Vanhoja raitiovaunuja romuksi?

Ne vanhat laskelmat, joita olen tällä foorumilla nähnyt perustuvat tyypillisesti muutamaan oletukseen, jotka eivät oikein pidä paikkaansa.
En usko, että olet tätä puheena olevaa laskelmaa nähnyt, kun minäkään en ole. Olen saanut tiedon vain lopputuloksesta ja joistakin lähtöoletuksista.
 
En usko, että olet tätä puheena olevaa laskelmaa nähnyt, kun minäkään en ole. Olen saanut tiedon vain lopputuloksesta ja joistakin lähtöoletuksista.
No, korjataan sitten sanamuotoja. Niiden hatarahkojen huhujen perusteella, joita tuosta pari viestiä sitten mainitsemastasi laskelmasta on täällä jaettu, siinä ei ole huomioitu aika montaa asiaa.

Tulopuolelle oli käsittääkseni saatu kaikki tilausajot ja Spårakoff. Tilausajot taas eivät merkittävältä osin ole riippuvaisia museokalustosta, näkyyhän tilausajoja nytkin, niitä vaan ajetaan linjakalustolla. Myöskin Spårakoff on erikoistapaus eikä ole ihan suoraan riippuvainen museokalustosta, vaikka liikkuvan pubin rakentamisessa vanhaa vaunua onkin käytetty. Tuloiksi oli siis laskettu myös muun kuin museoliikenteen tuloja.

Menopuolellakin oli käsittääkseni myös hyvin optimistisia oletuksia, joissa peruslähtökohtana oli joko "joku muu maksaa kulut", "eihän tuo mitään ylimääräistä maksa" tai "kyllä HKL hoitaa (puoli-)ilmaiseksi".
 
Viimeksi muokattu:
Tulopuolelle oli käsittääkseni saatu kaikki tilausajot ja Spårakoff. Tilausajot taas eivät merkittävältä osin ole riippuvaisia museokalustosta, näkyyhän tilausajoja nytkin, niitä vaan ajetaan linjakalustolla. Myöskin Spårakoff on erikoistapaus eikä ole ihan suoraan riippuvainen museokalustosta, vaikka liikkuvan pubin rakentamisessa vanhaa vaunua onkin käytetty. Tuloiksi oli siis laskettu myös muun kuin museoliikenteen tuloja.
Laskelma on tehty HKL:ssä ja siitä lähtöasetelmasta, jonka HKL päätti ja halusi. Tavoittena oli, että HKL tai siitä muodostettava osakeyhtiö huolehtii ainoastaan ydinliikennetoiminnasta eli HSL:n tilaamasta liikenteestä, ja kaikki muu liikenne siirretään säätiöön. Ymmärrän, että tavoite ei ollut toiveesi mukainen, mutta sille me emme oikein voi mitään.

Tuon tavoitteen perusteella oli luonnollista, että tilausajot, yleisölle avoin museoliikenne sekä Spårakoff kaikki siirrettiin säätiöön. Neljäntenä, volyymiltaan minimaalisena, oli esillä erilaiset teema- ja tapahtumaliikenteen, joilla juhlistettiin esim. tietyn rataosan satavuotispäivää jne.

Käsitys siitä, että tilausajojen volyymi ei olisi riippuvainen siitä, mitä kalustoa tilausajoihin voidaan asiakkaalle tarjota, on virheellinen. Tämän perustelen niillä lukuisilla keskusteluilla, joita kävin tilausajoasiakkaiden kanssa malliin "vaunu 339 ei ole tuona aikana varattu, todennäköisesti tähän voitaisiin kyllä saada tavallinen linjavaunu". Asiakas joko luopui raitiovaunuajeluajatuksesta kokonaan tai useammin jousti kellonajassa taikka päivässä. Tavallinen linjavaunu kiinnosti harvoja – on ehkä vaikea ymmärtää, millainen myyntivaltti nimenomaan vanha ratikka on, mutta niin se vain menee.

Nythän PSKL kyllä tarjotaa tilausajoa linjavaunuilla, noin teoriassa. Käytännössä ne on hinnoiteltu niin, että ajoja ei ole. Ja kun sitten joskus on, niin se on jo lehtiuutisen arvoinen juttu, kuten olemme nähneet.

Menopuolellakin oli käsittääkseni myös hyvin optimistisia oletuksia, joissa peruslähtökohtana oli joko "joku muu maksaa kulut", "eihän tuo mitään ylimääräistä maksa" tai "kyllä HKL hoitaa (puoli-)ilmaiseksi".
Oliko? Millaisia asioita? Minusta ainoa tämänsuuntainen asia, josta käytiin keskustelua, oli tilavuokra. Että kuinka monta neliötä Vallilan hallista pitäisi pitemmällä tähtäimellä varata säätiön käyttöön sitten, kun HKL siirtyy sieltä pois, ja millaisella taksalla tilavuokra laskettaisiin. Tilathan ovat nyt vanhentuneet eivätkä kovin hyväkuntoiset, eli olisiko tarvetta ollut minkälaajuiselle kunnostukselle ja millaiseksi vuokra sen jälkeen olisi määräytynyt. Oletan, että tuohon sitten löydettiin joku kaikkia tyydyttävä luku.

Haluan vielä muistuttaa, että kun tuota laskelmaa HKL:ssä tehtiin, se ei suinkaan mennyt niin, että yksi heppu istui kammiossa arvailemassa rahasummia museomyönteisestä hatusta, vaan niitä kyllä selvitettiin ihan oikeasti. Ja voit olla varma siitä, että kun siihen laskelmaan tarvittiin hintoja, joita oli kysyttävä vaikkapa museovastaiselta herra X:ltä, niin sieltä tuli taivaisiin asetetut hinnat. Sellainen rooli minulla tuossa kyllä oli, että vinkkasin, että jos herra X sanoi noin, niin kysys vielä herra Y:ltä ja saavuta sitten näiden välille realistinen kompromissi. Kieltämättä olisi ollut hauskaa seurata kärpäsenä katossa näitä X:n ja Y:n välisiä keskusteluita.
 
Takaisin
Ylös