Aluepolitiikkaa

R.Silfverberg sanoi:

Se että miten saadaan kannattavia työpaikkoja maaseudulle ja pikkukaupunkeihin on se kynnyskysymys. Jos niitä ei saa muulla tavalla kuin miljarditukiaisilla niin sitten kannattaa miettiä mitä siinä järkeä siinä aluepolitiikassa oikein on.

Klikkaa laajentaaksesi...

Entäs sitten, kun niitä ei saa tänne upporikkaaseen (?) Helsinkiinkään?

Jos katsotaan, miten kehittyvät suurkaupungit sellaisissa maissa, joissa ei ole aluepolitiikkaa eikä välttämättä mitään muutakaan politiikkaa, niin minä en ainakaan halua sellaista tänne. Tavallista on, että varsinaisen kaupungin ympärillä on hökkeleiden ja peltikojujen vyöhyke, jossa elävät maaseudulta toimeentulon toivossa kaupunkiin lähteneet. Mutta vailla laillista työtä, jolloin toimeentulo perustuu esim. rikollisuuteen tai pimeään työntekoon.

1960–1970 -lukujen lähiöbuumi oli saman ilmiön sivistyneempi versio. Hieman kolkompi variantti tästä löytyy samalta ajalta sosialistimaiden kaupungeista. Pakkopolitiikasta huolimatta sielläkin rationalisoitiin maataloutta, eikä muuta vaihtoehtoa ollut kuin siirtää väestö betonislummeihin kaupunkien laidoille.

Minä voisin kuvitella, että aiemmin mainitsemani kokoomuslaisen kansanedustajan sitaatti siitä, että on fiksumpaa hoitaa aluepolitiikka siellä alueella eikä siirtää sitä kaupungin reunalle, perustuu koko lailla juuri siihen, mitä edellä kuvailin.

Itse olen kylläkin sitä mieltä, että aluepolitiikka ei ole tässä ydinasia, vaan toimeentulopolitiikka ja tuottavuudenjakopolitiikka. Kuten Teme aiemmin kirjoitti, monen asian varjolla tehdään aluepolitiikkaa. Olen samaa mieltä, mutta myös niin päin, että moni asia pannaan aluepolitiikan syyksi tai luullaan, että aluepolitiikka ratkaisisi ongelma, johon tosiasiassa ei kyetä puuttumaan.

On asioita, joita ei voi tehdä kaupungissa, kuten tuottaa ruokaa. Taannoisen TV-ohjelman mukaan maailmassa tuotetaan ruokaa 2 kertaa niin paljon kuin syödään, joten ei Suomessa tietty tarvita maataloutta lainkaan. Mutta en minä nyt sitten osaa sanoa, onko meillä tehty arvovalinta siitä, että täällä kumminkin halutaan tuottaa ruokaa eikä haluta syödä vain tuontiruokaa. Ja sen vuoksi harjoitetaan maataloutta. Vai onko asia päinvastoin. Kummin vain, pellot ja karja eivät sovi kantakaupunkiin. Eikä ihan tarpeeksi ole maa-alaa lähiöissäkään.

Antero

Antero Alku sanoi:

Kummin vain, pellot ja karja eivät sovi kantakaupunkiin. Eikä ihan tarpeeksi ole maa-alaa lähiöissäkään.

Klikkaa laajentaaksesi...

Kun näin off-topic asioissa ollaan, niin laitetaan sekaan myös tällainen pieni kuriositeetti:

Nimittäin Sipoon/Östersundomin alueliitosten jälkeen Helsingin maa-alueen maantieteellinen keskipiste on siirtynyt melko tarkalleen Viikin opetus- ja tutkimustilan nurkille (ks. esim. http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsinki ).

Joten näinpähän itse asiassa lehmät laiduntavat pelloillaan aivan Helsingin ”keskustassa” (ja ennen Sipoon alueliitoksia Helsingin maa-alueen keskipiste oli kaiketi jossain Vanhankaupunginlahden Lammassaaren lintuvesialueilla, eli eipä järin urbaania ympäristöä Helsingin keskusta silloinkaan ollut…).

Antero Alku sanoi:

On asioita, joita ei voi tehdä kaupungissa, kuten tuottaa ruokaa. Taannoisen TV-ohjelman mukaan maailmassa tuotetaan ruokaa 2 kertaa niin paljon kuin syödään, joten ei Suomessa tietty tarvita maataloutta lainkaan. Mutta en minä nyt sitten osaa sanoa, onko meillä tehty arvovalinta siitä, että täällä kumminkin halutaan tuottaa ruokaa eikä haluta syödä vain tuontiruokaa. Ja sen vuoksi harjoitetaan maataloutta. Vai onko asia päinvastoin. Kummin vain, pellot ja karja eivät sovi kantakaupunkiin. Eikä ihan tarpeeksi ole maa-alaa lähiöissäkään.

Klikkaa laajentaaksesi...

Muistelisin, että joku puolet Suomen maatalousteollisuusyksiköistä on itsekannattavia kun liikevoitosta otetaan vastaanotettujen tukien erotus. Maanviljely kannattaa siis Suomessakin, mutta aluepoliittinen tuki on kannustin kannattamattoman maanviljelyn jatkamiselle. Esimerkiksi nimenomaan keskusta-alueen viljelemistä. Mutta aluepolitiikkahan on pohjimmiltaan arvosyistä kannattamattoman toiminnan tukemista.

Uuden Seelannin kokemuksen mukaisesti aluepoliittinen tuki myös kasvattaa välikäsien katteita, ja siten nakertaa myös taloudellisesti terveiden firmojen kannattavuutta. Maataloustuen loppuminen leikkasi maatalouden kuluja oleellisesti, kun jokainen dollari on voittoa -- tai tappiota.

Muuten en viitsi osallistua keskusteluun, kun omat argumenttini olen esittynyt ajat sitten ja moneen otteeseen, mutta muistuttaisin, että maataloustuet eivät ole aluetukia, vaan niitä maksetaan koko lailla siellä missä sitä maanviljelystä harjoitetaan. Eli suurin osa maataloustuista tipahtaa Etelä-Suomeen. Asiaa tarkastamatta olettaisin eniten maataloustukia saavien maakuntien olevan Uusimaa ja Varsinais-Suomi. Häme, Satakunta ja Etelä-Pohjanmaa varmaan saavat mukavasti tukea kanssa.

Antero Alku sanoi:

Minusta olisi hyvä ymmärtää muutamia skaalatekijöitä... Lapissa on pikku juttu pistäytyä vaikka kahvilla naapurin luona 60 km:n päässä. Se käy nopeammin kuin Helsingissä päivittäinen työmatka.

Klikkaa laajentaaksesi...

Tähän sopii hyvin eräs henkilökohtainen muisto, kun ajelin VT 21:tä Nuuskakairassa Tornion suunnasta Kilpisjärvelle. Tien poskessa jossain oli kyltti "Kauppa 50 km ->". Piti oikein pysähtyä ottamaan potretti, kun se tuntui hauskalta. No, parinkymmenen minuutin päästä olinkin jo marketin pihalla...

Antero Alku sanoi:

Jos katsotaan, miten kehittyvät suurkaupungit sellaisissa maissa, joissa ei ole aluepolitiikkaa eikä välttämättä mitään muutakaan politiikkaa, niin minä en ainakaan halua sellaista tänne. Tavallista on, että varsinaisen kaupungin ympärillä on hökkeleiden ja peltikojujen vyöhyke, jossa elävät maaseudulta toimeentulon toivossa kaupunkiin lähteneet. Mutta vailla laillista työtä, jolloin toimeentulo perustuu esim. rikollisuuteen tai pimeään työntekoon.

1960–1970 -lukujen lähiöbuumi oli saman ilmiön sivistyneempi versio. Hieman kolkompi variantti tästä löytyy samalta ajalta sosialistimaiden kaupungeista. Pakkopolitiikasta huolimatta sielläkin rationalisoitiin maataloutta, eikä muuta vaihtoehtoa ollut kuin siirtää väestö betonislummeihin kaupunkien laidoille.

Klikkaa laajentaaksesi...

Neukkulan väestönsiirrot toteutettiin aikanaan pääosin teollisuuskeskuksiin, ei niin paljon Moskovaan tai muihin perinteisiin suurkaupunkeihin. Ne olivat välttämättömiä jotta kehitysmaatasoiseen maahan olisi saatu aikaan raskasta teollisuutta joka oli elintason nostamisen edellytys.

Ja mahdetaankohan Ruotsissa esim lapioida alueopolitiikan nimissä yhtä paljon rahaa etelästä pohjoiseen kuin meillä? Jos Ruotsin Norrlanti on suurimalti osin erämaata nykyisin niin onko se ollut katastrofi Ruotsille? Onko Tukholmassa jouduttu räjäyttämään slummilähiöitä? Lähiöitä on kyllä jouduttu purkamaan pohjoisen tyhjenevistä teollisuuskaupungeista mutta ei niiden perään ole jääty itkemään.

Ville O. Turunen sanoi:

Muuten en viitsi osallistua keskusteluun, kun omat argumenttini olen esittynyt ajat sitten ja moneen otteeseen, mutta muistuttaisin, että maataloustuet eivät ole aluetukia, vaan niitä maksetaan koko lailla siellä missä sitä maanviljelystä harjoitetaan.

Klikkaa laajentaaksesi...

Sitä mieltä minäkin olen, että maataloustuet eivät kuulu aluetukiin, ja EU:n kauttahan ne kierrätetäänkin. Maatalous muutenkin työllistää vain murto-osan siitä väkimäärästä mitä Suomi-Filmien aikaan työllisti mutta silti ruokaa tulee meille kaikille riittävästi.

t. Rainer

Ville O. Turunen sanoi:

Asiaa tarkastamatta olettaisin eniten maataloustukia saavien maakuntien olevan Uusimaa ja Varsinais-Suomi. Häme, Satakunta ja Etelä-Pohjanmaa varmaan saavat mukavasti tukea kanssa.

Klikkaa laajentaaksesi...

No tältä sivustolta on helppo tarkastaa vuoden 2010 tiedot. Avautuvalla sivulla on lueteltu eri tuet. Niitä on hengästyttävä määrä.
Maataloustuissa on myös kansallisia tukia! Ja tuissa on toki myös aluekohtaisia tukia.
Yksi suurimmista tukien saajista on Suomen valtio.
Nuo tiedothan ovat yksityishenkilöiden osalta menossa salaisiksi.
Nallekin saa maataloustukea vuodessa enemmän, kuin minä palkkaa neljännesvuosisadassa. Vapaa-aika verolle!
Sattui silmään, että Vapo Oy saa kivaa viljelijätukea ruokohelven kasvattamisesta, siis energiakasvitukea. Tässähän energiatalous ja maatalous lyövät kättä.