Asumisvalinnat ja joukkoliikenne pääkaupunkiseudulla

Antero Alku · 11 Syyskuu 2008

teme sanoi:
Tarkoitin Sunnuntai Hesarin haastattelua...

Mielestäni kirjoitit lauseen, joka oli tämän päivän HS:n jutussa.

Mutta lainauksesi Iltalehdestä on hyvä esimerkki siitä, miten lehtiin tulee luottaa. Iltalehden mukaan Sinnemäki sanoi:
"pääministerin hajakeskitetty malli oli ehkä vähän typerä ehdotus".
Ja HS:n mukaan:
”Pääministerin hajakeskitetty malli oli typerä ehdotus.”
Molemmat ovat lehdissä lainausmerkeissa, eli niiden pitäisi olla sanasta sanaan sitä, mitä Sinnemäki on sanonut. Iltiksen ja HS:n lainauksilla on kuitenkin varsin vahva sävyero. Lehdistö on luotettava!

teme sanoi:
Se että työpaikkoja on hajaantunut Espooseen ja sielläkin useimmiten osiin jotka ovat suurin piirtein Käpylän etäisyydellä keskustasta, on jokseenkin täysin eri asia kuin työpaikat Etelä-Hämeessä.

Ei Etelä-Hämeen työpaikat taida liittyä pk-seutuun. Minä ajattelen yrityksiä, jotka siirtyvät Kehä 3:n etäisyydelle, mutta ei kuitenkaan esim. Tikkurilaan, joka on taajama, jonne on hyvät yhteydet – ja jossa siksi tonttimaa on taas kalliimpaa kuin jossain metsässä. Sinä mainitsit Aviapoliksen – joka itse asiassa nykyään on jo melkoinen keskittymä – joten taidamme tarkoittaa samaa asiaa ongelmallisella hajautumisella.

teme sanoi:
Järjestän sen opastetun kiertokävelyn Malmilla Anterolle vielä joku päivä. Asukastiheys on hyvä, ja parin sadan metrin päässä asemasta alkaa pientaloalue jolla lapsiperheetkin tuntuu viihtyvän erinomaisesti. Eli ei tarvitse kaavoittaa pelkkiä kerrostaloja, tosin kyllä sellaiset kunnollisella terasilla tai parvekkeella varustetut kerrostalot tuntuu myös käyvän hyvin kaupaksi.

Kiitos tarjouksesta, mutta tunnen seudun jo ja olen ollut hyväksymässä Ormuspellon pientalovaltaista kaavaa ratikkalinjan varrelle. Ormuspelto on minusta hyvä esimerkki siitä, mitä voi tehdä, ja minkä uskon vastaavan niiden asumistoiveita, jotka ”Koivukylän” sijasta valitsevat pakettitalon kaavoittamattomalle maalle. Tai jos onnistuvat, ostavat asunnon Asolasta Koivukylän aseman länsipuolelta omakotialueelta.

(Huomautus: Oikeasti sen Koivukyläksi nimitettävän kompaktikaupunkialueen nimi on Havukoski. Mutta kun se on välittömästi Koivukylän aseman itäpuolella, kaikki pitävät Havukoskea Koivukylänä, joka puolestaan on Havukosken ja radan länsipuolella.)

En usko, että Vanhasellakaan on mitään Ormuspeltoa tai sen ympäristöä vastaan. Sillä eiväthän kumpikaan ole tiivistä kerrostaloaluetta, kuten Koivukylä/Havukoski, Länsimäki, Etelä-Vuosaari (raskaan raideliikenteen varresta) tai Matinkylä, Soukka ja Kivenlahti (raskaan motarin varresta).

teme sanoi:
Väitän että omakotitalohaaveet on ymmärretty väärin, olennaisempaa kuin hehtaarin tontti on että saa tehdä itse oman näköistä.

Minä arvelen täsmälleen samoin. Mutta tätä ”välimuotoa” ei ole ollut tarjolla. Eikä sitä metron kustannusten ja haittojen vaatimalla tehokkuudella liene luvassakaan. Siitähän Vanhanen valittaa, ja siinä olen samaa mieltä.

teme sanoi:
Voidaan tehdä hinta-ohjausta. En tarkoita edes raippaveroja, vaan ihan sitä että liikenteen ulkoiskuluista, koulutaksien kautta yhtenäiseen postimaksuun puretaan ne kaikki rakenteet joilla veronmaksajat ja kuluttujat de facto subventoivat haja-asumista.

Juuri näin pitäisi tehdä. Jotain tämäntapaista merkitsevät kiristyvät velvollisuudet kunnille yhdyskuntahuollon ja opetus- ja sosiaalitoimen puolella. Jos kunnille tulee liian kalliiksi sallia haja-asutus, ne estävät sen. Toistaiseksi ilmeisesti kuntatalouden näkökulmasta haja-asutus on kuitenkin tuottavaa. Ei tarvitse kustantaa kunnallistekniikkaa, mutta kahden auton perheessä on pakko olla kohtalaiset tulot, joten verotuloja saa mukaisesti jokaisesta haja-asutusperheestä.

Asuinkunnalleen nämä metsätilalliset siis ovat tuottavia, heitä subventoi se sutukeskus, jonka katuja metsien miehet ja naiset tulevat täyttämään.

teme sanoi:
Soininvaaran alustavan näkemyksen, eli että tehdään kapeampaa nauhaa alueteholla luokkaa 0,25 voi lukea hänen blogistaan, http://www.soininvaara.fi/wordpress/2007/07/01/metro-soderkullaan-yhdessa-sipoon-kanssa/ Omat epäilykseni metron soveltuvuudesta Sipooseen samasta paikasta. Vapaavuori ei ole näkemyksiään tarkemmin eritellyt.

Olen kommentoinut näitä ajatuksia aikanaan Helsingin Uutisissa. Avainkysymys on siinä, mikä asukasmäärä on metroasemalle ”riittävästi”. Sekä siinä, minkä matkan ihmiset kävelevät sinne metrolle. Näistä ei ole löytynyt yksimielisyyttä. Minun kävelyetäisyyteni on liian lyhyt ja asukasmäärä liian suuri, jotta voisi toteutua pientaloasuminen kävelyetäisyydellä metroasemasta.

Kun Korpinen vielä oli kaupunginjohtajan virassaan, hän esitti täysin erilaisia lukuja ja periaatteita Sipoosta ja metrosta. KSV:n kaavaluonnokset tulevat julkisiksi ensi vuonna kun alue on Helsingin osa. Katsotaan sitten vastataanko siellä pientaloja haluavan kansanosan vai metroa ja tehorakentamista haluavan betonipuolueen haaveisiin.

Antero

Antero Alku · 11 Syyskuu 2008

R.Silfverberg sanoi:
Minun mielestäni se varsinainen ongelma johtuu 5:stä syystä:...

Mielestäni olet oikeassa. Mutta miksi vallassa olevat poliitikot haluavat tukea tätä kaikkea?

Antero

Antero Alku · 11 Syyskuu 2008

kemkim sanoi:
Mikä visio oli kyseessä?

Se oli sellainen, jossa oli Rautatieasema merkitty Helsinki HBF. Ysi oli piirretty merikadulle kortteleita kiertävänä silmukkana ja tunnusväri oli vaaleansininen. Oikeassa alanurkassa oli linjojen selitys taulukkona, jossa tekstin alla oli linjan väri tunnuksena. En onnistunut löytämään sitä täältä, mutta muistan nähneeni kuvan.

Antero

petteri · 11 Syyskuu 2008

Antero Alku sanoi:
Kun Korpinen vielä oli kaupunginjohtajan virassaan, hän esitti täysin erilaisia lukuja ja periaatteita Sipoosta ja metrosta. KSV:n kaavaluonnokset tulevat julkisiksi ensi vuonna kun alue on Helsingin osa. Katsotaan sitten vastataanko siellä pientaloja haluavan kansanosan vai metroa ja tehorakentamista haluavan betonipuolueen haaveisiin.

Minusta olisi hyvä ratkaisu että Sipoon metron varteen rakennettaisiin noin 300-400 metrin säteelle asemista tiivis kerrostalo- ja palvelualue suunnilleen Herttoniemenrannan kaavoitustiheydellä (aluetehokkuus = 0,6-0,7) ja sen ulkopuolella alkaisi tiivis pientaloalue suunnilleen Säterinmetsän tiheydellä (aluetehokkuus = 0,4) noin kilometrin säteelle asti. Laajemmat virkistys- ja liikunta-alueet sijoitetaan alueen laidoille.

Tuolla konseptilla kilometrin ympyrään aina yhden aseman ympärille saadaan 15000 - 20000 asukasta.

Pientaloja voidaan rakentaa tiheästikin, kun ne rakennetaan 200-300 neliön tonteille useaan kerrokseen.

Rattivaunu · 11 Syyskuu 2008

Antero Alku sanoi:
Se oli sellainen, jossa oli Rautatieasema merkitty Helsinki HBF. Ysi oli piirretty merikadulle kortteleita kiertävänä silmukkana ja tunnusväri oli vaaleansininen. Oikeassa alanurkassa oli linjojen selitys taulukkona, jossa tekstin alla oli linjan väri tunnuksena. En onnistunut löytämään sitä täältä, mutta muistan nähneeni kuvan.

Se keskustelu käytiin täällä. Todettakoon, että kopsasin ysin linjavärin Göteborgista, mistäpä muualtakaan...

Suurin kiitos kuuluu toki käyttäjälle Safka, joka tuon mainion linjakaavion piirsi ja saattoi kaikkien nähtäville.

R.Silfverberg · 11 Syyskuu 2008

Antero Alku sanoi:
Mielestäni olet oikeassa. Mutta miksi vallassa olevat poliitikot haluavat tukea tätä kaikkea?

Eivät he ehkä kaikki halua tukea, mutta eivät tiedä vaihtoehtojakaan. Status Quon säilyttäminen sitäpaitsi antaa suurimmalle osalle äänestäjäkuntaa käsityksen että mikään ei ole huonosti, ja että mihinkään toimenpiteisiin ei tarvitse ryhtyä.

Mutta on myös hyötyjiä:

-Ne joilla on asunto maksettu, ja mahdollisesti pääsevät eläkkeelle 10 vuoden sisällä, hyötyvät siitä että asuntojen hinnat ovat tapissa. Arvokas asunto kaupungissa hyvällä paikalla on eräänlainen vara-eläke. Se myymällä voidaan rahoittaa kallis hoito yksityisessä hoitokodissa.
- Rakennusliikkeiden/rakennustarvikekauppiaiden kartelli tai vastaava hyväveli-liittouma jota on mahdoton purkaa, kuluu suurimpiin hyötyjiin. Samoin kahden ketjun ympärillä pyörivä vähittäiskauppa kauppakeskushankkeineen.
- Autoteollisuudella ja autoilujärjestöillä on vahva edunvalvonta EU:ssa, ja maat joilla ei ole omaa autoteolisuutta, joutuvat mukautumaan direktiiveihin. Suomen autoverotusta on jouduttu usempaan moneen otteeseen juuri EU:n (lue autoteollisuuden) vaatimuksesta, ja nyt saatetaan joutumaan uudestaan.

t. Rainer

teme · 11 Syyskuu 2008

Antero Alku sanoi:
Ei Etelä-Hämeen työpaikat taida liittyä pk-seutuun. Minä ajattelen yrityksiä, jotka siirtyvät Kehä 3:n etäisyydelle, mutta ei kuitenkaan esim. Tikkurilaan, joka on taajama, jonne on hyvät yhteydet – ja jossa siksi tonttimaa on taas kalliimpaa kuin jossain metsässä. Sinä mainitsit Aviapoliksen – joka itse asiassa nykyään on jo melkoinen keskittymä – joten taidamme tarkoittaa samaa asiaa ongelmallisella hajautumisella.

Tarkoitin Etelä-Hämeellä suuntaa Nurmijärvi. Tämä menee taas mutuna, mutta jos ottaisi kartan pääkaupunkiseudusta, piirtäisi sille työpaikat palloina, ja poistaisi päiväkodit, ruokakaupat, tms. paikalliset työpaikat, niin en minä usko että Kehä III tasolla noita pallukoita niin kovin paljon olisi. Vielä. Ja tämä takia en yhtään lämpene niille lentokenttätoimistoille. On toki tiettyjä yrityksiä joiden on ihan hyvä sijaita syrjemmällä, lentokentän nurkilla on paljon yrityksiä joidenka liiketoiminta liittyy kenttään, ja sitten on semmoisia yrityksiä kuten Vaisala jolla on tuotantohallit toimiston vieressä Vantaanlaaksossa.

Toisaalta SOK tuli järkiinsä, ja jotenkin epäilen että jahka alkuhuuma haihtuu, niin ei tuo niitä toimistoja niin vedä. Ihan samasta syystä kuin ei vedä Myyrmäkikään.

Vakavampaa on se sössiminen mitä on harrastettu ihan lähellä keskustaa. Ei nyt vaihteen vuoksi haukuta Espoota, ja kysytään että kuka neropatti sijoitti vaikka Pohjolan konttoritalon Etelä-Haagaan liikenteellisesti harvinaiseen hankalaan paikkaan?

Antero Alku sanoi:
Kiitos tarjouksesta, mutta tunnen seudun jo ja olen ollut hyväksymässä Ormuspellon pientalovaltaista kaavaa ratikkalinjan varrelle. Ormuspelto on minusta hyvä esimerkki siitä, mitä voi tehdä, ja minkä uskon vastaavan niiden asumistoiveita, jotka ”Koivukylän” sijasta valitsevat pakettitalon kaavoittamattomalle maalle. Tai jos onnistuvat, ostavat asunnon Asolasta Koivukylän aseman länsipuolelta omakotialueelta(...)

En usko, että Vanhasellakaan on mitään Ormuspeltoa tai sen ympäristöä vastaan. Sillä eiväthän kumpikaan ole tiivistä kerrostaloaluetta, kuten Koivukylä/Havukoski, Länsimäki, Etelä-Vuosaari (raskaan raideliikenteen varresta) tai Matinkylä, Soukka ja Kivenlahti (raskaan motarin varresta).

Mutta eikös Ormuspelto tukeudu vahvasti raskasraiteeseen eli päärataan Malmin aseman kautta? Se kakkosjokerin varaushan on liityntäratikka. Ihan hyvä kaava sinänsä, mietin vaan seudulla kulkiessa, että harkittiinko koskaan uutta asemaa Malmin ja Tapanilan välillä suurinpiirtein Kotinummen tien kohdalle? Vaikka niin että jatkettaisiin Malmin laituria pohjoiseen, tehtäisin portaat Kotinummentien sillalta, tms. ja esim. I-juna pysähtyi asemalle Malmi P eli niin että keula jää sen ostareiden välisen ylikulun tasolle.

Antero Alku sanoi:
Minä arvelen täsmälleen samoin. Mutta tätä ”välimuotoa” ei ole ollut tarjolla. Eikä sitä metron kustannusten ja haittojen vaatimalla tehokkuudella liene luvassakaan. Siitähän Vanhanen valittaa, ja siinä olen samaa mieltä.

Jos Vanhanen on sitä mieltä, että pitää tehdä tiiviitä omatoimirakentamisen alueita, niin hän voisi sanoa sen. Taputtaisin.

Meillä on radanvartta rakentamatta esim. Keravan ja Järvenpään väli ja Sipoossa Porvoon radan varsi. Se että nurmijärveläispolitiikko vikisee että rakentamisen suuntaaminen vain sinne on väärin ei sinänsä yllätä. Metronkin varteen voidaan tehdä vähemmän tiheätä, sitten vaan hyväksytään se että se asema ei maksa itseään maanarvon nousulla.

Eikä se liityntäliikenne muuten pitkillä etäisyyksillä niin kauhea ongelma ole, jos junan linjanopeus on hyvä niin matka-aika on etäisyyden huomioon ottaen kuitenkin auton kanssa kilpailukykyinen. Metron ongelma on siinä että linjanopeus on raskasraiteeksi surkea.

Antero Alku sanoi:
Juuri näin pitäisi tehdä. Jotain tämäntapaista merkitsevät kiristyvät velvollisuudet kunnille yhdyskuntahuollon ja opetus- ja sosiaalitoimen puolella. Jos kunnille tulee liian kalliiksi sallia haja-asutus, ne estävät sen. Toistaiseksi ilmeisesti kuntatalouden näkökulmasta haja-asutus on kuitenkin tuottavaa. Ei tarvitse kustantaa kunnallistekniikkaa, mutta kahden auton perheessä on pakko olla kohtalaiset tulot, joten verotuloja saa mukaisesti jokaisesta haja-asutusperheestä.

Mutta kun tämä osuu siiheen kainuulaiseen raivaajamummoon siinä kuin nurmijärveläisiin nuoren pariin, niin tämäkin on hyvin ongelmallista. Jälkimmäisellä on kuitenkin ihan eri tavalla vaihtoehtoja. Normiohjaus on kuitenkin inhimillisempää, sen sijaan että sakotetaan ihmisiä typeristä valinnoista niin yritetään estää heitä tekemästä niitä.

Suhtaudun keskiverto kunnanisän kykyyn laskea pitkän ajan kuluja aika skeptisesti. Lyhyellä aikavälillä tulee säästöä kun ei tarvitse tehdä infraa, pitkällä aikavälillä haja-asutus maksaa helposti enemmän, ja yleensä pitkän aikavälin kustannukset aliarvioidaan. Pornainen on muuten käytännössä rakennuskiellossa väestökasvun vuoksi, kunnalla ei riitä resurssit hoitaa näitä kahden auton perheitä. Isommassa mittakaavassa Vantaallakin on vähän samaa tautia, ei haluta kaavoittaa niitä tontteja kun ei ole varaa antaa väestön kasvaa liian kovaa,

Antero Alku · 11 Syyskuu 2008

teme sanoi:
Toisaalta SOK tuli järkiinsä...

Ei se tullut, vaan kyllästyi odottamaan pellon kaavoittamisesta tehdyn valituksen ratkaisua. Kuka valituksen tekikin, teki tietenkin palveluksen yhdyskuntarakenteelle – Helsingin mielestä, mutta ei Vantaan. Helsinkikin tarjosin porkkanaa, eli lisää pysäköintipaikkoja sinnen Vallilaan. Sinnehän on niin hirveän huonot yhteydet. Ennen bussilla ja nyt ratikalla Pasilan asemalta, Lahdentien kaukobussit ajavat vierestä ohi jne.

teme sanoi:
Vakavampaa on se sössiminen mitä on harrastettu ihan lähellä keskustaa. Ei nyt vaihteen vuoksi haukuta Espoota, ja kysytään että kuka neropatti sijoitti vaikka Pohjolan konttoritalon Etelä-Haagaan liikenteellisesti harvinaiseen hankalaan paikkaan?

Onneksi on kaavassa tarpeeksi pysäköintipaikkoja...

teme sanoi:
Mutta eikös Ormuspelto tukeudu vahvasti raskasraiteeseen eli päärataan Malmin aseman kautta? Se kakkosjokerin varaushan on liityntäratikka.

Ormuspeltoon toki voi kävellä kilsan Malmin asemalta. Ratikka on Viikin ratikka, jota Helsingin Vihreät tietääkseni vastustavat, kun haluavat sinne metron. Sille ratikalle on varaukset kahtakin reittiä. Kun jokaiselle asunnolle on kuitenkin pysäköintitila, niin oppivathan asukkaat kuitenkin metroa odotellessa käyttämään autoa.

teme sanoi:
Meillä on radanvartta rakentamatta esim. Keravan ja Järvenpään väli ja Sipoossa Porvoon radan varsi.

Sipoossa lobataan omakotitaloja noin 4 km:n päähän radasta pohjoiseen. Tosin en minä sitä kovasti ihmettele, kun monopolioperaattori on niin innokas järjestämään paikallisjunaliikennettä Porvoon radalle ja pysäkkienkin kustannusarvioksi on saatu keskimäärin 5 M€/kpl. Halpaahan se tietenkin metroon verrattuna on.

teme sanoi:
Metronkin varteen voidaan tehdä vähemmän tiheätä, sitten vaan hyväksytään se että se asema ei maksa itseään maanarvon nousulla.

Ei metron hintaa missään maan arvon nousulla meillä makseta, joten tuo on hyväksytty jo.

teme sanoi:
Eikä se liityntäliikenne muuten pitkillä etäisyyksillä niin kauhea ongelma ole, jos junan linjanopeus on hyvä niin matka-aika on etäisyyden huomioon ottaen kuitenkin auton kanssa kilpailukykyinen.

Senpä tähden homma toimii jossain Keravan korkeudella. Mutta en minä pidä yhdyskuntarakenteen hajauttamista raideliikenteen keinoin yhtään sen parempana kuin autoilunkaan kanssa. Tuntuuhan aika keinotekoiselta, että helsinkiläisen on muutettava esim. Mäntsälään asti rakentamaan omakotitaloa. Tonttimaaksi kelpaavaa maata on yllin kyllin siinä lähempänäkin. 60 km junalla on 6 kertaa niin paljon energian kulutusta kuin 10 km junalla. Ja 2–3 km liityntäautoilua vastaa noin 15–20 km:n junamatkan energiankulutusta. Raideliikenne ei tee autuaaksi, jos sen hyöty ulosmitataan saman tien.

teme sanoi:
Suhtaudun keskiverto kunnanisän kykyyn laskea pitkän ajan kuluja aika skeptisesti.

Et ole ainoa. Olen itsekin tehnyt kuntatalouslaskelmia kaavojen vaikutuksista. Mitä pidemmälle laskee, sen onnettomammiksi ne käyvät, kun lasten kunnallisvelvoitteet alkavat realisoitua. Mutta on näitä asioita tutkineet minua viisaammatkin samoin ajatuksin päätyen siihen, että menestyäkseen kunnan on pakko kasvaa enempi kuin pari % vuodessa, muuten tulee konkurssi. Muuten hyvä, mutta väestönkasvusta ei riitä joka kuntaan talouden turvaavaa kasvua. Siinä se perimmäinen syy kilpailla asukkaista.

Antero

Antero Alku · 11 Syyskuu 2008

Rattivaunu sanoi:
Se keskustelu käytiin täällä.

Tämä oli juuri se, minkä Murole esitti.

Antero

antti · 11 Syyskuu 2008

petteri sanoi:
Pientaloja voidaan rakentaa tiheästikin, kun ne rakennetaan 200-300 neliön tonteille useaan kerrokseen.

Sorry nyt, mutta ei mennyt täysin jakeluun.

petteri · 11 Syyskuu 2008

antti sanoi:
Sorry nyt, mutta ei mennyt täysin jakeluun.

Omakotitaloalue voi näyttää myös tältä. Tämä kuva on kadunpuolelta, jokaisella talolla on myös pieni piha pihanpuolella. Aluetiheys on tälläisessä ratkaisussa suunnilleen samaa luokkaa kuin löysästi rakennetussa kerrostalolähiössä.

Suuri osa esimerkiksi Alankomaiden ja Britannian asukkaista asuu suunnilleen tälläisillä omakotiasuntoalueilla. Joukkoliikenne on kohtuullisen hyvän asukastiheyden takia mahdollista järjestää ja lähipalveluillekin riittää jonkin verran kysyntää.

Joukkoliikenne ja omakotitalot eivät ole mahdoton yhdistelmä jos kaavoitetaan tiheästi. Esim. e = 0,6 rakennusoikeutta ja 200-300 neliön tontteja.

R.Silfverberg · 12 Syyskuu 2008

petteri sanoi:
Omakotitaloalue voi näyttää myös tältä. Tämä kuva on kadunpuolelta, jokaisella talolla on myös pieni piha pihanpuolella. Aluetiheys on tälläisessä ratkaisussa suunnilleen samaa luokkaa kuin löysästi rakennetussa kerrostalolähiössä.

Suuri osa esimerkiksi Alankomaiden ja Britannian asukkaista asuu suunnilleen tälläisillä omakotiasuntoalueilla. Joukkoliikenne on kohtuullisen hyvän asukastiheyden takia mahdollista järjestää ja lähipalveluillekin riittää jonkin verran kysyntää.

Tämäntyyppisiä taloratkaisuja on ollut tarjolla n 10 vuoden ajan, mutta eivät ne ole olleet yhtä suosittuja kuin perinteinen omakotitalo isolla pihalla "huonojen" joukkoliikenneyhteyksien varrella. Osittain siksi että näiden neliöhinnat ovat kalliimpia, ja osittain siksi että liian pieni piha ei sytytä.

Näissä Leppävaaran taloissa lienee myös se erityispiirre, että talo ei muodosta asunto-osakeyhtiötä, vaan jokainen huoneisto on ikäänkuin oma kiinteistönsä. Sillä on sitten hyvät ja huonot puolensa. Hyvät ovat se, että yhtiövastiketta ei peritä, mutta huonoa se, että jos joku asukas ei pidä huolta omasta "talostaan" saattaa vaurioita ja vahinkoja aiheutua naapureillekin.

t. Rainer

petteri · 12 Syyskuu 2008

R.Silfverberg sanoi:
Tämäntyyppisiä taloratkaisuja on ollut tarjolla n 10 vuoden ajan, mutta eivät ne ole olleet yhtä suosittuja kuin perinteinen omakotitalo isolla pihalla "huonojen" joukkoliikenneyhteyksien varrella.

Onko tuollaisia pieniä omakotitontteja jäänyt jossain Helsingissä, Espoossa tai Vantaalla viime vuosina myymättä tai rakentamatta ja kaavaa sitten jouduttu muuttamaan? Minä en ole ainakaan kuullut tuollaisista tapauksista, yleensä kuntien omakotitalotontit on pääkaupunkiseudulla revitty käsistä.

Käytännössä omakotiasumisessa uusilla alueilla on tehtävä valinta; Vaihtoehtoina ovat joko iso tontti ja lähes olematon joukkoliikenne sekä olemattomat lähipalvelut keskellä ei mitään. Tuo on Vanhasen ja keskustan malli.

Toinen vaihtoehto on tiheä omakotiasuminen, jossa joukkoliikenteellä ja lähipalveluillakin on mahdollisuuksia. Vihreät ja Kokoomus eli "betonipuolue" ovat viime aikoina ajaneet tiheämpää pientalorakentamista kerrostalorakentamisen täydentäjänä. Kyse on yhdyskuntasuunnitteluvalinnasta.

Kolli · 12 Syyskuu 2008

Antero Alku sanoi:
Kun Korpinen vielä oli kaupunginjohtajan virassaan, hän esitti täysin erilaisia lukuja ja periaatteita Sipoosta ja metrosta. KSV:n kaavaluonnokset tulevat julkisiksi ensi vuonna kun alue on Helsingin osa. Katsotaan sitten vastataanko siellä pientaloja haluavan kansanosan vai metroa ja tehorakentamista haluavan betonipuolueen haaveisiin.

Antero on omaksunut hyvin suuren johtajan retoriikan!
Propaganda kovenee kun vaalit lähestyvät, nyt on pakko päästä todistamaan, että 1524mm:n kiskoilla kulkeva liikenne tarkoittaa aina huonoa asumisen laatua.

teme · 12 Syyskuu 2008

Antero Alku sanoi:
Ei se tullut, vaan kyllästyi odottamaan pellon kaavoittamisesta tehdyn valituksen ratkaisua. Kuka valituksen tekikin, teki tietenkin palveluksen yhdyskuntarakenteelle – Helsingin mielestä, mutta ei Vantaan. Helsinkikin tarjosin porkkanaa, eli lisää pysäköintipaikkoja sinnen Vallilaan. Sinnehän on niin hirveän huonot yhteydet. Ennen bussilla ja nyt ratikalla Pasilan asemalta, Lahdentien kaukobussit ajavat vierestä ohi jne.

En usko että se pelkästään siihen valitukseen kaatui, ja muutenkin haiskahtaa taktikoinnilta jolla saadaan kärtettyä lisää pysäköintipaikkoja. Kokemukseni mukaan noita toimipaikkasiirtoja valmistellaan pienessä piirissä ja jostain yksityiskohdasta innostuneena (esim. parkkipaikat tai uudet tilat), ja sitten kun henkilöstö älähtää, asiaa selvitetään laajemmin, jne. niin asia muuttuu.

Antero Alku sanoi:
Ormuspeltoon toki voi kävellä kilsan Malmin asemalta. Ratikka on Viikin ratikka, jota Helsingin Vihreät tietääkseni vastustavat, kun haluavat sinne metron. Sille ratikalle on varaukset kahtakin reittiä. Kun jokaiselle asunnolle on kuitenkin pysäköintitila, niin oppivathan asukkaat kuitenkin metroa odotellessa käyttämään autoa.

En ole toistaiseksi törmännyt kehenkään joka aktiivisesti vastustaisi Viiraa, mutta asiasta sen verran että Viirakin olisi Ormuspellon kannalta pitkälti liityntäliikenneratkaisu ja kakkosjokeri bussilla tai raiteilla on ainakin sitä. Sinänä se että sama linja toimii sekä liityntänä että suorana yhteytenä on mitä mainiointa joukkoliikennepalvelua.

Antero Alku sanoi:
Et ole ainoa. Olen itsekin tehnyt kuntatalouslaskelmia kaavojen vaikutuksista. Mitä pidemmälle laskee, sen onnettomammiksi ne käyvät, kun lasten kunnallisvelvoitteet alkavat realisoitua. Mutta on näitä asioita tutkineet minua viisaammatkin samoin ajatuksin päätyen siihen, että menestyäkseen kunnan on pakko kasvaa enempi kuin pari % vuodessa, muuten tulee konkurssi. Muuten hyvä, mutta väestönkasvusta ei riitä joka kuntaan talouden turvaavaa kasvua. Siinä se perimmäinen syy kilpailla asukkaista.

Tuota, eikös Kuntaliiton suositus ole että väestönkasvu on korkeintaan 2%?