Akkusähköbussi

Onko edelleen mitään syytä ostaa sähköbusseista LE-malleja LF-mallien sijasta?
Dieselbusseissa eron ymmärtää, koska LF-malleissa oli tornimoottori joka vei muutaman paikan verran tilaa. Nyt ongelmaa ei ole, ja käytännössä en näe mitään syytä, miksi enää ostettaisiin LE-busseja, kun puhutaan nimenomaan kaupunkiliikenteestä. Ymmärrän seutuliikenteen, siinä LE-bussit toimivat hyvänä kompromissina mukavuuden sekä esteettömyyden suhteen. Mutta kaupunkiliikenteessä on mielestäni LF-busseilla paljon hyviä etuja: helppo poistuminen takaovesta (ei portaita), helppo kävellä ilman porrasaskelmia, ja korkeampi katto pisimmillekin matkustajille.

Myös ainakin VDL:n uusista Citeoista esitteen mukaan LF-malliin mahtuu 5 matkustajaa enemmän kuin LE-malliin. Silti LE-mallia on tilattu runsaasti esimerkiksi HSL-alueelle, Jyväskylään ja Kotkaan. Luulisi myös LF-mallin olevan edullisempi suuremman tilausvolyymin (mm. Keski-Eurooppa) vuoksi...
Minun henkilökohtainen mielipide on se, että etumatalat kuuluu tännepäin. Ongelma on etenkin siinä, että täysmatalat autot ovat tasan 12 metriä pitkiä ja usein koriltaan varsin matalia, eli ottaa helpommin esimerkiksi hidasteisiin kiinni. 13-metrinen etumatala on täällä hyväksi todettu, mutta koska esimerkiksi HSL on joustanut sähköbussien istumapaikkojen määrässä, niin sen johdosta täällä on paljon näitä täysmatalia. Yutongilta saisi kyllä U13-mallin, ja VDL:ltä 13,5 metrisen. Etumataliin saa näin ollen enemmän istumapaikkoja ja paremman soveltuvuuden.
 
  • Tykkää
Reaktiot: 8.6
Minun henkilökohtainen mielipide on se, että etumatalat kuuluu tännepäin. Ongelma on etenkin siinä, että täysmatalat autot ovat tasan 12 metriä pitkiä ja usein koriltaan varsin matalia, eli ottaa helpommin esimerkiksi hidasteisiin kiinni. 13-metrinen etumatala on täällä hyväksi todettu, mutta koska esimerkiksi HSL on joustanut sähköbussien istumapaikkojen määrässä, niin sen johdosta täällä on paljon näitä täysmatalia. Yutongilta saisi kyllä U13-mallin, ja VDL:ltä 13,5 metrisen. Etumataliin saa näin ollen enemmän istumapaikkoja ja paremman soveltuvuuden.
En kyllä koskaan ole huomannut kyseisiä ongelmia mm. Volvo 7900E:n kanssa missään. Ja löytyisikö jostain lisää tietoa tuohon korin korkeuteen, koska katsoin juuri eroja mm. Volvo 7900E:n ja 8900E:n sekä Yutong E12:n ja E12LF:n välillä, eroa en kyllä juurikaan näe.

Lisäksi useassa kaupungissa ovat matkustajamäärät nousseet sen verran, että koen hyödyllisemmäksi suuremman kokonaispaikkamäärän kuin suuremman istuinpaikkamäärän.
Sen lisäksi, jos bussi tulee kovin täyteen, ei sillä ole paljoakaan merkitystä, onko istumapaikkoja muutama enemmän vai vähemmän, koska joka tapauksessa uudet kyytiintulijat joutuvat seisomaan.
Tällöin on myös hyödyllisempää ja mukavampaa matkustajan kannalta, että jos istumapaikat ovat loppuneet, voi seistä normaalilla korkeudella (LF -bussissa) kyykistelemättä takana (niin kuin usein käy kun LE -bussi niin täynnä että ihmisiä seisoo rivissä takaa eteen saakka). Voin sanoa, että paljon mieluummin seison Volvo 7900E:ssä kuin etumatalassa Yutongissa tai VDL:ssä. Mutta makuasioistahan nämä ovat.

En vain ymmärrä, miksi monet miettivät perinneasioita, kun suurimmaksi kokomatalien ongelmiksihan on historiallisesti mainittu aina se tornimoottori, jota ei sähköbusseissa ole.
 
En kyllä koskaan ole huomannut kyseisiä ongelmia mm. Volvo 7900E:n kanssa missään.
Se, ettet ole huomannut ongelmia, ei tarkoita, ettei niitä olisi. Ainakin osa kuljettajista on maininnut matalan korin yhdeksi 7900E:n huonoksi puoleksi.
Lisäksi useassa kaupungissa ovat matkustajamäärät nousseet sen verran, että koen hyödyllisemmäksi suuremman kokonaispaikkamäärän kuin suuremman istuinpaikkamäärän.
Sen lisäksi, jos bussi tulee kovin täyteen, ei sillä ole paljoakaan merkitystä, onko istumapaikkoja muutama enemmän vai vähemmän, koska joka tapauksessa uudet kyytiintulijat joutuvat seisomaan.
Bussissa seisominen on huomattavasti epämukavampaa kuin raideliikenteessä seisominen eikä sillä saada ainakaan autoilijoita houkuteltua joukkoliikenteen käyttäjiksi. Suunnittelun lähtökohtana ei tulisi olla, että joltakin pysäkiltä tulevat kyytiintulijat joutuvat säännöllisesti seisomaan. Helsingin seudun raideliikenteessäkin tuo tilanne on vain joillakin asemilla tiettyihin aikoihin. Toki saahan kokomatalaan niveleenkin hyvin istumapaikkoja, esim. HelB:n 7900EA:issa on 51 istumapaikkaa, mutta jostakin syystä HSL vaatii niihin vain 43 istumapaikkaa ja BYD:eissä onkin vain 44 paikkaa.
En vain ymmärrä, miksi monet miettivät perinneasioita, kun suurimmaksi kokomatalien ongelmiksihan on historiallisesti mainittu aina se tornimoottori, jota ei sähköbusseissa ole.
Ehkä se oli suurin ongelma muttei ainut. Kokomatalissa on enemmän vastakkaispaikkoja, joista monet suomalaiset eivät pidä, ja ahtaita jalkatiloja. Etumatala on myös takaosaltaan turvallisempi silloin, jos auto ajaa kylkeen. En toki kiistä, etteikö kokomatalilla olisi hyviäkin puolia.
 
Joukkoliikennettä suunnitellaan täällä perinteisesti autoilua tukevana palveluna, eli kunta kaavoittaa autokaupunkia ja sitten niille joilla ei ole varaa tai kykyä ajaa omaa autoa tarjotaan bussilinjoja. Tällä tavalla saadaan pitkiä bussilinjoja, joilla ei ole paljoa asiakkaita joten istumapaikkojen merkitys korostuu. Ruuhkaisilla reiteillä autoilua tuetaan myös siten, että autoilijoitakin houkutellaan bussin kyytiin esim. halvoilla lipuilla ja niillä istumapaikoilla että autoilu ei niin ruuhkaudu.

Kontrastina: Joukkoliikennekaupungissa joukkoliikenne on itsenäisesti paikkaansa puolustava liikennemuoto, jolla on paljon asiakkaita joille se on ykkösvalinta liikenteen nopeuden ja luotettavuuden ansiosta. Linjat ovat pääsääntöisesti vilkkaita ja matkan pituus lyhyt, joten on tärkeää että liikennevälineissä (bussit, ratikat, junat ym) on paljon isoja ovia ja leveät käytävät jotta matkustajat pääsevät helposti kyytiin ja ulos, jotta kaikki pääsevät omalle pysäkilleen ja perille nopeasti ja luotettavasti. Isot ovet ja leveät käytävät ovat tietenkin pois istumapaikoista, mutta kuka istumapaikkoja oikein kaipaa kun kohta pitää kuitenkin jo nousta taas jaloilleen ja päästä perille?
 
Takaisin
Ylös