Yhdysvalloissahan on vuosikymmeniä ollut trendi se, että valkoihoiset pakenevat kaupunkien keskustoista omakotitaloja täynnä oleviin kaukaisiin nukkumalähiöihin päästäkseen pakoon väärän värisiä ihmisiä ja koettua turvattomuuden tunnetta. Nyt trendi on tosin kääntynyt ja keskustat ovat yhä suositumpia asuinpaikkoja, kun niitä on saatu rauhoitettua. Pitäisikö pikemminkin selvittää, miksi ihmiset eivät pidä kerrostaloissa asumisesta nykyisellään kuin automaattisesti vain antaa periksi ja antaa väelle omakotitalot?
Väite, etteivät ihmiset eivät yleensä ottaen pidä kerrostaloissa asumisesta ei pidä paikkaansa Euroopassa eikä Suomessakaan.
Paras mittari ihmisten asumismuotojen arvostukselle on raha eli asuntojen hinnat. Hyvin suuri osassa Euroopan kaupungista kalleimmat asunnot ovat kaupunkien keskustoissa, jotka ovat tiheästi rakennettua korttelikaupunkia. Toisaalta halvimmat asunnot ovat lähiöiden kerrostaloissa. Tämä ilmiö on minusta havaittavissa yhtä hyvin Pariisissa, Helsingissä, Tampereella kuin Mikkelissäkin.
Minusta vaikuttaa siltä, että ihmiset eivät pidä asumisesta kerrostaloissa alueilla, jotka on rakennettu löysästi ja lähiömaisesti. Toisaalta, kun rakennetaan riittävän tiheästi ja ei-lähiömäisesti asukkaat pitävät kerrostaloympäristöstä.
Jostain syystä kaupunkisuunnittelussa on viime vuosikymmeninä lähdetty siitä, että kerrostaloalueilla pitää olla ihan tolkuttomasti vajaakäyttöistä tilaa. Niinkuin se, että joka paikassa näkyy hoitamatonta pusikkoa parantaisi asuinympäristöä.
Ihmiset tarvitsevat puistoja ja pihoja, mutta minusta viime vuosikymmenten kaupunkisuunnittelussa on menty metsään ylipuistottamalla ja ylipihoittamalla asuinalueet. Vallalla on ollut ajatus, että suuret puistot ja pihat luovat automaattisesti paremman asuinkokemuksen. Mutta ei se noin mene.
Varsinkin kerrostaloalueilla puistoilla, pihoilla ja virkistysalueilla on asuinlaadun mukainen optimi ja minusta tuo optimi on aika lähellä Etu-Töölön asumis- ja puistorakennetta.
1930-luvun kaupunkisuunnittelu on tuottanut paljon hyviä asuinalueita. Kerrostaloalueiden kaavoituksessa pitäisi uskaltaa ottaa mallia hyvästä kaupunkiympäristöstä. Toki ongelmana 1930-luvun malliin rakentamisessa ovat autopaikat.
Viimeksi muokattu: