Pääkaupunkiseudun lauttaliikenne

samulih sanoi:
Olisiko siinä jotain muuta liikennettä minkä kohtaaminen vähemmäksi jne?
Klikkaa laajentaaksesi...

Suomenlinnan lautalla on myös aina samalla tavalla tauko. Jos liikenteessä on vain yksi lautta, näkyy 60 minuutin vuorovälinä 40 minuutin sijaan, jos on kaksi lauttaa, 40 minuutin vuorovälinä 20 minuutin sijaan, jos on kolme lauttaa, 20 tai 25 minuutin vuorovälinä 15 minuutin sijaan. Jos olisi enemmän liikennettä, voisi yksi lautta tai henkilökuntakokonaisuus olla eri linjoilla kiertelevä tauottava lautta/henkilökuntakokonaisuus, mutta nykyisellä liikenteellä tuo on ainoa mielekäs tapa järjestää tauot.
 
Viimeksi muokattu:
CarrotPie sanoi:
Kulkeeko M/S Suokki Bussitutkalla kylkinumerolla 3 tai 4?
Klikkaa laajentaaksesi...
Nyt (14.5.25 klo 11.17) on Tor Kauppatorin laiturissa linjalla 17. Tutkassa on kylkinumerona 3.
Viesti yhdistetty automaattisesti:

pehkonen sanoi:
Nyt (14.5.25 klo 11.17) on Tor Kauppatorin laiturissa linjalla 17. Tutkassa on kylkinumerona 3.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ja Suomenlinna II on kylkinumerolla 2 tutkassa.
 
Viimeksi muokattu:
Kun tuolla toisaalla on käyty läpi mahdollisia visioita keskustan ja itäisen Helsingin välisten HSL-vesiliikenneyhteyksien kehittämiseksi, tuli mieleen, että alusten satamapaikan pitäisi olla yhtenäinen. Näin asiakkaat tietäisivät, mistä mennään HSL:n taksoilla, mistä muilla.
Jos linja 16 suuntaisi Herttoniemenrantaan, 17 Kruunuvuorenrantaan ja 19 Suomenlinnaan, voisi uuden yhteisterminaalin tehdä esimerkiksi Vanhan Kauppahallin ja Kolera-altaan väliin, nykyään ilmeisesti Helsinki Biennaaliin kuuluvaa pömpeliä paviljonkina hyödyntäen. Linjan 19 autojen lastausmahdollisuus pitäisi toteuttaa, mutta eiköhän sekin onnistuisi. Muut linjat eivät tietenkään fillareita raskaampia ajoneuvoja kyytiin ottaisikaan.
Merimatka Kauppatorin kulmalta Skattan ympäri itään ei lopulta olisi paljoakaan pidempi kuin Meritullintorilta, ja lisäksi tuossa olisi ratikkapysäkki melkein vieressä, eli vesiratikkayhteys oikeasti palvelisi idän ja eteläisen kantakaupungin väliä paremmin kuin tukkoiset raitiovaunulinjat (joiden aiheuttamat ongelmat toki voivat heijastua Eiran suunnallakin).
 
Pihlajasaaren liikennettä on JT-Line ajanut tänä kesänä jälleen kahdella aluksella. Chapman liikennöi Ruoholahdesta ja Ilves Merisatamasta. Tänään on linjalla ollut ylimääräisenä Hymy, joka yhtiön Facebook-tiedotteen perusteella olisi ajanut kolme edestakaista matkaa Merisatamasta.

Aikataulut on suunniteltu niin, että mantereella käydään vain kääntymässä, ja pidempi tauko on Pihlajasaaressa. Aikataulun mukaan Chapman lähtee Pihlajasaaresta 40 yli ja Ruoholahdesta tasalta. Ilves lähtee Merisatamasta puolelta ja Pihlajasaaresta vartin yli.
 
Saa nähdä, mitä JT-Line tulevaisuudessa kehittää Korkeasaaren linjalla viime viikonloppuna viimeiset keikkansa heittäneelle Vispilälle. Itse pitäisin sitä hyvinkin sopivana aluksena esimerkiksi Merisataman ja Pihlajasaaren välille, mutta epäilemättä alus saattaisi tuottaa mukavasti vaikka ihan kiertoajeluristeilijänäkin.
Mitä Korkeasaaren vuosisataiseen vesiliikenneyhteyden lopettamiseen tulee, voi olla, ettei siinäkään vielä ole viimeistä sanaa sanottu. Kruunusiltain tukkoisissa ratikoissa saattaa olla hyvinkin suuri helpotus, jos merkittävä osa eläintarhan asiakkaista voitaisiin siirtää takaisin vesille -ja onhan sillan vieressä ihan selvästi vesibussillekin soveltuva laiturirakenne, jota toki pitää hieman kehittää, jos vesilinja palautettaisiin.
 
moxu sanoi:
Kruunusiltain tukkoisissa ratikoissa
Klikkaa laajentaaksesi...


Mihin väitteet raitiolinjojen tukkoisuudesta ja siitä, että lautat helpottaa tukkoisuutta, perustuu?

Mikään ei indikoi, että Kruunusiltain raitiovaunut tulisivat olemaan tukkoisia, ja lauttojen tarjoama lisäkapasiteetti on vähäinen suhteessa raitiotiehen. Vaihtelee, millaisia kalustolla ja vuorovälillä silloilla on tarkoitus ajaa, mutta kapasiteetin on tarkoitus olla ruuhka-aikaan 1 400–2 000 istumapaikkaa tunnissa, kun taas lautalla on kulkenut alle 100 matkustajaa tunnissa tähän mennessä.

Vesiliikenne voi tarjota paljon erilaisia oikoteitä tai vaihdottomia yhteyksiä, joiden takia nykyään erittäin alikehittynyttä vesiliikennettä kannattaisi kehittää, mutta tämä on kokonaan eri keskustelu. Esimerkiksi Kauppatorin ja Kruunuvuorenrannan välinen lautta tarjoaa niin itse Kauppatorin ympäristöön kuin eteläisiin kaupunginosiin oikoreitin, joka ohittaa kätevästi ruuhkaisen rautatieaseman ympäristön, mutta raitiolinjojen kapasiteetin puolesta sitä ei tarvita.
 
henkilö sanoi:
Jos kävis HSL lippu niin käyttäjiä paljon enemmän
Klikkaa laajentaaksesi...
Se on totta, mutta Höseli ei onneksi ole lähtenyt tuollaiseen mukaan ollenkaan. Se Kruunuvuorenrannan reittikin on tehty niin, että kun Helsinki sitä vaatimalla vaati, niin Helsinki myös maksaa viulut, erillisratkaisuna. Muistaakseni jokainen kuljetettu matkustaja maksaa kaupungille noin 15 euroa, mikä on ihan järkyttävä summa.
 
339-DF sanoi:
Se on totta, mutta Höseli ei onneksi ole lähtenyt tuollaiseen mukaan ollenkaan. Se Kruunuvuorenrannan reittikin on tehty niin, että kun Helsinki sitä vaatimalla vaati, niin Helsinki myös maksaa viulut, erillisratkaisuna. Muistaakseni jokainen kuljetettu matkustaja maksaa kaupungille noin 15 euroa, mikä on ihan järkyttävä summa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Mistä ne tietää että paljon porukkaa menny kyytiin
 
Se menee niin, että Höseli tilaa sen liikenteen ja Helsinki maksaa kaikki kulut todellisten kulujen mukaan. Oletan että siitä vähennetään joku laskennallinen lipputulo, mutta tästä en ole varma. Sehän on neuvottelukysymys, Höseli voisi myös sanoa, ettei niitäkään saa vähentää, koska jokainen lauttamatkustaja matkustaisi bussilla ja metrolla muussa tapauksessa ja lautan vuoksi ne bussi- ja metrotulot jäävät ikään kuin saamatta.

Kai siellä jotain matkustajalaskentaa on tehty niin, että tiedetään keskimääräinen matkustajamäärä, ja sen perusteella voi sitten sanoa, että kaikki kulut jaettuna matkustajamäärällä tekee sen noin 15 € / nousija. Mutta se ei siis mene niin, että konkreettisesti jokaisesta nousijasta lähtee aina 15 euron lasku ja lasku on sitä suurempi mitä enemmän käyttäjiä on.
 
Lautan rantaan saapuessa ovet avaavalla ja kävelyluiskan paikalleen asettavalla työntekijällä on myös käsilaskuri, jolla laskee sisääntulijat. Ilmeisesti ihan normaali käytäntö lautoilla, että lasketaan sisääntulijat ja poistujat, ettei kukaan ole pudonnut veteen tai yrittämässä jäädä kyytiin.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös