Seuraa alla olevaa videota nähdäksesi, miten asennat sivustomme verkkosovelluksena aloitusnäytöllesi.
Huom.: This feature may not be available in some browsers.
No ei nyt ainakaan ihan vielä. Tuollainen 200 km toimintasäde yhdellä latauksella ei oikein riitä vaikkapa 550:n tai 560:n kaltaiselle linjalle, jossa moni auto ajaa tällä hetkellä aamusta iltaan asti ja kilometrejäkin tulee sen mukaisesti.
Eikös ainakin 550 raiteisteta kohta anyway?
Suuren akun takia massa on suuri. Myös akun hinta on suuri. Suuri massa vie paikkoja matkustajilta ja suuren massan liikuttaminen mukana vie energiaa tarpeettomasti.
Yutongin kotisivuilla kerrotaan, että heillä akun kapasiteetti on 295 kWh (Linkkerin HSL-versiossa kapasiteetti on 55 kWh ja akun massa 1 tonni). Siis jo pikaladattavan bussin "pienikin" akku painaa jo yhden pienen henkilöauton verran. Tarkemmat arvot tietenkin vaihtelevat merkki- ja versiokohtaisesti. Linkkerin akku on litium-titanaattiakku. Tampereen Solariksissa on 75 kWh:n akku (ja sen käyttö perustuu tietenkin pikalatauksiin päivällä ja huoltolataukseen yöllä).Kuinka isot akut näissä oikein on ja millä teknologialla ne on toteutettu?
Tämä on ilman muuta totta ja se unohtuu keskusteluissa tarpeettoman usein."Koko päivän" akusta on kyllä se etu, että lataussyklejä kertyy verkkaisemmin kuin pikalatauskonsepteissa. Myös purkunopeus suhteessa kapasiteettiin jää alhaisemmaksi, jolloin hyötysuhde parantuu eikä se ainakaan heikennä akun kestoa.
Nyt on esitelty edellistä selvästi isompi akkusähköbussi, asialla on kiinalainen BYD. 27-metrisestä tuplanivelsähkiksestä on juttu Ruotsin Bussmagasinetissa. Uutisen malli on tarkoitettu BRT-linjoille.
Artikkelissa ei tosin sanottu mitkä akselit ovat vetäviä, mutta luulisi että nivelen takana olevat eivät voi olla vetäviä liikennevälineessä joka ei kulje raiteilla tai ohjausradalla.
Ei kai sentään? Ajosarjat voisi varmaankin muokata niin, että yksikään vuoro ei välttämättä ole yhtäjaksoinen kokopäivävuoro. Aamuruuhkapiikin jälkeen kaikki bussit vuorotellen (ehkä jokunen samanaikaisestikin) kävisivät lataamassa. Iltaruuhkassa liikenteessä olisi jälleen suurin osa kalustosta ajossa. Iltaruuhkan jälkeen liikenne harvenee aika lailla ja ajoon jäisi sellaisia busseja, jotka ovat päivällä tai iltapäivällä käyneet latauksessa.Akut puolestaan kestävät 300km. Esimerkiksi Jokerilla se tarkoittaisi korkeintaan 12 tunnin ajoa, eli kokopäivävuoroille tarvittaisiin ainakin kaksi bussia.
Uutisissa monen lukijan silmiin korostuu ehkä myös päivämäärä 1.4. Voi kai tuo K12A olla todellinenkin bussimalli, aika näyttää.
Ei kai sentään? Ajosarjat voisi varmaankin muokata niin, että yksikään vuoro ei välttämättä ole yhtäjaksoinen kokopäivävuoro. Aamuruuhkapiikin jälkeen kaikki bussit vuorotellen (ehkä jokunen samanaikaisestikin) kävisivät lataamassa. Iltaruuhkassa liikenteessä olisi jälleen suurin osa kalustosta ajossa. Iltaruuhkan jälkeen liikenne harvenee aika lailla ja ajoon jäisi sellaisia busseja, jotka ovat päivällä tai iltapäivällä käyneet latauksessa.
Silloin tällöin linjalla 51 saa ajaa myös sähköbussilla. Sama kokemus. Saakohan linja jatkoaikaa kun Maunulan osuuden poisjättö sujuvoitti linjaa. Jos jatkaa niin päättäreille rakennetut latausasemat olisivat edelleen käytössä.Olin Linkkerin kyydissä eilen linjalla 23. Oli mukavan hiljainen matka. Ja takaisin kotiin Skoda-Transtechin tekeleen kyydissä oli samanmoinen kokemus.