Sattumoisin, datamäärät joita noista kokeista syntyvät ovat valtavia eikä niiden siirtäminen pitkin poikin maapalloa murskattavaksi ole mikään pikkujuttu, viimeksi kun kuulin niin CERN oli tämän takia mukana kehittämässä uusia Internet-protokollia. Etäisyyksillä on väliä tietotekniikassakin.
Aluepolitiikkaa
- Viestiketjun aloittaja Antero Alku
- Aloituspäivämäärä
Toki tutkija yleensä toivoo, että data siirtyisi tunnissa eikä tarvitsisi viikkoa odottaa. Odottavan aika on välillä pitkä.
Mulle on eräästä keskustelussa jäänyt mieleen, ja voin olla että muistan väärin, raakadatan määräksi neljä petatavua per koe, tai jotain yhtä absurdia. Ajatus oli että sitä laskettaisiin pitkin maailmaa, mutta tuollaisen määrän siirtäminen ei nykyisillä verkkotekniikoilla onnistu. Suurimman siirtonopeuden isoille datamäärille muuten saa lähettämällä kovalevyjä kuriiripostina.Toki tutkija yleensä toivoo, että data siirtyisi tunnissa eikä tarvitsisi viikkoa odottaa. Odottavan aika on välillä pitkä.
Vähän vastaavia ongelmia on rahoitusalalla, automaattisessa kaupunkäynnissä millisekunnit on rahaa. Tuon takia Wall Streetillä on maailman kalleimmissa neliöissä konesaleja.
Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Minusta tässä keskustelussa huvittaa se, että kaikki ulkomaiset pikkukaupungit ovat isoja tai isojen kaupunkien läheisyydessä olevina okeastaan siihen isoon kaupunkiin kuuluvia. Suomessa samankokoiset kaupungit ovat erillisiä, yksinäisiä ja kelvottomia siihen, mitä niissä ulkomaisissa kaupungeissa on. Helsingin kokokin on alle 600.000, jos sillä sopii perustella sitä, että ulkomainen sen kokoinen kaupunki on parempi mutta sitten Helsinki on 1,3 miljoonaa, kun on tarvis perustella, miksi Hesassa on paukkuja mutta muualla Suomessa ei ole mitään.
Minusta olisi hyvä ymmärtää muutamia skaalatekijöitä. Kuten se, että täällä pitkien etäisyyksien maassa kilometrillä on eri merkitys kuin Keski-Euroopassa. Olkoon vaan joku kaupunki 100 km:n päässä Pariisista, mutta ajallisesti se voi olla kauempana kuin 300 km Suomessa. Lapissa on pikku juttu pistäytyä vaikka kahvilla naapurin luona 60 km:n päässä. Se käy nopeammin kuin Helsingissä päivittäinen työmatka.
Mutta jos verrataan Suomea ja Keski-Eurooppaa, kaikki se, millä moititaan Suomessa muita seutuja kuin Hesaa pätee myös Hesaan suhteessa muuhun Eurooppaan. Siksi tämä suomalaispaikallinen aluepoliittinen kinastelu on minusta yksinkertaisesti typerää. Ihan samasta syystä kun joku haluaa pysyä Helsingissä eikä lähde Pariisiin tai Lontooseen saati Nykiin missä kaikki tietenkin on tämän aluepolitiikkakinastelun perusteella paremmin, joku haluaa pysyä vaikka Kuhmossa, vaikka siellä ei ole ihmisiä kuin kerran vuodessa kamarimusiikkifestarin aikana.
Ei näille aluepoliittiselle asioille ole rationaalisia perusteluita, minkä vuoksi minusta on turhaa yrittää perustella aluepolitiikkaa rationaalisesti. Kysymys on puhtaasti arvoista. Minä luulen, että niin kauan kun enemmistö suomalaisista asuu muualla kuin Helsingissä, Suomen arvovalinta on, että eläminen halutaan pitää mahdollisena myös Helsingin ulkopuolella. Jos se tarkoittaa sitä, että helsinkiläisten pitää maksaa tämä – mitä sinänsä ei liene todistettu – niin siihen on helsinkiläisten alistuttava. Se on demokratian tulos.
Eikä Henna Virkkunen näytä olevan luomassa Helsingistä itsenäistä valtiota, jotta tämä muun Suomen elättäminen loppuisi.
Antero
PS: Jotta ketjussa olisi jotain kiinnostavaa, kertokaa, miksi ette muuta pois Helsingistä ja Suomesta.
Minusta olisi hyvä ymmärtää muutamia skaalatekijöitä. Kuten se, että täällä pitkien etäisyyksien maassa kilometrillä on eri merkitys kuin Keski-Euroopassa. Olkoon vaan joku kaupunki 100 km:n päässä Pariisista, mutta ajallisesti se voi olla kauempana kuin 300 km Suomessa. Lapissa on pikku juttu pistäytyä vaikka kahvilla naapurin luona 60 km:n päässä. Se käy nopeammin kuin Helsingissä päivittäinen työmatka.
Mutta jos verrataan Suomea ja Keski-Eurooppaa, kaikki se, millä moititaan Suomessa muita seutuja kuin Hesaa pätee myös Hesaan suhteessa muuhun Eurooppaan. Siksi tämä suomalaispaikallinen aluepoliittinen kinastelu on minusta yksinkertaisesti typerää. Ihan samasta syystä kun joku haluaa pysyä Helsingissä eikä lähde Pariisiin tai Lontooseen saati Nykiin missä kaikki tietenkin on tämän aluepolitiikkakinastelun perusteella paremmin, joku haluaa pysyä vaikka Kuhmossa, vaikka siellä ei ole ihmisiä kuin kerran vuodessa kamarimusiikkifestarin aikana.
Ei näille aluepoliittiselle asioille ole rationaalisia perusteluita, minkä vuoksi minusta on turhaa yrittää perustella aluepolitiikkaa rationaalisesti. Kysymys on puhtaasti arvoista. Minä luulen, että niin kauan kun enemmistö suomalaisista asuu muualla kuin Helsingissä, Suomen arvovalinta on, että eläminen halutaan pitää mahdollisena myös Helsingin ulkopuolella. Jos se tarkoittaa sitä, että helsinkiläisten pitää maksaa tämä – mitä sinänsä ei liene todistettu – niin siihen on helsinkiläisten alistuttava. Se on demokratian tulos.
Eikä Henna Virkkunen näytä olevan luomassa Helsingistä itsenäistä valtiota, jotta tämä muun Suomen elättäminen loppuisi.
Antero
PS: Jotta ketjussa olisi jotain kiinnostavaa, kertokaa, miksi ette muuta pois Helsingistä ja Suomesta.
Esimerkiksi huippunopealla 5 Gbit/s nopeudella tuollainen 4000 TB:n datamäärä siirtyy parissa kuukaudessa. Levyjärjestelmän rahtaaminen fyysisesti kontissa varmaan tuollaiseen datan siirtoon nykyään se tehokkain tapa.
Ja haasteena on myös, että maailman supertietokoneet sijaitsevät ympäri maailmaa eli dataa olisi hyvä siirtää joka tapauksessa. Toki koneita voidaan operoida mistä vaan eli tutkijan ei tarvitse olla supertietokoneen lähelläkään työskennelläkseen niillä. Eli se, että supertietokone ja hiukkaskiihdytin ovat jossain paikassa ei tarkoita, että tutkijan pitäisi myös olla siella, tietokonetta voi käskeä mistä vaan.
---------- Viesti lisätty kello 16:20 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 16:10 ----------
Todellakaan kaikki ulkomaiset "pikkukaupungit" eivät ole kohtuullisen suurilla kaupunkiseuduilla. Ne, joissa on menestyviä yliopistoja yleensä ovat. Siinä iso ero.
Löytyykö sinulta jonkinlaista esimerkkia tuollaisesta kaupungista Ranskasta Pariisin läheltä? 300 km tarkoittaa Suomessa sentään usein melkein neljää tuntia
Jotta ketjussa olisi jotain kiinnostavaa, kertokaa, miksi ette muuta pois Helsingistä ja Suomesta.
Tärkeysjärjestyksessä kieli, mukava sosiaalinen ympäristö ja nykyinen vakituinen työpaikka.
- Liittynyt
- 23 Elokuu 2005
- Viestit
- 3,331
PS: Jotta ketjussa olisi jotain kiinnostavaa, kertokaa, miksi ette muuta pois Helsingistä ja Suomesta.
En ymmärrä koko kysymyksen pointtia. On olemassa ihmisiä, joille Sysmä on riittävän iso, joille Tampere on riittävän iso, joille Helsinki on riittävän iso ja joille New York on riittävän iso. Sitten on niitä, joille Sysmäkin on liian iso, ja niin edelleen. Miksi pitäisi olla jokin slippery slope, että jos helsinkiläinen pitää Tamperetta liian pienenä, niin pitäisi perustella miksei asu New Yorkissa? Erikokoiset kaupungit pystyvät erilaiseen tarjontaan, ja tendenssi on, että mitä isompi, sitä monipuolisempi tarjonta. Niin työpaikoissa kuin kulttuurissa. Sitten on toinen tendenssi, että enemmistö korkeakoulutetuista ihmisistä näyttäisi pitävät suuremmista kaupungeista.
Ja minä olen kyllä harkinnutkin monesti Suomesta pois muuttoa, en kylläkään sen takia, etteikö Helsingin kulttuuri- tai työpaikkatarjonta riittäisi. Voisin suostua asumaan Turussa tai Tampereella, mutten kyllä erityisesti kumpaankaan halua. Helsinki on monin tavoin hyvä kompromissi.
---------- Viesti lisätty kello 16:39 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 16:34 ----------
Minun puolestani kuhmolaiset saavat hyvillä mielin asua Kuhmossa, kuka sitä nyt ylipäätään on edes vastustanut. Kysehän on siitä, että kannattaako sinne Kuhmoon silti perustaa Suomen musiikkikoulutuksen johtavaa laitosta ja odottaa, että ne kaikki musiikin tekijätkin haluaisivat asua Kuhmossa. Kyse on nyt siitä, missä Helsingissä sijaitsevien instituutioiden työntekijät haluavat asua: Helsingissä vai Kuhmossa. Ja mitä siinä tapauksessa on merkitystä sillä, kuinka paljon kuhmolaiset tykkäävät Kuhmosta? Kyse on nyt siitä, että Helsingissä nämä instituutiot, jopa kansainvälisesti korkeatasoinen musiikkilaitos, tuntuvat vain pärjäävän, ja osaajia löytyy. Ei se johda siihen, että ne voisivat pärjätä Kuhmossakin, tai siihen että ne eivät voi pärjätä kuin Lontoossa.
---------- Viesti lisätty kello 16:50 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 16:39 ----------
En pysty muista keskustelijoista sanomaan, mutta minä pidän aina Helsinkiä nimenomaan n. 1,0-1,2 miljoonan asukkaan kaupunkina, en koskaan 600 000 asukkaan kaupunkina (paitsi jos puhutaan nimenomaan verotus-/äänestysyksikköjen koosta). En voi sille mitään, jos joku toinen keskustelija päättää argumentoida pitäen Helsinkiä 600 000 asukkaan kaupunkina.
Elmo vastasi erinomaisesti muuten, mutta kun se mistä minä ainakin nillitän on nimenomaan se että mitään rationaalisia perusteita ei tunnuta tarvittavan. En edes hämmästyisi jos alueellistettaisiin Vuosaaren satama Rovaniemelle "koko maan asuttuna pitämiseksi". Ja kun mitään rationaalisia perusteita ei tarvita, niin yhtään mitään väliä ei ole silläkään auttaako ko. toimi mitenkään aluepolitiikkaa, ja juuri siksi aluepolitiikka on sellaista tehotonta miljardileikkiä kuin mitä se on.
Harjoitetun aluepolitiikan tulos nimenomaan on väestömäärän raju lasku laajoilla alueilla, ja ei tästä nyt voi vakavissaan syyttää sitä etteikö olisi käytetty tarpeeksi resursseja vuosikymmenien aikana. Milloin tästä ottaa joku vastuun tai vetää johtopäätöksiä?
Alueellistamiseen tosiaan löytyy aina rahaa valtion "tyhjästä" kirstusta.
Ja mitähän demokratiaa on se, että "helsinkiläisten pitää sitten maksaa, että muu maa pysyy asuttuna" (AA)? On varmaan maalaisliittolaista demokratiaa. Vaikka suurtilallisten etujahan ne vain ajavat.
Minun tuloillani juuri pystyy elämään. Ei tarvitse mennä leipäjonoihin. En minä jaksa pitää yllä jotain Takakorven Höntylänmaan asutusta. Haluan verorahani hyödyttämään omaa kaupunkiani.
Millaisiahan ne leipäjonot ovat muualla maassamme. Onko kukaan kuullutkaan?
- Liittynyt
- 18 Elokuu 2006
- Viestit
- 2,312
Antero sanoi tuon vähän kärkevästi, mutta pointti on sinänsä teknisesti juuri näin. Helsingissä on noin miljoona ihmistä, muualla Suomessa neljä miljoonaa. Kumpikohan näistä on vähemmistö? Jos yritettäisiin päättää että Helsingin ulkopuolelta kaikki keskitetään Helsinkiin, niin tuo 80 % väestöstä kyllä nousisi takajaloilleen. Siksi meillä on aluepolitiikkaa. On myös harhaa kuvitella että Helsinki olisi niin vahva veturi, että 20 % väestöstä (oikeastaan varmaan 10 % jos lasketaan pois lapset ja vanhukset) kykenisi elättämään 80 % (tai 90 %). (Oikeastaan kun huomioidaan että Helsingissäkin työllisistä osa on julkisella sektorilla, niin se huomioiden joku voisi väittää että 5-7 % elättää 93-95 %, mikä tietenkin olisi soopaa.)
Todellisuudessa Suomen teollisuudesta suurin osa on Helsingin ulkopuolella, Helsingissä on sen sijaan hirmuisesti pääkonttoreita. Sellaisilla kehitysalueilla jotka olisivat pääasiassa tukien varassa elää käsittääkseni varsin pieni osa väestöstä. Ja onhan esim. Kainuussa ja Lapissa ihan tavallista yritystoimintaakin. Mutta kun ei tiedä sikäläisistä yrityksistä mitään niin on helppo kuvitella jotain ennakkoluulojensa perusteella. Kannattaisi varmaan seurata Kauppalehden artikkelisarjaa maakuntien menestyjistä eli alueidensa parasta tulosta tekevistä firmoista. Jostain takavuosilta muistuu mieleen mm. rovaniemeläinen Lappset Oy, joka on kansainvälisestikin merkittävä leikkipaikkavälineiden toimittaja (olen törmännyt näiden kiipeilytelineeseen ainakin Pariisissa: erikoinen tunne löytää Pariisin Marais'sta leikkikentän kiipeilyteline jonka aakkostaulussa on mukana Å, Ä ja Ö!
).Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Ajoin takaa sitä, että aluepoliittiset näkemykset taitavat liittyä siihen paikkaan, jossa kukin niitä pohtiva sattuu olemaan. Kysymys ei ole siitä, onko joku kaupunki iso tai kylä pieni tai jotain muuta laadullista ominaisuutta. Vaan ihmiset nyt vaan juurtuvat ja kiinnittyvät sinne missä ovat. Eli jos joku haluaa vaikka asua rannikolla, ei se ole yhtään sen rationaalimpaa kuin että joku haluaa asua sisämaassa.
Että ei tästä ketjusta tule kuin soutamista ja huopaamista, koska yksi on yhtä ja toinen toista mieltä siitä, mikä on hyvä. Arvokysymykset ovat makuasioita, eikä niistä voi kiistellä. Tietenkin aluepolitiikkaan liittyy mitattaviakin asioita. Mutta niiden, erityisesti talouden kanssa, päädytään vähän samanlaiseen soppaan kuin liikennehankkeiden arvioinnissa. Asioita voidaan laskea monella tavalla ”oikein” ja saada monta erilaista ”oikeata” tulosta.
Albert pohti pieniä tuloja, joista ei halua maksaa aluepolitiikasta. Mutta maksaako Albert siitä? Oletetaan, että yhden kaupunkilaisen kunnalta saama hyöty vuodessa on 5000 yksikköä. Eli peruskaupunkilainen saa 5000 yksikön arvosta esim. joukkoliikenteen subventiota, kaupungin rakentamaa katua käyttöönsä, terveydenhuoltopalveluiden subventiota, kirjastopalveluita jne. Jos kaupunkilaisen maksama kunnallisvero on 5000 yksikköä, hänhän on silloin sujut. Saa sen, mitä maksaakin. Mutta ehkä kaupungissa on 20.000 enemmän veroja maksavaa asukasta. Sanotaan, että ne kukin maksavat 7000 yksikköä veroja. Heiltä jää yhteensä 40 milj. yksikköä ylimääräistä rahaa kaupungin kassaan sen jälkeen, kun peruspalvelut on kustannettu. Jos kaupunki joutuu jonkun järjestelmän mukaan maksamaan 20 milj. yksikköä aluetukea, silloin voi sanoa, ettei se vähemmän eli 5000 veroja maksanut joutunut maksamaan aluetukea, vaan sen maksoivat enemmän veroja maksavat.
Mutta jos haluaa vastustaa aluetukea, silloin voi laskea toisella tavalla. Eli niin, että jos kaupungissa on 200.000 asukasta ja kaupunki maksaa 20 milj. aluetukea, niin sehän tarkoittaa, että jokainen kaupunkilainen maksaa 100 yksikköä aluetukea. Kumpikin laskutapa on tietenkin ”oikein”. On vain arvovalinta, miltä asian haluaa näyttävän.
Jälkimmäisellä tavalla peruskaupunkilainen saanee sitten aluetukea paremmin ansaitsevien kaupunkilaisten alueelta vähemmän ansaitsevien kaupunkilaisten alueelle sen 100 yksikköä. Aika paha juttu, eikö?
Tällä haluan osoittaa sen, että tulojen ja menojen tasausta tehdään koko ajan ja kaikkialla. Kaupungissakin on melkoinen sisäinen aluetukijärjestelmä. Esimerkiksi Espoossa on mieletön aluetuki Länsiväylän käytävälle muualta Espoosta, kun kaikki Espoolaiset joutuvat maksamaan metrosta, vaikka eivät koskaan sitä käytäkään. On vain arvovalinta, mihin kukin vetää oman hyväksymisrajansa. Mikä tekee kunnanrajasta tai lääninrajasta paremman rajan kuin kaupunginosan tai peruspiirin raja?
Antero
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,468
Tosiaan. Ja kun nykyään on voimassa tämä positiivisen diskriminaation periaate, niin enemmistön onkin tuettava helsinkiläisiä. Vaadin välittömästi Saamelaismuseon siirtämistä Töölönlahdelle sekä Lapin yliopiston kuntoutustieteiden laitoksen ( :lol: ) siirtämistä Runegerginkadulle Aalto-yliopistolta tyhjiksi jääviin tiloihin.
Kukaan ei muuten ole pannut vielä merkille sitä, että Helsingin kauppakorkeakoulun opiskelijat aika rankasti vastustavat kampuksensa pakkosiirtoa Otaniemeen. On kuulemma liian syrjässä.
Vs: Automaattinen metro
Kuten Rainer jo totesi, on Oslon kunnan väkiluku selvästi Helsinkiä suurempi. Pohjoismaisista pääkaupungeista Oslon väkimäärä kasvaa tällä hetkellä nopeiten.
Pohjoismaissa taajama määritellään yhtäläisesti: "vähintään 200 asukkaan rakennusryhmä, jossa rakennusten välinen etäisyys ei yleensä ole 200 metriä suurempi". Ruotsinkielisestä wikipediasta löytyy lista Pohjoismaiden suurimmista taajamista (Lista över Nordens största tätorter). Näkökulmasta riippuen Helsingin sijoitus on 1. tai 27. Ykköspaikan Helsinki ottaa keskustaajaman pinta-alalla mitattuna (634 km²).
Kun tarkastellaan taajamien väestötiheyksiä, niin Helsinki on suorastaan käpykylä - Pohjolan Nurmijärvi. Helsingin keskustaajaman väestötiheys (1690 as./km²) yltää 27. sijalle. Koska Reykjavikin ja Tanskan taajamista ei löydy pinta-alatietoja, niin niitä ei ole tuossa wikipedia-artikkelin väestötiheyslistayksessa mukana. Yllättävän vaikeaa oli löytää tietoa Tanskan taajamista (byområde), mutta muutama löytyi (ao. luvut ovat as./km²):
- Odense 11087,0
- Esbjerg 4771,7
- Århus (tästä vuodesta alkaen jälleen Aarhus) 2744,1
- Kööpenhamina 1997,3
- Ålborg 881,0
Odensen ja Esbjergin lukuja epäilen hieman, koska CIA:n tilastoissa näiden taajamien pinta-ala olisi vain 15 km². Etenkin Odensen kohdalla väestötiheys olisi "puutarhakaupungiksi" huima. Aarhusin ja Kööpenhaminan johdosta Helsinki luisuisi väestötiheyslistalla sijalle 29.
Kuten Rainer jo totesi, on Oslon kunnan väkiluku selvästi Helsinkiä suurempi. Pohjoismaisista pääkaupungeista Oslon väkimäärä kasvaa tällä hetkellä nopeiten.
Pohjoismaissa taajama määritellään yhtäläisesti: "vähintään 200 asukkaan rakennusryhmä, jossa rakennusten välinen etäisyys ei yleensä ole 200 metriä suurempi". Ruotsinkielisestä wikipediasta löytyy lista Pohjoismaiden suurimmista taajamista (Lista över Nordens största tätorter). Näkökulmasta riippuen Helsingin sijoitus on 1. tai 27. Ykköspaikan Helsinki ottaa keskustaajaman pinta-alalla mitattuna (634 km²).
Kun tarkastellaan taajamien väestötiheyksiä, niin Helsinki on suorastaan käpykylä - Pohjolan Nurmijärvi. Helsingin keskustaajaman väestötiheys (1690 as./km²) yltää 27. sijalle. Koska Reykjavikin ja Tanskan taajamista ei löydy pinta-alatietoja, niin niitä ei ole tuossa wikipedia-artikkelin väestötiheyslistayksessa mukana. Yllättävän vaikeaa oli löytää tietoa Tanskan taajamista (byområde), mutta muutama löytyi (ao. luvut ovat as./km²):
- Odense 11087,0
- Esbjerg 4771,7
- Århus (tästä vuodesta alkaen jälleen Aarhus) 2744,1
- Kööpenhamina 1997,3
- Ålborg 881,0
Odensen ja Esbjergin lukuja epäilen hieman, koska CIA:n tilastoissa näiden taajamien pinta-ala olisi vain 15 km². Etenkin Odensen kohdalla väestötiheys olisi "puutarhakaupungiksi" huima. Aarhusin ja Kööpenhaminan johdosta Helsinki luisuisi väestötiheyslistalla sijalle 29.
- Liittynyt
- 18 Maaliskuu 2006
- Viestit
- 2,001
Tällaiselle n. kolmekymppiselle miehelle Tukholmassa kaikki näistä järjestyi ihan kädenkäänteessä verrattuna Helsinkiin.
Lisäys: Paitsi ei tietenkään viimeinen noista, mutta parempi kylläkin.
Viimeksi muokattu:
Tämä on menee nyt perin kauas yhtään mistään yhteydestä, mutta noin niin kuin sivuhuomautuksena: CERNin Large Hadron Colliderin tuottamaa data käsiteltiin vuonna 2009 hajautetusti 140 paikassa 33 eri maassa. Prosessoreita hankkeen käytössä oli 90 000. Hajautettua järjestelmää käytti 5000 tutkijaa 500 tutkimuslaitoksessa. CERNillä itsellään on tietysti myös iso paikallinen laskentakeskus kiihdyttimen vieressä.
Pikagooglauksella aiheesta löytynyt PowerPoint-esitelmä vuodelta 2009:
http://ais.web.cern.ch/ais/presentations/CCGrid/CCGridEN.ppt
Google TechTalk -esitelmä aiheesta tämän vuoden tammikuulta (tunnin pituinen video):
http://www.youtube.com/watch?v=sfyHdFo5GWE
Suomessa opetusministeriön omistama tieteellisen laskennan keskus CSC on mukana hankkeen pohjoismaisessa ns. Tier 1 -keskuksessa. Hankkeen laitteistot on sijoitettu CSC:n konesaliin Espoon Keilaniemeen. Muita ykkösluokan keskuksia on kymmenen pitkin maailmaa. Kakkosluokan palvelinkeskuksia on Suomessa Jyväskylän ja Helsingin yliopistoissa. Helsingissä on luemma vedetty valokuitupiuhaa Kumpulaan erikseen ko. hankkeen tarpeisiin. CSC:n sivu aiheesta:
http://www.csc.fi/csc/julkaisut/tieteentietotekniikka/2010/2/cern_data
Pikagooglauksella aiheesta löytynyt PowerPoint-esitelmä vuodelta 2009:
http://ais.web.cern.ch/ais/presentations/CCGrid/CCGridEN.ppt
Google TechTalk -esitelmä aiheesta tämän vuoden tammikuulta (tunnin pituinen video):
http://www.youtube.com/watch?v=sfyHdFo5GWE
Suomessa opetusministeriön omistama tieteellisen laskennan keskus CSC on mukana hankkeen pohjoismaisessa ns. Tier 1 -keskuksessa. Hankkeen laitteistot on sijoitettu CSC:n konesaliin Espoon Keilaniemeen. Muita ykkösluokan keskuksia on kymmenen pitkin maailmaa. Kakkosluokan palvelinkeskuksia on Suomessa Jyväskylän ja Helsingin yliopistoissa. Helsingissä on luemma vedetty valokuitupiuhaa Kumpulaan erikseen ko. hankkeen tarpeisiin. CSC:n sivu aiheesta:
http://www.csc.fi/csc/julkaisut/tieteentietotekniikka/2010/2/cern_data