Akkusähköbussi

Tämän päivän Hesarissa on juttu sähköbusseista, jossa on kuvakin Kabusista (HTF-607) muutetusta Linkkerin sähköbussista HSL-väreissä.

Aika hassun näköinen viritelmä tuo virroittaja ja raskas "ajolanka". Wienissä näin bussin, jonka katolla oli ratikan virroittimen kanssa identtinen virroitin ja ajolankakin oli ratikoista tuttu, vaikka vain muutaman metrin pituinen tynkä (joka sallii kuljettajalle enemmän vapautta kuin tuollainen hyvin lyhyt latauspätkä). Huomattavasti tyylikkäämmän näköistä. Mahtaakohan tuo Tapiola nyt olla lopullinen ratkaisu?
 
Aika hassun näköinen viritelmä tuo virroittaja ja raskas "ajolanka". Wienissä näin bussin, jonka katolla oli ratikan virroittimen kanssa identtinen virroitin ja ajolankakin oli ratikoista tuttu, vaikka vain muutaman metrin pituinen tynkä (joka sallii kuljettajalle enemmän vapautta kuin tuollainen hyvin lyhyt latauspätkä). Huomattavasti tyylikkäämmän näköistä. Mahtaakohan tuo Tapiola nyt olla lopullinen ratkaisu?
Wienissä taisi olla niin, että ilmassa oli vähän kuin johdinauton ajolangat, kaksi rinnakkaista lankaa. Akkubussin latausvirroitin oli myös kaksineuvoinen. Eli vaikka virroitin oli ratikan virroittimen oloinen rakenteeltaan, siinä oli kuitenkin kaksi toisistaan eristettyä kontaktijaksoa siinä, missä ratikan virroittimessa on yksi koko virroittimen levyinen hiili. Ratkaisu on siten paljon yksinkertaisempi kuin tähän Linkkeriin valittu, jossa näyttää olevan kaukaloon nähden keskelle hakeutuva sivuttain liikkuva kosketinlaite virroittimen yläosassa. Siemensin ratkaisu Wienissä on siis yksinkertainen, ilman liikkuvia osia itse virroittimessa ja kiinteän rakenteen puolella ei tarvita kuin kaksi lankaa. Kohdistus perustuu siihen, että bussi ajaa pysäkille laiturin reunaan, mikä onnistuu hyvin alle puolen metrin takkuudella, jonka ratkaisu edellyttää. Wieniläin ratkaisu on näin myös yhteensopiva johdinautojen kanssa.

Antero
 
Tämän päivän Hesarissa on juttu sähköbusseista, jossa on kuvakin Kabusista (HTF-607) muutetusta Linkkerin sähköbussista HSL-väreissä.

Ottamalla osoitteen sivun vasemman laidan jakonapeista saa aikaan linkin, jonka pitäisi toimia maksumuurista välittämättä. Siis näin.

Jutussa mainitaan Merituulentien bussiterminaalin valmistuvan vuonna 2019. Miten bussien on tarkoitus kulkea metron ja terminaalin valmistumisen välillä?
 
Tämän päivän Hesarissa on juttu sähköbusseista, jossa on kuvakin Kabusista (HTF-607) muutetusta Linkkerin sähköbussista HSL-väreissä.

Millaisella virralla tuollaisella asemalla akkuja ladataan? Tasavirralla ilmeisesti, mutta miten suuri on jännite ja virta? Ja kuinka suuri akku tuollaisessa bussissa on?
 
Latausjännite näillä järjestelmillä on 750VDC ja maksimi virta tyypillisesti 330A (n. 250 kW).
 
Tänään purettiin rekan lavetilta Volvon akkusähköbussia Otaniemessa VTT:n ja yliopiston välimaastossa. Varmaankin menossa VTT:lle testattavaksi.


IMG_0274.jpgIMG_0275.jpg
 
Näköjään Göteborgin linjalla 55 liikkunut Keolis 2032 on saapunut tuonne Espooseen. Svenska Omnibusföreningenin sivuilta löytyy tietoutta Volvon sähköbusseista, mm. tällainen viesti kuvineen. Linkin viestiketjua kannattaa selata myös ruudulla ensin näkyvän kohdan ylä- ja alapuolelta.
 
Tänään purettiin rekan lavetilta Volvon akkusähköbussia Otaniemessa VTT:n ja yliopiston välimaastossa. Varmaankin menossa VTT:lle testattavaksi.
Siis onko tämä akkubussi vai hybridi? Rattivaunun linkin kautta bussi 2039 on hybridi. Espooseen tulleen bussin numero on 2032. 2039 on kyllä pidempi kuin 2032, jossa on vain yksi ovi(!) bussin keskellä.

Antero
 
Kuvan ajoneuvo (2032) on täyssähköbussi. Nroilla 2034 - 2040 varustetut bussit ovat sähköhybridejä (käyttäisin mieluummin termiä ladattavia hybridejä). 2031 - 2033:ssa on hyvin leveät ovet auton keskiosassa, mutta ei muita ovia. Hybrideissä on normaali 2+2+2-ovitus. Täyssähköajoneuvojen (2031 - 2033) pituuskin on vain 10720 mm.
 
Tänään ajoin Linkkerillä ensimmäistä kertaa Espoon linjalla 11 kaksi kierrosta, ja on pakko kehua autoa oikein hyväksi ajoneuvoksi.

Auto kulkee todella ripeästi ja pehmeästi sekä on todella hiljainen.

Tapiolan pikalatausjärjestelmä mahdollistaa hyvin näiden jatkuvan, päivittäisen linjakäytön - pikalatausaika on vain n. 5 minuuttia ja se lataa akut n. 85 prosenttiin (kun ladataan joka kierroksen välein).

Miinuspuolia tästä on aikalailla perus Kabuksen räminä ja kolina, akseliväli ja sivuikkunan puuttuminen.

Luojan kiitos tässä ei ole turvaohjaamoa, jopa minunlaiselleni pienenkokoiselle kuljettajalle tulisi erittäin ahtaat olot ohjaamossa.

Muuten tämä on kyllä positiivisen kehityksen tulos, odotan mielelläni millainen täysin nollasta rakennettu Linkker on - tällähän (TDF #3007) on mittarissa jo 965tkm.
 
Onkohan Linkkereistä tehty jotain vielä julkistamattomia lisäkauppoja Helsinkiin ja Turkuun, vai onkohan toimittaja ymmärtänyt väärin?

Aamulehti nimittäin otsikoi eilen 12.4. paperilehdessään Fortacon sähköbussivalmistusta käsittelevän juttunsa, että "Ensimmäiset 30 bussia menevät Helsinkiin ja Turkuun" ja itse jutussa mainittiin näin: "Kuluvan vuoden aikana on tarkoitus valmistaa 15 bussia sekä Turkuun että Helsinkiin, kertoo liiketoimintajohtaja Jussi Malmi. Tänä vuonna siis 30 bussia, mutta ensi vuonna Fortacolla on valmius rakentaa jo 200 sähkökäyttöistä linja-autoa."

Tiedossa pitäisi olla ennestään vain nuo HSL:n 10 alusta asti valmistettavaa ja Turun kaupunkiliikenne oy:n tilaamat 6 yksilöä.
 
Sähköbussit ovat tyyriitä

Norjalainen uutinen Kööpenhaminan sähköbusseista: Batteribussen er 44 prosent dyrere i drift enn en dieselbuss

Uutinen viittaa Kööpenhaminan BYD-sähköbusseista saatuihin kokemuksiin, jossa kilometrihinnaksi sähköbussilla tuli 12,41 kruunua, kun dieselbussilla kilometrihinnaksi tulee 8,67 kruunua. Tanskassa kilometrihintaan vaikuttaa selvästi paikallinen sähkövero.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Takaisin
Ylös