettujen kaistojen vuoksi, kaluston ja pysäkkien heikomman esteettömyyden vuoksi tai liikennevaloetuuksien erilaisen toteutuksen vuoksi. Jos vuoroväli on kuitenkin tavoitteellisesti 6–7 minuuttia (linja 8) tai enintään 10 minuuttia (linja 7) sekä avorahastuksen, sisätilojen suunnittelun (toivottavasti nykybusseja väljempi), kokomatalan kaluston ja useampien pariovien myötä pysäkkiajat lyhenevät, on kyseessä selvä parannus nykytilaan. Täsmällisyys parantunee, matkustajakokemus parantunee.
Vaikkei kaikki konseptikäsikirjan asiat toteutuisikaan, palvelukokemus on pysäkkikuulutuksineen, yhtenäisine kalustoineen ja omine brändi-ilmeineen tamperelaisittain lähempänä ratikkaa kuin "ihan tavallisten bussien liikennöintiä". Realistisilta kuulostavat myös reittien talvikunnossapidon sekä kaluston siivoauksen ja kunnossapidon parempi resursointi. Suunta on hyvä, turha skeptisyys pois
Konseptille tulee viranhaltijapäätöksen mukaan myös nimikilpailu, eli "superbussi" on työnimi.
