Aikataulumuutoksia 14.12.2008

Taavetissa rata on kaksiraiteinen, Imatran ja Parikkalan välillä yksiraiteinen. Tällä osuudella Simpele on merkittävä junien kohtaamispaikka. Simpeleen pysähdykset on tärkeitä liikenteenohjauksen kannalta.
Matkustajajunat kohtaavat pääasiassa Parikkalassa, vain illan 9:n ja 12:n kohtaus on nykyään Simpeleellä. Jotain muuta perustetta on takana oltava. Matkustajajunat eivät pysähdy huvin vuoksi kohtaamaan tavarajunia pl. yöjunat.

Veikkaisin, että yksi syy on se, että Simpeleeltä lähtevillä matkoilla junan nopeusetu linja-autoihin verrattuna on suurempi. Simpele on myös sen verran kauempana esim. Helsingistä, Turusta ja Tampereelta, että jokunen matkustavainen saattaa valita junan jo matkan rasittavuudenkin takia. Taavetissa on myös bussivuoroja enemmän tarjolla Kouvolan, Haminan ja Lappeenrannan suuntiin.
 
895/2005 ei ole ainoa kirjallinen kysymys Taavetin pysähdyksistä. Kirjallisia kysymyksiä on tehty ainakin kolme. Seuraava lause kuvaa hyvin tilannetta:

Susanna Huovinen sanoi:
Kaikki Kouvola-Imatra-rataosan junat ovat syksystä lähtien VR Osakeyhtiön hoitamaa itsekannattavaa liikennettä, jonka palvelutason ja pysähdyspaikat VR Osakeyhtiö päättää itsenäisesti kaupallisin perustein.
 
VR näyttää tekevän kaikkensa vielä entisestään hidaastaakseen kilpailun etenemistä, kun junat muuttuvatkin yllättäen itsekannattaviksi. Tällöin voi jatkaa hyvin jo tutuksitullutta matkustaja on väärässä -toimintaa.
 
Tänään Etelä-Saimaa kirjoittaa junien ja bussien aikataulujen yhteensovittamisesta. Koska Taavetista ei enää pääse junalla, matkustajien on mentävä bussilla Kouvolaan ja vaihdettava siellä junaan. Artikkelissa kerrotaan, että bussit saapuvat Kouvolaan 5 minuuttia junan lähdön jälkeen. Jos taas juna on 5 minuuttia myöhässä niin matkustajat eivät ehdi Taavettiin menevään bussiin.

Miksi linja-autoyritykset eivät suunnittele aikatauluja niin, että junasta voisi helposti vaihtaa bussiin ja päinvastoin? Onko kyse ahneudesta, että matkustajia yritetään painostaa kulkemaan koko matka bussilla? Taistelu autottomista matkustajista tuntuu edelleen olevan kovaa bussifirmojen ja VR:n välillä vaikka linja-autojen ja junien pitäisi yhdessä houkutella autoilijoita joukkoliikenteeseen.

Etelä-Saimaan haastattelema henkilö kertoo ostaneensa omakotitalon Luumäeltä vuonna 2001 ja Taavetin junapysähdyksillä oli suuri vaikutus asunnon ostopäätökseen. Surullista että monopoliosakeyhtiö voi lakkauttaa asemia mielin määrin välittämättä yhtään asukkaiden mielipiteistä. :mad:
 
Edellä kuvattu tilanne on yleensäkin ristiriidassa matkakeskuksen idean kanssa. Saman ongelman kohtasin viime kesänä Jyväskylässä. Olisin tahtonut matkustaa juhannuspäivän aamuna Helsingistä Keuruulle julkisilla. Helsinki-Jyväskylä -pikavuoro olisi saapunut Jyväskylän matkakeskukseen vain seitsemän minuuttia Keuruun junan lähdön jälkeen. Käyttökelpoiselle Helsinki-Jyväskylä-Keuruu -yhteydelle olisi varmasti ollut laajaa kysyntää nimenomaan juhannuksena.
 
Kouvolan matkakeskuksella tulisi jättää enemmän vaihtoaikaa erityisesti illan viimeiselle Helsingin junalle. Tuo Ic12-juna lähtee klo 21.25 tarjoten jatkoyhteyden yöjunalla aina Rovaniemeä myöten. Kouvolaan saapuu täsmälleen klo 21.25 Lappeenrannan suunnasta, johon voi nousta esimerkiksi Taavetista. Mikäli vaihtoaikaa Kouvolan junalle pidennettäisiin, muodostuisi myöhäisiltaan nopea bussi-juna -yhteys myös Lappeenrannan länsiosista Helsingin suuntaan.

Huomiota kiinnittää myös lyhyt viiden minuutin vaihtoaika Jaalan suunnasta Ic12:n kyytiin. Klo 21.20 saapuu Kouvolaan Jyväskylä-Kotka -pikavuoro, josta on Imatran Ic-junaan reilusti vaihtoaikaa. Riittävämpi vaihtoaika Ic12:n suhteen muodostaisi matkailun kannalta mielenkiintoisen yhteyden. Kahdella bussilla ja yhdellä junavuorolla kuljettu Lahti-Heinola, Heinola-Kouvola, Kouvola-Lahti -kolmioreitti on maisemiltaan kiinnostava kierros valoisan vuodenajan iltoina.
 
Näköalattomuutta se on. Joko ei edes ymmärretä vaihdon mahdollisuutta tai estetään se tarkoituksella. Toimivat vaihdot firmojen välillä päällekkäisilläkin linjoilla ovat tärkeitä, koska koko potti kasvaa kätevyyden mukana: kilpailijoita auttamalla oma osuus voi suhteellisesti pienentyä mutta absoluuttisesti kasvaa merkittävästikin.

VR toimii laajasti liiketalouden säännöin, mitä nyt valtio-omistaja välillä sanelee. Kyseliköhän Etelä-Saimaan haastateltu VR:ltä tulevaisuuden näkymiä Taavetin seisakkeesta ennen asuntopäätöstään? Miksei hän sitten nostattanut haloota Kemijärven tapaan? Vähemmistöä kuullaan, jos se tarjoaa selvää rahaa tai kykenee aiheuttamaan vaurioita maineeseen tai arvovaltaan. Muutoin enemmistön palveleminen, eli suurin yhteishyöty, on tärkein.
 
Miksi linja-autoyritykset eivät suunnittele aikatauluja niin, että junasta voisi helposti vaihtaa bussiin ja päinvastoin? Onko kyse ahneudesta, että matkustajia yritetään painostaa kulkemaan koko matka bussilla?

Äkkiä ajatellen voisi kuvitella syynä olevan juuri ahneuden tai kateuden, mutta kyllä osa bussifirmoista varmasti yrittää vilpittömästi laatia aikataulunsa mahdollisimman monia palveleviksi. Pitkien linjojen kohdalla vain on yksinkertaisesti mahdotonta toteuttaa kaikkia järkeviltä tuntuvia vaihtoyhteyksiä. Jos vaikkapa sitä Kouvolaan klo 21:25 saapuvaa Joensuu - Helsinki -pikavuoroa aikaistettaisiin 10 minuutilla, saattaisivat vaihtoyhteydet katketa monella sellaisella paikkakunnalla, jossa joukkoliikennettä on hyvin vähän.

Bussiliikenteen suurin käyttäjäryhmä on koululaiset ja opiskelijat. Tästä syystä aikataulut usein laaditaan koululaisten tarpeiden pohjalta, he kun kuitenkin kulkevat joka arkipäivä. Tuo esimerkkivuoro lähtee Joensuusta klo 15:05, joten voisi kuvitella siinä kulkevan esimerkiksi opiskelijoita ja työmatkalaisia Kiteen suuntaan. Lähtöaika 14:55 olisi todennäköisesti monen vakimatkustajan kannalta huono.

Bussifirmojen aikataulusuunnittelua rajoittaa myös linjaliikennelupajärjestelmä. Jonkin vuoron aikaistaminen vartilla voisi kaatua siihen, että jollain osuudella vuoro muuttuisikin päällekkäiseksi jonkin toisen vuoron kanssa.
 
Äkkiä ajatellen voisi kuvitella syynä olevan juuri ahneuden tai kateuden, mutta kyllä osa bussifirmoista varmasti yrittää vilpittömästi laatia aikataulunsa mahdollisimman monia palveleviksi.

Tämä sama koskee myös tässäkin keskustelussa useasti mainittua mörköä, nimeltään VR. Kun yksittäinen junaan pyrkijä, niin ikävältä kuin se tuntuukin, jää pikkuasemalle ilman yhteyttä niin suuri matkustajamäärä kokee sen matka-ajan lyhentymisenä jokaisen ohitetun aseman kohdalla 2-4 minuuttina...

Keskusteluissa pitäisi aina muistaa ymmärtää kokonaisuutta. Jossain kohdassa tyhmältä tuntuva asia voi kokonaisuutta tarkastellessa olla hyvinkin merkittävä asia - se pitää vain osata löytää.

Miska avasi tuossa Joensuun tapauksessa kokonaisuutta ja selvitti miksei aikataulua tule aikaistaa.
 
Tämä sama koskee myös tässäkin keskustelussa useasti mainittua mörköä, nimeltään VR. Kun yksittäinen junaan pyrkijä, niin ikävältä kuin se tuntuukin, jää pikkuasemalle ilman yhteyttä niin suuri matkustajamäärä kokee sen matka-ajan lyhentymisenä jokaisen ohitetun aseman kohdalla 2-4 minuuttina...

Näin on. Pikkuasemille pitäisi silti yrittää tarjota ainakin kerran päivässä yhteys kumpaankin suuntaan. Tosin kun on ollut paljon puhetta tästä Taavetista, niin sinnehän on hyvinkin tiheä pikavuorotarjonta Helsinki-Kouvola/Kotka-Imatra -vuoroilla. Vastaavaa meteliä ei syntynyt vaikkapa Saaren seisakkeella Parikkalan tuntumassa, vaikka sinne ei ole bussitarjontaakaan liikaa. Ihmiset eivät näytä löytävän pikavuoroja yhtä hyvin kuin junia?
 
Tosin kun on ollut paljon puhetta tästä Taavetista, niin sinnehän on hyvinkin tiheä pikavuorotarjonta Helsinki-Kouvola/Kotka-Imatra -vuoroilla. Vastaavaa meteliä ei syntynyt vaikkapa Saaren seisakkeella Parikkalan tuntumassa, vaikka sinne ei ole bussitarjontaakaan liikaa. Ihmiset eivät näytä löytävän pikavuoroja yhtä hyvin kuin junia?

Junien ja bussien aikataulujen yhteensopimattomuus on todellinen ongelma jos on tarkoitus matkustaa Kouvolaa pidemmälle esimerkiksi Helsinkiin. Kouvolaan matkustaessa bussi on junaa selvästi kalliimpi alennusryhmiin kuuluville, koska Taavetti-Kouvola matka hinnoitellaan 50 km mukaan ja Matkahuolto myöntää täyden opiskelija-alennuksen ja varusmies/sivarialennuksen yli 80 km matkoista. Eläkeläisten kohdalla alennus on ainoastaan 30 % kun junissa se on 50 %.
 
Kyllä tasatahtiaikataulustakin pitäisi voida joustaa. Ryttylän, Turengin, Parolan, Iittalan ja Viialan sinänsä kohtuullisen junaliikennetarjonnan pilaa viimeisen junan lähtöaika Helsingistä. Viiden jälkeen on auttamatta liian aikaista. Helppo ja ehkäpä liiketaloudellisestikin järkevä ratkaisu voisi olla 19:06 ja 22:06 Helsingistä Tampereelle lähtevien IC-junien pysäyttäminen noilla liikennepaikoilla. Pikaisella silmäyksellä aikatauluihin noilla junilla ei näyttäisi olevan mitään jatkoyhteyksiä, jotka vartin hidastuksen tähden katkeisivat. Junat taitavat olla lyhyitä ja niinollen nopeasti kiihtyviäkin. Eivätpä nuo liene kovin täysiäkään, pienellä harmilla kahdesti päivässä saataisiin 5 paikkakuntaa kattavan julkisen liikenteen tarjonnan piiriin, mikä saattaisi rautateitten käyttöön kokonaisuudessaan vaikuttaa positiivisesti.

Jonkun illan R-junan jatkaminen Tampereelle johtaisi hintatietoisten matkustajien siirtymiseen halpaan junavuoroon, joten sikälikin IC-junilla tarjonta paranisi taloudellisemmin.

Lari peräänkuulutti kokonaisuuden ymmärtämistä. Tulevat joukkoliikennejärjestelmän muutokset korostavat tuota entisestäänkin. Kun yhteiskunta ottaa suuremman roolin liikenteen järjestämisessä, täytyy rautatieliikenne ottaa mukaan osaksi tuota kokonaisuutta. VR:n ja matkustajan eduksi paikallis- ja lähiliikenteessä vaihtoyhteydet juniin huomioidaan varmasti paremmin, kuin liikenöitsijöiden suunnittelemassa liikenteessä. Vastavuoroisesti junat pitää saada pysähtymään välillä vain muutaman kulkijan takia, jos palvelulle on tarvetta ja sen tuottaminen linja-autoilla ja takseilla olisi kohtuuttoman hankalaa ja kallista.

Kokonaisuuteen kuuluu myös lippujärjestelmä. Sääli, etteivät junaliput enää kelpaa missään linja-autoissa - sitä järjestelmää olisi kannattanut kehittää ja laajentaa. Jospa sieltä Taavetistakin ajettaisiin muutaman kerran päivässä junaa korvaava bussi, jossa kaikki junaliput kelpaisivat ja jonka aikataulu löytyisi VR:n matkahausta, harmi pysähdysten lakkauttamisesta olisi pienempi. Rahanjako siinä vaan oli suurin ongelma, eikä siihen oikein helppoa ratkaisua löydy. Tyypillisesti bussimatka on varsin lyhyt ja junamatka pitkä. Jakamalla tulot kuljettujen kilometrien mukaan junan ja bussin välillä on linja-auton osuus etenkin alennuslippulaisten osalta niin paljon normaalitaksaa halvempi, ettei siitä ole oikeaksi tulonjakotavaksi.
 
Ryttylän, Turengin, Parolan, Iittalan ja Viialan sinänsä kohtuullisen junaliikennetarjonnan pilaa viimeisen junan lähtöaika Helsingistä. Viiden jälkeen on auttamatta liian aikaista. Helppo ja ehkäpä liiketaloudellisestikin järkevä ratkaisu voisi olla 19:06 ja 22:06 Helsingistä Tampereelle lähtevien IC-junien pysäyttäminen noilla liikennepaikoilla.

Turengin ja Ryttylän osalta asia on ratkaistu tarjoamalla seuraavanlaista yhteyttä, jota tiedän aktiivisesti myös käytettävän. Jatkoyhteys Hämeenlinnasta etelään on myös odottanut saapuvia matkustajia pienessä myöhästymistapauksessa ja suuremman osuessa kohdalle on IC2-juna pysähtynyt matkustajien jättämistä varten Turengissa.

17:19 Helsinki 18:28 Turenki Lähijuna R
----
19:06 Helsinki 20:09 Hämeenlinna InterCity2 181
20:23 Hämeenlinna 20:31 Turenki Lähijuna R
 
Näin on. Pikkuasemille pitäisi silti yrittää tarjota ainakin kerran päivässä yhteys kumpaankin suuntaan. Tosin kun on ollut paljon puhetta tästä Taavetista, niin sinnehän on hyvinkin tiheä pikavuorotarjonta Helsinki-Kouvola/Kotka-Imatra -vuoroilla. Vastaavaa meteliä ei syntynyt vaikkapa Saaren seisakkeella Parikkalan tuntumassa, vaikka sinne ei ole bussitarjontaakaan liikaa. Ihmiset eivät näytä löytävän pikavuoroja yhtä hyvin kuin junia?

Itse Iissä vuoden (2005-2006) asuneena ihmettelin myös junatarjontaa.

Iistä pysähtyi 3.9.2006 asti päivittäin kolme junaa, joista kello 10:20 pikajuna Rovaniemelle ja 15:20 sekä 18:40 Oulun suuntaan. Täysin aikataulullisesti suurimpia matkustajamääriä vastaavaan suuntaan siis. Tuollaisella aikataulutuksella ei ollut kovinkaan ihmeellistä, että suurin osa iiläisistä ei tuntunut edes tietävän siellä pysähtyvän junia ja niinpä pysähdykset lakkautettiin vähäisen matkustajamäärän vuoksi.

Tässäkin tapauksessa suuri matkustajamäärä kuitenkin hyötyi matka-ajan nopeutumisesta ja toisaalta Iistä Ouluun on varsin hyvä tarjonta linja-autolla. Toki matka-aika on puolisen tuntia junaa ja henkilöautoa hitaampi, joka taas osalle on liikaa...
 
Turengin ja Ryttylän osalta asia on ratkaistu tarjoamalla seuraavanlaista yhteyttä, jota tiedän aktiivisesti myös käytettävän. Jatkoyhteys Hämeenlinnasta etelään on myös odottanut saapuvia matkustajia pienessä myöhästymistapauksessa ja suuremman osuessa kohdalle on IC2-juna pysähtynyt matkustajien jättämistä varten Turengissa.

Lisäksi valtatie 3 on päällekkäinen junaradan kanssa ja sitä kautta kulkee tiheään pikavuoroja, joista voi jäädä pois moottoritien varren liittymien pysäkeillä. Nämä eivät ole kovin kaukana näistä pienistä taajamista.
 
Takaisin
Ylös