Akkusähköbussi

Ajelin linjalla 51 äskettäin Tähkätien pysäkille . On todettava että myös matkustusmukavuuden osalta sähköbussi omaa luokkaansa.
 
Sähköbussit kehittyvät huikeaa tahtia juuri nyt. Kun nykyaikaisten eurooppalaisten polttomoottoribussien päästöt ovat sittenkin aika pienet, sitä ryhtyy pohtimaan, onko ensinkään perusteltua kuluttaa veronmaksajien rahaa miljoonia euroja esimerkiksi pystyttämällä ympäri kaupunkia latauslaitteita, jotka näyttävät vanhenevan käsiin ihan parissa vuodessa.

Sitähän me emme vielä tiedä, onko noista kiinalaisista sähköbusseista oikeasti mihinkään, mutta kohta se selviää. Ruusu Pohjolan Liikenteelle ennakkoluulottomuudesta, kun ostivat sarjan näitä kiinalaisia, ja omalla riskillään.

Ja risuja Höselille, jonka toiminta tässä asiassa alkaa näyttää aika hassulta. Turhia tötteröitä ympäri kaupunkia sen sijaan että olisi maltettu odottaa viisi, tai edes kolme vuotta, kun kuitenkin tämä kehityksen vauhti on nähtävissä.
 
Akkusähköbusseja on itse asiassa useankinlaisia lataamisaikojen- ja tapojen puolesta. Kiinassa on suosiossa nk. kertaladatava sähköbussi, jota ladataan varikolla yleensä yön yli. BYDin ja Yutongin tuotteet ovat lähes yksinomaan niitä. Niiden etu on siinä, että itse liikennöinti muistuttaa eniten polttomoottoribussilla ajamista. Toinen etu on se, että latausinfraa ei tarvitse sijoittaa oikeastaan muualle kuin varikolle. Muita etuja ei sitten oikein olekaan. Suuren akun takia massa on suuri. Myös akun hinta on suuri. Suuri massa vie paikkoja matkustajilta ja suuren massan liikuttaminen mukana vie energiaa tarpeettomasti.

Euroopassa suosiossa ovat etenkin pikaladattavat akkusähköbussit, joita ladataan yleensä päätepysäkeillä varikon lisäksi. Näitä ajoneuvoja valmistavat paitsi kotimainen Linkker, hollantilainen VDL, puolalainen Solaris, ja nyttemmin mukaan ovat tulleet tutut raskaan kaluston valmistajat Volvo, MAN, Mercedes-Benz, Scania jne. Pikaladattavia busseja ladataan usein pantografin eli virroittimen avulla, mutta induktiolataus kadulle upotetun ja bussin pohjaan sijoitetun laitteiston avulla on myös mahdollista. Pikaladattavassa akkusähköbussijärjestelmässä pärjätään selvästi pienemmällä akustolla verrattuna kertaladattavaan versioon. Infraa tarvitaan varikon ulkopuolella jonkin verran. Ajoneuvon massa saadaan pidettyä siedettävänä ja akun hinta huokeampana verrattuna suuriakkuiseen bussiin.

Kolmas vaihtoehto on nk. salamalataus, jossa lataus tapahtuu matkan varrella lukuisia kertoja lähes joka pysäkillä. Tällöin riittää pienet akut, mutta infraa tarvitaan paljon. Lataaminen per kerta vie vain muutaman sekunnin. Tätä sovellusta on kokeiltu esimerkiksi Genèvessä.

Ja sitten on tämä Esslingenistä tuttu ajolangasta ladattava akkusähköbussi, jota ladataan ajon aikana ajolangan alla. Joissakin yhteyksissä tällaisia busseja kutsutaan "johdinauto 2:siksi". Niihin riittää perinteisiä akkusähköbusseja pienempi akku, mutta ne tarvitsevat osalle matkaa samanlaiset ajolangat ja muun infran kuin perinteiset trolleybussit.
 
Akkusähköbusseja on itse asiassa useankinlaisia lataamisaikojen- ja tapojen puolesta. Kiinassa on suosiossa nk. kertaladatava sähköbussi, jota ladataan varikolla yleensä yön yli.

Näyttäisi Euroopassakin olevan tulossa varikolla ladattavat täysakkubussit. Esim. Mercedes-Benz eCitaro joka otetaan käyttöön näinä päivinä RNV:n liikenteessä Heidelbergissä. Sattumalta on autoja valmistavan Evobusin kotikaupunki :) >200 km pitäisi yhdellä latauksella päästä.

https://www.elektroauto-news.net/20...on-mercedes-benz-fuer-mannheim-und-heidelberg
 
Sitähän me emme vielä tiedä, onko noista kiinalaisista sähköbusseista oikeasti mihinkään, mutta kohta se selviää. Ruusu Pohjolan Liikenteelle ennakkoluulottomuudesta, kun ostivat sarjan näitä kiinalaisia, ja omalla riskillään.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/...en-paiva/631271e1-05ee-325b-b0c9-95234906c7d9 Kannattaa lukea Kauppalehden juttu kiinan sähköbusseista. Volyymit ovat jotain aivan toista, kuin Euroopassa. Valtakunnassa lienee käsky käynyt lähipäästöjen vähentämiseen suurkaupungiessa ja siksipä siellä ajellaan nyt sähköllä suurissa määrin. Lähes 400 000 valmistettua yksilöä tarkoittaa, että teknistä kokemusta sähköbussien valmistamisesta ja kunnossapidosta ei sitä valtakunnasta puutu.
 
Näyttäisi Euroopassakin olevan tulossa varikolla ladattavat täysakkubussit.
Jep. Ja esim. Lontoossa on liikennöity ainakin kolme vuotta täysakkubusseilla (tyyppiä yön yli ladattava), joista osa on Irizarin valmistetta (loput BYDejä).

On olemassa myös kertaladattavan ja pikaladattavan sähköbussin välimuoto. Eindhovenin BRT:n akkubussit ovat lähinnä tätä tyyppiä, eli melko isolla akulla liikennöidään monta kierrosta linjoja, muttei koko päivää. Ajorupeamat eivät siis ole yhtäjaksoisia kokopäivävuoroja, vaan bussit menevät kukin vuorollaan tietyn mittaiselle päivätauolle lataukseen. Latauksessa on ruuhkahuippuja lukuun ottamatta aina jokunen bussi. Lataustauon jälkeen ajot jatkuvat aina seuraavaan lataustaukoon saakka, joka saattaa olla vasta yöllä. Eindhovenin akkubussit ovat VDL:n valmistetta.
 
Tämä, että sähköbussi ei ole enää riippuvainen noista päätepysäkeillä ja muualla olevista pikalatausasemista on mullistavaa: uusia sähköbusseja voidaan käyttää millä tahansa muullakin linjalla Leppävaaran ja Keravan linjojen lisäksi. Sillä voidaan todella korvata dieselbussi.
 
sähköbusseja voidaan käyttää millä tahansa muullakin linjalla Leppävaaran ja Keravan linjojen lisäksi. Sillä voidaan todella korvata dieselbussi.

No ei nyt ainakaan ihan vielä. Tuollainen 200 km toimintasäde yhdellä latauksella ei oikein riitä vaikkapa 550:n tai 560:n kaltaiselle linjalle, jossa moni auto ajaa tällä hetkellä aamusta iltaan asti ja kilometrejäkin tulee sen mukaisesti.
 
Takaisin
Ylös