Asumisvalinnat ja joukkoliikenne pääkaupunkiseudulla

Ormuspeltoon toki voi kävellä kilsan Malmin asemalta. Ratikka on Viikin ratikka, jota Helsingin Vihreät tietääkseni vastustavat, kun haluavat sinne metron. Sille ratikalle on varaukset kahtakin reittiä. Kun jokaiselle asunnolle on kuitenkin pysäköintitila, niin oppivathan asukkaat kuitenkin metroa odotellessa käyttämään autoa.
Osaatko kertoa enemmän tuosta Viikin-Malmin ratikasta, miksi se on pistetty hyllylle? Ovatko vihreät ainoat jotka "tietääksesi" vastustavat sitä vai mistä on kysmys? Päätettiinkö se unohtaa siksi että uuden ison lähiön rakentamisesta Malmin lentokentälle ei ole vuosien jahkailujen jälkeen tullut mitään?

En toisaalta ymmärrä miten metro sitten parantaisi Viikin tilannetta ratikkaan verrattuna, jos sitä ei saataisi rakennettua pariinkymmeneen vuoteen. Itse Viikkiinhän olisi, lähimmältä paikalta jonne raitiotie nyt menee, vaivaiset 3 km.

t. Rainer
 
Huvittava tilanne, kun kepun autokaupunkiajatuksen tulivat esille näin vaalien alla. Tämänpäiväinen Savon Sanomat ja Keskisuomalainen taas varoittelevat raideliikenteen vaaroista pääkirjoituksissaan. Sitä sitten yritetään täälläkin selitellä parhain päin.

Kannattaa lukea ko. aviisien pääkirjoitukset, niistä selviää, mitä kepu ja siis ehdokkaat Helsinkiin haluavat: hajanaista yhdyskuntarakennetta ja autoilua.
 
Koko keskustahenkinen media näyttääkin hyvin sisäistäneen Vanhasen ja keskustan politiikan, joka on tiivistettynä:

"Ei tiheällä rakentamiselle ja sen mukana toimivalle joukkoliikenteelle, kyllä hajautetulla yhdyskuntarakenteelle ja autoilulle."

Savon Sanomat pääkirjoitus 12.9.2008 sanoi:
Pääministeri on osoittautunut monissa asioissa kovapäiseksi, ja toivottavasti hän ei väsy puolustamasta hajautettua yhteiskuntamalliaan muita puolueita vastaan.

Vaikka varmaan Anteron mielestä Savon Sanomat ja muukin keskustahenkinen lehdistö on ymmärtänyt Vanhasen linjan väärin eikä kyse ole mistään hajautetusta mallista. Kyseessähän on selkeä median salaliitto. :lol:
 
Viimeksi muokattu:
Huvittava tilanne, kun kepun autokaupunkiajatuksen tulivat esille näin vaalien alla. Tämänpäiväinen Savon Sanomat ja Keskisuomalainen taas varoittelevat raideliikenteen vaaroista pääkirjoituksissaan. Sitä sitten yritetään täälläkin selitellä parhain päin.

Kannattaa lukea ko. aviisien pääkirjoitukset, niistä selviää, mitä kepu ja siis ehdokkaat Helsinkiin haluavat: hajanaista yhdyskuntarakennetta ja autoilua.

Varsinkin tuo Savon Sanomien oli hassu. Milloinkohan nähdään savolainen karvalakkilähetystön Eduskunnan portailla vaatimassa stadilaisten betonilähiöiden asukkaiden hajasijoittamista?

Ja Vakuutusyhtiö if:kin on Kauppalehden mukaan tutkinut asiaa ja tulos on sitten näinkin synkkä:
Kahta en vaihda: autojani

Minkä puolueen asiaa if oikein ajaa?

t. Rainer
 
Kepu-kamaa tuutin täydeltä, Savon Sanomat 12.9.2008

Savon Sanomat sanoi:
Pääkirjoitus
Puuta vai betonia?


Pääministeri Matti Vanhasen julkisuudessa tarjoamat keskustalaiset visiot Helsingin ja sen ympäristökaupunkien ja -kuntien kehittämisestä ovat nostaneet pienoisen poliittisen myrskyn, jossa pääministeri on jätetty seisomaan yksin tuuleen ja sateeseen.

Vanhasen mielestä pääkaupunkiseudun ihmisten elämän kannalta olisi paljon mukavampaa, jos asutusta ei keskitettäisi tiiviisiin betonilähiöihin, vaan se hajautettaisiin pienempiin ”puutarhakaupunkeihin”, joissa ihmisen on miellyttävä asua. Pääkaupunkiseudun kokoomukselaisille, sosiaalidemokraattisille tai edes vihreille kellokkaille tämä ei käy, vaan he vaativat ympäristösyistä uudisrakentamisen keskittämistä tiukasti rautateiden varteen.

Vanhasen malli lähtee siitä, että luonnonläheinen asuminen on hyvästä ihmiselle. Kokoomukselaisen asuntoministerin Jan Vapaavuoden tai vihreiden linjanvetäjiin kuuluvan Anni Sinnemäen lähtökohta on päinvastainen: ihmisen on elettävä niin, että hänestä on mahdollisimman vähän haittaa luonnolle ja erityisesti maapallon ilmakehälle.

Syvältä Suomen sisämaasta katsottuna Vanhasen hajautettu malli on ilman muuta oikea. Pääkaupunkiseudun kokoomuksen, sosiaalidemokraattien ja vihreiden näkemysten kritiikitön hyväksyminen johtaisi nopeasi maakuntien alasajoon, kun haja-asutusalueilla asuvat pakotettaisiin muuttamaan ties minne ”radan varteen”.

Perustuslain mukaan kaikki suomalaiset ovat tasa-arvoisia, eikä poliitikkojen – lainsäätäjien – pitäisi missään oloissa ryhtyä jaottelemaan kansalaisia hyödyllisiin ja hyödyttömiin. Muussa tapauksessa Suomi on pian kuin entinen Neuvostoliitto, jossa tuhottiin kyliä ja kaupunkeja julistamalla ne hallinnollisin päätöksin ”perspektiivittömiksi”, siis näköalattomiksi. Kuka vei kyliltä perspektiivin? Sen vei tunteeton keskushallinto, eivät suinkaan kyläläiset itse.

Keskusta on johtava hallituspuolue, mutta yhdyskunta- ja asuntopolitiikkaa on kuitenkin harjoitettu Vanhasen toisen hallituksen kaudella helsinkiläisen asuntoministeri Jan Vapaavuoren ehdoin. Vapaavuori on ottanut tehtäväkseen kasvattaa Helsinkiä ja edistää sen liiketoimia. Helsingin ylihintaisten kiinteistöjen arvo on turvattava lisäämällä väkilukua ja rajoittamalla ympäristökaupunkien ja -kuntien kaupallisia palveluja; tältä näyttää asuntoministerin toiminta muualle valtakuntaan.

Pääministeri on osoittautunut monissa asioissa kovapäiseksi, ja toivottavasti hän ei väsy puolustamasta hajautettua yhteiskuntamalliaan muita puolueita vastaan. Kokoomus ja SDP ovat vahvoina kaupunkipuolueina suosineet perinteisesti keskittämistä, mutta vihreiden tiukka kanta ihmetyttää. Betoni on luontoa; näinköhän ajattelivat todella ne luontoliikkeen perustajat, joitten oppien pohjalta poliittinen vihreä liike kumpusi 1980-luvulla.

Keskisuomalainen (kepu) rökittää myös täysillä:

Keskisuomalainen sanoi:
PÄÄTOIMITTAJA
Pekka Mervola


Eiköhän kaupunkien ketju voita jättimetropolin


Nyt käydään kiivasta keskustelua yhdyskuntarakenteesta. Tilanne purskahti, kun pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) esitteli omakätisin piirroksin ideaaliyhteiskuntaansa. Hän hahmotteli (Helsingin Sanomat 7.9.) Uudellemaalle puutarhakaupunkimaisia keskustoja.

Vanhasen vision vastustajat villiintyivät. Iltalehdessä vihreiden ex-puheenjohtajan Osmo Soininvaaran haastattelu otsikoitiin: ”Vanhanen on naiivi”. Ilta-Sanomat pääkirjoitti: ”Vanhanen haluaa sirotella kaupungin pitkin metsiä”.

Vihreiden kellokas Anni Sinnemäki puhui pääministerin ”typerästä ehdotuksesta”. SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen kauhisteli, että puutarhakaupungeissa ihmiset tarvitsevat kaksi autoa.

Kokoomuksen asuntoministeri Jan Vapaavuori huomautti, että asumisen nykytrendi on maailmalla päinvastainen kuin Vanhasen visiointi.


Mistä keskustelussa on kyse? Soininvaara on vuosia puhunut keskitetyn kaupunkiajattelun puolesta. Hän on muun muassa Suomen Kuvalehdessä perustellut, että haja-Suomi on tiivistettävä metropoliksi, jossa ihmiset voivat liikkua paikallisjunalla sekä metrolla. Näin tehokkuutemme nousee ja ympäristö säästyy.

Seuraava vaihe tuli yllättävästi. Kokoomuslainen Vapaavuori halusi katkaista Ideaparkien rakentamisen. Hänen vetosi ympäristöarvoihin. Kaupunkien ulkopuolelle rakennetut ostoskeskukset lisäävät autoilua.

Ajattelu sai kantopohjaa, sillä ilmastokysymykset ovat nousseet maailmanlaajuisesti merkittäviksi.


Pohjimmiltaan yhdyskuntarakennekeskustelussa on kyse muustakin kuin ympäristöstä. Vapaavuori on Helsingin johtavia kunnallispoliitikkoja. Hän on pitkään ajanut Helsingin vahvistamista. Sipoon reunan hotkaisu jo onnistui. Muun Suomen Ideaparkien tyrmäämisellä Helsingin suhteellinen asema vahvistuu.

Vihreissä äänessä ovat asvalttivihreät. He ovat kaupunkikeskustojen elättejä, omasta elämänpiiristään maailmaa hahmottavia älykköjä.

Vihreiden pohjoiskarjalainen puheenjohtaja Tarja Cronberg on ollut viisaasti hiljaa, samoin kokoomuksen siilinjärveläislähtöinen puheenjohtaja Jyrki Katainen.

Keskustelussa on totalitaarisia sävyjä. Mietitään, pitäisikö rakennusoikeutta rajata ratojen varteen. Kaupan palvelut nähdään ministeriön säätelemäksi asiaksi.


Onko keskitetty yhteiskunta toimiva? Suomalaiset voisivat periaatteessa asua yhdessä kaupungissa. Ideaalimallissa työmarkkinat olisivat tehokkaat ja markkinatalouden kilpailu suurta. Myös julkinen liikenne olisi suunniteltavissa.

Todellisuudessa metropoliin sisältyy ongelmia. Työmatkat ovat pitkiä, ajallisesti helposti tunnista kahteen. Asuntojen hinnat nousevat keskusalueilla ja toisaalla uhkaa slummiutuminen.

Ehkä Suomeen sopii vahvojen maakunnallisten kaupunkien ketju. Maakuntakeskukset kehittyvät tiiviissä vuorovaikutuksessa niitä ympäröivän maaseudun seutukuntien kanssa.

Olemme viime vuodet keskittyneet tusinaan yliopistokaupunkiin. Nämä noin 70 000-200 000 asukkaan kaupungit ovat miellyttäviä asuinympäristöjä. Niissä voi käydä töissä kävellen tai pyöräillen.

Kun vielä onnistutaan rakentamaan toimiva joukkoliikenne, kaupunkien ketju on vahva. Joukkoliikenne on väistämättä yhteiskunnallinen kustannus. Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen kuluista käyttäjät maksavat vain puolet.

Mutta ympäristöystävällisintä on ollut perinteinen maalaiselämä. Siinä koti ja työpaikka (navetta, pellot ja metsä) olivat samassa paikassa.


Kokoomuksen puoluesihteeri Taru Tujunen ennakoi hyvin (Keskisuomalainen 1.9.), että kaavoituksesta voi tulla vaaliteema. Kaavoitus on saanut vuosikymmeniä olla yllättävän rauhassa.

Kaavoituksessa tehdään perustavanlaisia ratkaisuja, jotka heijastuvat kaikkien elämään. Minne palveluja rakennetaan, millaisia asuinalueet ovat ja millaisia kauppapalveluita syntyy?

Kaavoituskysymykset ovat vaikeita. Ne johtavat helposti kielteiseen ei-keskusteluun.

Kaavoituksessa konkretisoituu näkemys Suomen tulevaisuudesta. Varmaakin ilmastonmuutoksen ilmeinen todenmukaisuus pakottaa hakemaan nykyistä ympäristöystävällisempiä ratkaisuja elämäntapaamme.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Keskisuomalainen (kepu) rökittää myös täysillä:

Melestäni keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mirvola suhtautu savolaiskolleegaansa verrattuna huomattavasti myönteisemmin joukkoliikenteeseen ja myös raidesellaiseen, kun ehdottaa yliopistokaupunkien joukkoliikenteen kehittämistä eikä vain Helsingin.

t. Rainer
 
Vaikea sanoa, kun Sampo-konsernin johtajasta, Björn Wahlroosista ei ota selvää.

Tuo "puolue" oli vain huulenheitto. Sampo-vakuutus kuului aiemmin samaan konserniin kuin SYP/Merita/Nordea ja puoluepolitiikasta ulkopuolella, mutta asiakkaat taisivat äänestää enimmäksen "betonipuolueita". Kepu-henkiset ovat perinteisesti asioineet Lähivakuutuksessa tai Tapiolassa, nyt ehkä myös Pohjolassa.

Mutta tutkimuksen viesti oli selvä. Yli kolmanneksella kotitalouksista oli enemmän kuin yksi auto.

t. Rainer
 
Tämä on jo ihan hupi-osaston kamaa.
 

Liitetiedostot

  • Koti_on_elämän_keskusta_450.jpg
    Koti_on_elämän_keskusta_450.jpg
    34.9 KB · Lukukerrat: 99
Melestäni keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mirvola suhtautu savolaiskolleegaansa verrattuna huomattavasti myönteisemmin joukkoliikenteeseen ja myös raidesellaiseen, kun ehdottaa yliopistokaupunkien joukkoliikenteen kehittämistä eikä vain Helsingin.
Koomista tässä on se, että Soininvaara on kirjoittanut ihan samaa, enkä usko että Sinnemäki tai Vapaavuorikaan väittäisivät vastaan. Eihän tämä haja-asutus kaupunkien reunoilla ole todellakaan vain Helsingin ongelma.
 
Keskisuomalainen sanoi:
Kaavoituksessa konkretisoituu näkemys Suomen tulevaisuudesta. Varmaankin ilmastonmuutoksen ilmeinen todenmukaisuus pakottaa hakemaan nykyistä ympäristöystävällisempiä ratkaisuja elämäntapaamme.

Minusta Keskisuomalaisen pääkirjoitus ei ole mitenkään erityisen hajautusmyönteinen. Kirjoituksen lopun johtopäätös ottaa varovasti kantaa muutoksen tarpeen puolesta.
 
En ole toistaiseksi törmännyt kehenkään joka aktiivisesti vastustaisi Viiraa, mutta asiasta sen verran että Viirakin olisi Ormuspellon kannalta pitkälti liityntäliikenneratkaisu ja kakkosjokeri bussilla tai raiteilla on ainakin sitä. Sinänä se että sama linja toimii sekä liityntänä että suorana yhteytenä on mitä mainiointa joukkoliikennepalvelua.
Minusta Viiran aktiivista vastustusta on esittää, että Viikkiin rakennetaan metro. Vaikka se tehtäisiin vasta 30–50 vuoden kuluttua, sinne ei voi rakentaa raitiotietä siksi aikaa.

Miksi pidät Viiraa liityntäliikenteenä? Viikin alueella kaavassa on raitiotie Tilanhoitajankaarella (kuten nyt bussilinjat) ja kaaren Myllypuron päässä on raitiovaunun kääntösilmukalle tila. Tilanjoitajankaari on joko haara tai päälinja, jos Malmille mennään lentokentän läpi. Toinen reitti on Pihlajamäen kautta. Eli Viiran rakentaminen ei ole oikeasti Malmin lentokentästä kiinni, vaikka niinkin on väitetty.

Tuota, eikös Kuntaliiton suositus ole että väestönkasvu on korkeintaan 2%?
Voi ollakin, sillä sekin on aika kova kasvu. Mutta se ei riitä pitkällä aikavälillä, kun eläkeläisten määrä kasvaa. Eli kuntien ongelma on nettotuottavien kuntalaisten osuuden väheneminen väestön ikärakenteen kehityksen vuoksi. Verotuloja maksavien osuus saadaan tarpeeksi suureksi jos väestö kasvaa siten, että kasvu tasapainottaa ikärakennetta.

Antero
 
Minusta Viiran aktiivista vastustusta on esittää, että Viikkiin rakennetaan metro. Vaikka se tehtäisiin vasta 3050 vuoden kuluttua, sinne ei voi rakentaa raitiotietä siksi aikaa.

Miksi pidät Viiraa liityntäliikenteenä? Viikin alueella kaavassa on raitiotie Tilanhoitajankaarella (kuten nyt bussilinjat) ja kaaren Myllypuron päässä on raitiovaunun kääntösilmukalle tila. Tilanjoitajankaari on joko haara tai päälinja, jos Malmille mennään lentokentän läpi. Toinen reitti on Pihlajamäen kautta. Eli Viiran rakentaminen ei ole oikeasti Malmin lentokentästä kiinni, vaikka niinkin on väitetty.
Sanoin että Ormuspellossa Viira/Kakkosjokeri olisi suurelle osalle matkustajia liityntäliikenneväline Malmille. Osa taas menisi suoraan sillä Viikin kautta keskustaan. Vähän niin kuin esim. H75 Puistolassa. Viikistä toki tuskin kovin moni menisi Malmin suuntaan.

Tämä on minusta ylipäänsä järkevä liikennöintimalli. Matkustajia on kumpaankin suuntaan ja vaihtoehtoja tarjolla sen mukaan minne on menossa. Tästä syystä pidän käsittämättömänä että ykköstä ei ole jatkettu edes sitä muutamaa sataa metriä Käpylän asemalle. Meillä pitäisi olla keksenään risteviä raiteita, eikä pelkkiä putkia.

Jos HKL on sitä mieltä että Viikkin ei voi vetää ratikkaa koska sinne joskus 2040 tulee metro, niin se on HKL:n ongelma, ei niiden jotka sitä metroa toivovat.
 
Jos HKL on sitä mieltä että Viikkin ei voi vetää ratikkaa koska sinne joskus 2040 tulee metro, niin se on HKL:n ongelma, ei niiden jotka sitä metroa toivovat.
Minusta se on kaupungin asukkaiden ongelma. Eihän HKL siitä kärsi, että yhteydet ovat huonot, vaan asukkaat. HKL:n tehtävä on kuntalain mukaan toimia asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi, ei sen estämiseksi. HKL:n toimintaa ohjaa poliittinen lautakunta, mutta HKL:n rooli on esittää ratkaisuja lautakunnan esittämiin vaatimuksiin. Viikin liikenneratkaisut sisältyvät HKL:n strategiaan tai lähiajan suunnitelmiin, jotka lautakunta tietenkin hyväksyy HKL:n esityksien perusteella. Ja lautakunnalla pitää olla oikeus luottaa siihen, että sille esitetään parasta mahdollista.

Antero
 
Takaisin
Ylös