Automaattinen metro

Muuttaako Nürnbergin päätös Helsingin metron automatisoinnin Siemensin "ykköskohteeksi"? ;)

Vai nollakohteeksi?

Minusta on hämmästyttävää, ettei täällä foorumilla viriä minkäänlaista keskustelua, vaikka kaikesta päätellen päällä on pahempi kriisi kuin kertaakaan aiemmin koko automaattitouhun aikana.

Lukekaahan HBL:n artikkeli Nürnbergin tapauksesta http://hbl.fi/nyheter/2013-03-01/387231/automatisering-overges-inbesparingarna-uteblev sekä HKL:n johtokunnan jäsenen Lilja Tammisen blogaus kokouksesta 28.2. http://liljat.fi/2013/03/hkl-2-2013-varikkotoiminnan-siirto-ja-organisaatiokehitysta/ Varsinkin jälkimmäinen kuulostaa täysin absurdilta. Hölttä on johtanut metroyksikköä vuosikymmenen ajan ja ilmeisen menestyksellisesti, kun katsoo liikenteen hoidon kustannuksia ja täsmällisyyttä.
 
Minusta on hämmästyttävää, ettei täällä foorumilla viriä minkäänlaista keskustelua, vaikka kaikesta päätellen päällä on pahempi kriisi kuin kertaakaan aiemmin koko automaattitouhun aikana.

Täysin ulkopuolisena on vähän vaikea sanoa asiasta muuta kuin että oudompaa ja oudompaa on. Johtokunnan pompottelussa sinänsä ei ole mitään uutta, mutta onneksi se ei taida enää onnistua. Kun luin Tommy Pohjolan blogista, miten tulehtuneet Siemensin ja HKL:n välit ovat (neuvottelijat marssivat ulos kesken kokouksen jne.), tuli kyllä väistämättä mieleen, että junahankinta meni CAFille muilla kuin kilpailutuksen virallisilla perusteilla. Antero A on täällä foorumilla esittänyt luvut, joiden mukaan Siemensin juna oli yksinkertaisesti kokonaistaloudeltaan edullisempi, mutta ero CAF:iin oli suht pieni. Ts. suht halpa mahdollisuus näpäyttää Siemensiä niin että tuntuu. Turhaa mutuiluahan tämmöisten veikkailu ääneen tietysti on, joku mukana ollut ehkä kertonee julkisesti sitten joskus.
 
Vai nollakohteeksi?
Tarkoitinkin lähinnä sitä, että Nürnbergin luovuttaminen Siemensin "kotipihalla" muuttaa Helsingin metron ko. yhtiön ainoaksi kohteeksi, josta on vielä teoreettiset mahdollisuudet referenssikohteeksi metronjärjestelmien automatisoinnissa. Mutta, eipä hyvältä näytä sen suhteenkaan.

Toivottavasti "kupla" puhkeaa ajoissa, jotta on mahdollisuus vielä pelastaa Helsingin metron aiempi hyvä toimintavarmuus ja luotettavuus. Toki viimeaikaiset tapahtumat (mm. jatkuvat myöhästelyt yms.) eivät lupaa mitään hyvää sille.

---------- Viestit yhdistetty klo 10:58 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 10:51 ----------

Missä mualla maailmassa Siemens automatisoi metroa kuin Helsingissä (siis Nürnbergin luovuttamisen jälkeen)?
 
Tarkoitinkin lähinnä sitä, että Nürnbergin luovuttaminen Siemensin "kotipihalla" muuttaa Helsingin metron ko. yhtiön ainoaksi kohteeksi, josta on vielä teoreettiset mahdollisuudet referenssikohteeksi metronjärjestelmien automatisoinnissa. Mutta, eipä hyvältä näytä sen suhteenkaan.

Ei Helsinki ole Siemensin ainoa uusintareferenssi. Siemens on automatisoinut mm. Pariisin metrolinjan 1. Helsingissä on kyllä poikkeuksellista, ettei vanhaa kalustoa ole tarkoitus uusia.
 
Minusta on hämmästyttävää, ettei täällä foorumilla viriä minkäänlaista keskustelua, vaikka kaikesta päätellen päällä on pahempi kriisi kuin kertaakaan aiemmin koko automaattitouhun aikana.
Aivan. Täällä foorumilla sentään monet lukevat Tommy Pohjolan blogia. Suomenkielisillä kansalaisilla, jotka eivät osaa lukea HBL:ää, ja ovat Sanoma-konsernin viestinviejien varassa, ei yksinkertaisesti ole juuri mitään tietoa katastrofin laajuudesta.

HBL:n uusimman jutun kommenteissa myös Jacob Söderman on pannut merkille, että metrosotkusta saa journalistista tietoa vain ruotsiksi.
 
HBL:n uusimman jutun kommenteissa myös Jacob Söderman on pannut merkille, että metrosotkusta saa journalistista tietoa vain ruotsiksi.

Tämä on erittäin harmillinen homma, mutta uskokaa tai älkää, juuri tämä on taivaanlahja heille, jotka istuvat automaattipäätöksen takana. Suuri kansa ei osaa ruotsia, eikä HBL tavoita suurta kansaa, joten suuri kansa ei edes voi tietää sitä, millaista kuraa ja sekoilua kulisseissa on.
 
Minusta on hämmästyttävää, ettei täällä foorumilla viriä minkäänlaista keskustelua, vaikka kaikesta päätellen päällä on pahempi kriisi kuin kertaakaan aiemmin koko automaattitouhun aikana.

Kyllä tuon automaatin edesottamuksia on tullut ainakin omasta puolestani seurailtua kun on ehtinyt. Joskus pari vuotta sittenhän tässä ketjussa oli hyvinkin vilkas debatti automaatin sopivuudesta yleisesti Helsingin erikoisolosuhteisiin. Ei vieläkään siihen lisättävää ja kokoajanhan on näyttänyt siltä, että silloiset monen keskustelijan arviot homman onnistumispotentiaalista ovat osuneet (ei kylläkään yllättäen) oikeaan.

Itsehän en helsinkiläinen ole, silti hieman hirvittää mitä tuo tulee lopulta maksamaan.
Ja edelleen; kuten aiemmin todettua: fyysisesti se voidaan saada toimimaan- siis ne junat kulkemaan automaatilla. Kokonaan toinen juttu onkin se, että vaikka käytettävän rahasumman tuosta vielä tuplaisi(tai triplaisi); nykyistä metron luotettavaa, mutta samaan aikaan myös nopeaa ja turvallisesti toteutettua liikenteen tasoa tuskin siltikään saadaan.
 
Ei Helsinki ole Siemensin ainoa uusintareferenssi. Siemens on automatisoinut mm. Pariisin metrolinjan 1. Helsingissä on kyllä poikkeuksellista, ettei vanhaa kalustoa ole tarkoitus uusia.
Mutta onko Pariisin linja 1 oikeastaan Siemensin referenssi? Ykkönen on periaatteessa linjan 14 kopio, jonne tuli uusi samanlainen kalusto kuin linjalla 14. Siemens on saanut ranskalaiset atuomaation tekijät konserniinsa yrityskaupoilla. Joten linja 1 on pikemminkin referenssi linjalle 14 ja sen tekijöille, ei Siemensille.

Pariisin ykkösen haaste oli toteuttaa muutos ilman liikenteen keskeytystä. Itse järjestelmässä ei ole mitään ihmeellistä. Kuljettajattoman metron rakentaminen 110 vuotta vanhaan tunneliin ei tekniikan kannalta eroa siitä, että laitteet asennetaan uuteen tunneliin.

Nürnbergissä U1:n automatisoinnin perumisessa on kysymys siitä, että väitetyt automaatin hyödyt eivät pidä paikkaansa. Sillä Nürnbergissähän on jo toimiva automaattimetro, kuten Pariisissa linja 14 ennen linjaa 1. U3:n ja U2:n tekniset ratkaisut voidaan ja olisi kopioitu U1:lle. U1:llä on osa linjasta avorataa, mutta ei se ole U1:n automatisoinnin perumisen syy.

Vaikka Siemens myöhästyi Nürnbegissä automatisoinnin kanssa vuosia, se on saanut U3:n ja U2:n toimimaan. Nürnberg siis on toimiva referenssi siitä, että Siemens osaa tehdä kuljettajattoman metron, myös muuttamalla aiemmin kuljettajallisena toimineen metroradan kuljettajattomaksi.

Takapakki Siemensille on se, että toisin kuin se markkinoinnissaan on tähän asti esittänyt, kuljettajaton metro ei olekaan hyödyllinen tuote, joka aina kannattaisi ostaa, kun sellainen kerran on tarjolla. Ja tämä on tietenkin takapakki kaikille muillekin automaattimetrojen kauppiaille. Tosin tällainen takapakki taisi jo aiemmin tulla Tukholmassa, mutta ilman suurempaa huomiota ja vaikutusta myyntipuheisiin.

Helsingin kannalta olennaista on, että täällä Siemensillä on teknisenä haasteena 1970-luvun junien muuttaminen kuljettajattomiksi jälkikäteen. Ja sen lisäksi lupausten kuljettajattomuuden hyödyistä pitäisi toteutua. Helsingissä kuljettajattomuus maksaa vanhojen junien vuoksi enemmän kuin Nürnbergissä. Siten niitä hyötyjä, joita Nürnbergissä ei ole, pitäisi olla Helsingissä vielä enemmän kuin Nürnbergissä olisi tarvittu.

Tämän kaiken voisi kiteyttää siten, että Pariisin linja 1 on referenssi siitä, että vanhan metron muuttaminen kuljettajattomaksi on päätetty tehdä, joten muutoksessa on tämän perusteella järkeä. Nürnbergin U1 on referenssi siitä, että vanhan metron muuttaminen kuljettajattomaksi on päätetty perua, joten muutoksessa ei tämän perusteella ole järkeä.

Nürnbergin päätöksen oikeellisuudesta emme voi saada jälkikäteen mitään vahvistusta suuntaan tai toiseen, koska ei tule olemaan vertailutilannetta. Pariisin linjasta 1 voidaan tehdä jälkikäteisselvitys, josta nähdään, toteutuiko se, mitä hankkeesta luvattiin. Siten joskus ehkä saamme varmistuksen Pariisin hankkeen perusteluille tai sitten tiedon siitä, että rahat menivät hukkaan, kun hyötyjä ei ollutkaan. Tosin voi olla, että jos jälkiarviointi tällaista näyttää, arviointi ei koskaan tule julkisuuteen.

Antero
 
Mutta onko Pariisin linja 1 oikeastaan Siemensin referenssi? Ykkönen on periaatteessa linjan 14 kopio, jonne tuli uusi samanlainen kalusto kuin linjalla 14. Siemens on saanut ranskalaiset atuomaation tekijät konserniinsa yrityskaupoilla. Joten linja 1 on pikemminkin referenssi linjalle 14 ja sen tekijöille, ei Siemensille.

Mielenkiintoista muuten on, että Siemensillä on jopa kaksi erilaista automaatiojärjestelmää, ja Wikipedia-lähteiden (sekä mitä olen muualta lukenut ja muistelen ulkomuistista) mukaan molempien historia kiertyy ranskalaisen Matran ympärille. Pariisin linjoilla 14 ja 1 käytössä on CBTC-järjestelmä (tunnetaan Pariisissa myös nimellä SAET). Mutta tuo ei ole mitään sukua VAL-metrojen automatiikalle siitä huolimatta että kehittäjä on samainen Matra. Nämä toimivat eri periaatteilla vaikka ovatkin molemmat automaatteja ja saman firman tuotteita. Puutteellisten lähteiden perusteella en osaa kuvata toimintaeroa muuten kuin siteeraamalla: CBTC/SAET perustuu (samoin kuin Lyonin MAGGALY) probabilistiseen turvallisuusperiaatteeseen kun taas VAL perustuu "sisäiseen", intrinsiseen turvallisuuteen (?), ranskaksi "sécurité intrinsèque".

Muistan vaan jostain lukeneeni että herätti aikoinaan ihmetystä, kun Pariisiin ei kelvannut sama automaatiojärjestelmä, joka oli jo Lillessä käytössä.

Sinänsä useamman automaatiojärjestelmän olomassaolo samassa firmassa ei kieli kovin hyvästä markkinastrategiasta jos harva ymmärtää mitä eroa näillä on käytännössä.
 
Mielenkiintoista muuten on, että Siemensillä on jopa kaksi erilaista automaatiojärjestelmää, ja Wikipedia-lähteiden (sekä mitä Puutteellisten lähteiden perusteella en osaa kuvata toimintaeroa muuten kuin siteeraamalla: CBTC/SAET perustuu (samoin kuin Lyonin MAGGALY) probabilistiseen turvallisuusperiaatteeseen kun taas VAL perustuu "sisäiseen", intrinsiseen turvallisuuteen (?), ranskaksi "sécurité intrinsèque".
Tuon linkkisi perusteella ymmärrän, että Pariisin SAET:n ja VAL-automatiikan ero on siinä, että SAET perustuu jatkuvaan kulunvalvontaan, jossa varataan näennäinen junan mukana liikkuva ja sen nopeudesta riippuva turvaväli mutta VAL perustuu kiinteisiin turvaväleihin.

"Sécurité intrinsèque" on suomeksi luontainen turvallisuus. SAET:n turvallisuusmäärittely taas kääntyy todennäköiseksi turvallisuudeksi. Voin kuvitella, että nämä nimitykset on annettu sillä perusteella, että kiinteällä turvavälillä samalle välille ei päästetä kahta junaa, joten on luontaista, että järjestelmä on silloin turvallinen. SAET:ssa luotetaan siihen, että tietotekniikka on antanut oikean tiedon näennäisestä turvavälistä ja toimitaan sen mukaan. Turvallisuutta valvovat laitteistot on vähintään kahdennettu, osin jopa nelinkertaistettu, jotta turvallisen toiminnan todennäköisyys on kyllin suuri.

Artikkelissa oli myös kerrottu, miksi Pariisi halusi SAET:n. Syy oli, että SAET kykenee hallitsemaan sekä kuljettajattomat että kuljettajalliset junat. En kyllä ymmärrä, miksei kiinteisiin turvaväleihin perustuva järjestelmä voisi yhtä hyvin selvitä molemmista. Kysehän on junan sijainnin tunnistamisesta, eikä siihen vaikuta se, onko junassa kuljettaja vai ei. Mutta ehkä VAL-järjestelmien tekninen ratkaisu ei salli kuljettajallisia junia. Mutta lienee se muutenkin alkeellisempi, onhan se myös vanhempi kuin SAET.

Syy siihen, että Siemens ylläpitää kahta automaattiajojärjestelmää lienee ehkä käytännöllis-kaupallinen. VAL lienee paljon yksinkertaisempi ja halvempi kuin SAET. Vain harvoin on todellista tarvetta pyrkiä SAET:lle sanottuun 75 sekunnin teoreettiseen vuoroväliin (kumipyörillä). Kyse on siis vain tuotevariantieista.

Antero
 
Mielestäni Tommy Pohjolan artikkelit ja blogit varsinkin ovat sensaationhakuista konekivärijournalismia jossa kerrotaaaan vain asioiden toinen puoli, ja jotenkin tulee kanssa sellainen tunne että hänen nimettömät luotettavat lähteensä ovat pääosin yksi ja sama henkilö. Lähinnä siksi että noita paljastuksia saa sekä lukea täältä ennen kuin ne ilmestyvät husikseen!

t.Rainer
 
Mielestäni Tommy Pohjolan artikkelit ja blogit varsinkin ovat sensaationhakuista konekivärijournalismia jossa kerrotaaaan vain asioiden toinen puoli, ja jotenkin tulee kanssa sellainen tunne että hänen nimettömät luotettavat lähteensä ovat pääosin yksi ja sama henkilö.

En ole erityisen yllättynyt siitä, että kirjoitat noin. Mutta mietipä hetki, miksi kirjoitat kuten teet. Siksikö, että et pidä Anterosta, olet eri mieltä hänen asiantuntijuudestaan ja olet valinnut olevasi hänen kanssaan eri mieltä kaikesta? Eli kun sitten Hbl ja YLE haastattelevat Anteroa, niin niiden journalismi muuttuu heikkolaatuiseksi, ja kun Ilta-Sanomat kertoo edelleen Hbl:n uutista, niin myös Ilta-Sanomien journalismi on heikkolaatuista? Täytyy sanoa, että on se Antero aika mahtimies jos saa tuollaista aikaan...

Niin tai näin, Pohjola on useaan otteeseen maininnut, että nimettömät, luotettavat lähteet ovat HKL:n sisältä. Antero ei ole HKL:llä töissä. Antero ei myöskään ole nimetön lähde, hänhän on esiintynyt juurikin omalla nimellään Hbl:ssä ja muissakin medioissa. Siihen ei kovin monella tunnu riittävän rohkeutta.

Lisäksi tuo asioiden näkeminen toispuoleisena on minusta tarkoitushakuista. Pohjolahan on nimenomaisesti pyrkinyt kertomaan asioista myös virkamiesten näkökulmasta ja siksi korostanut useaan otteeseen sekä lehdessä että blogissa, että hän
- on pyytänyt HKL:stä nähtäväksi asiakirjoja, jotka hänen julkisuuslain mukaan kuuluisi saada, mutta ei ole saanut
- on pyrkinyt haastattelemaan HKL:n käyttämiä asiantuntijoita, sekä niitä, joiden nimi on "paljastettu" että niitä joiden nimiä HKL ei kerro, mutta haastattelypyyntöihin ei tule vastauksia eikä HKL välitä niitä eteenpäin
- on pyrkinyt haastattelemaan HKL:n virkamiehiä ja johtoa, mutta saadut vastaukset ovat niin ympäripyöreitä, etteivät ne tuo asiaan minkäänlaista lisävaloa tai vastauksia ei anneta tai vastaukset ovat sillä tavoin omituisia, että Pohjola pystyy asiakirjojen tai muiden todisteiden tai todistajien avulla osoittamaan ne lähtökohtaisesti vääriksi.
Jos sitten käy niin, että "vastapuolen" tiedotuslinja on sellainen kuin on, niin miten ihmeessä lehtimies voisi tuoda sen vastapuolen näkemyksiä ja tietoa esille, kun hänelle ei niitä kerrota?

Minusta Pohjolan journalismi on suorastaan ihailtavaa ja nostan hattua Hbl:lle mediana, kun se tukee hänen työtään. Lisäksi minun käy sääliksi Hesaria, joka epätoivoisesti yrittää pitää kiinni jonkinlaisesta menneen maailman viides valtiomahti -asemastaan ymmärtämättä miten naurunalaiseksi se itsensä saattaa. Kun lopulta sanoin irti HS:n tilaukseni, pidin itseäni ehkä vähän vainoharhaisena ja jotenkin outona, kun lehti ei nyt vaan enää ollenkaan kelvannut minulle ja löysin suurin piirtein kaikesta sisällöstä asenteellisuutta, toimittajan omaa mielipidettä ja muita vikoja. Mutta kerroinpa irtisanomisesta sitten kelle hyvänsä, niin huomasin muiden käyneen läpi mielessään näitä samoja asioita. Minä luulen, että HS tabloidiuudistuksineen käy kuolinkamppailuaan. Se on pitkä ja kivulias, voipi mennä vuosikymmeniä. Mutta HS journalismillaan on tullut tiensä päähän, siitä automaattimetrouutisointi on vain yksi esimerkki. Sääli on, että Hbl tavoittaa niin pienen osan pk-seudun asukkaista.

Rainer, onko metron automatisointi Sinusta ihan oikeasti hyvä juttu? Uskotko, että se saadaan toimimaan siten, että matka-ajat esim. Vuosaaresta Rautatientorille eivät pitene siitä mitä ne ovat nyt; että säännöllisyys ja luotettavuus pysyvät nykyisellä tasolla; että automaatti voidaan ottaa käyttöön siinä jo vuosia viivästyneessä aikataulussa, joka nyt ilmoitetaan virallisena arvauksena ja että automatisointi tuottaa suurin piirtein sen luokan säästöt, mitä sille on hankkeen hyväksymisen yhteydessä arvioitu?
 
Tuon linkkisi perusteella ymmärrän, että Pariisin SAET:n ja VAL-automatiikan ero on siinä, että SAET perustuu jatkuvaan kulunvalvontaan, jossa varataan näennäinen junan mukana liikkuva ja sen nopeudesta riippuva turvaväli mutta VAL perustuu kiinteisiin turvaväleihin.

"Sécurité intrinsèque" on suomeksi luontainen turvallisuus. SAET:n turvallisuusmäärittely taas kääntyy todennäköiseksi turvallisuudeksi. Voin kuvitella, että nämä nimitykset on annettu sillä perusteella, että kiinteällä turvavälillä samalle välille ei päästetä kahta junaa, joten on luontaista, että järjestelmä on silloin turvallinen. SAET:ssa luotetaan siihen, että tietotekniikka on antanut oikean tiedon näennäisestä turvavälistä ja toimitaan sen mukaan. Turvallisuutta valvovat laitteistot on vähintään kahdennettu, osin jopa nelinkertaistettu, jotta turvallisen toiminnan todennäköisyys on kyllin suuri.

Artikkelissa oli myös kerrottu, miksi Pariisi halusi SAET:n. Syy oli, että SAET kykenee hallitsemaan sekä kuljettajattomat että kuljettajalliset junat. En kyllä ymmärrä, miksei kiinteisiin turvaväleihin perustuva järjestelmä voisi yhtä hyvin selvitä molemmista. Kysehän on junan sijainnin tunnistamisesta, eikä siihen vaikuta se, onko junassa kuljettaja vai ei. Mutta ehkä VAL-järjestelmien tekninen ratkaisu ei salli kuljettajallisia junia. Mutta lienee se muutenkin alkeellisempi, onhan se myös vanhempi kuin SAET.

Syy siihen, että Siemens ylläpitää kahta automaattiajojärjestelmää lienee ehkä käytännöllis-kaupallinen. VAL lienee paljon yksinkertaisempi ja halvempi kuin SAET. Vain harvoin on todellista tarvetta pyrkiä SAET:lle sanottuun 75 sekunnin teoreettiseen vuoroväliin (kumipyörillä). Kyse on siis vain tuotevariantieista.

Tuolla voi myös löytyä sellaisia eroja sisäisen turvallisuuden systeemissä varaudutaan siihen, että voiko vaikka edellä kulkeva 70 km/h kulkeva juna voi pysähtyä "kuin seinään". Probalitistisen turvallisuuden systeemissä taas voidaan vaikka lähteä siitä, ettei koskaan juna ole pysähtynyt 70 km/h nopeudesta olemattomalla matkalla ilman että vaikka tunneli tai silta on romahtanut tai se on törmännyt edellä kulkevaan joko pysähtyneeseen tai vastaantulevaan junaan, joten tuollainen on hyvin epätodennäköistä osassa tilanteista. Jos edellä kulkevan junan maksimihidastuvuudeksi otetaan pahassa kiskoiltasuistumisessa saavutettava hidastuvuus junia voidaan ajaa lähempänä toisiaan.

Toisaalta myös hätäjarrutushidastuvuusoletuksessa voi olla eroa, jos lähdetään siitä, ettei missään tilanteessa ylitetä seisojia kaatavaa hidastuvuutta, pitää junilla olla isommat turvamarginaalit kuin jos lähdetään siitä, että esimerikiksi edellä kulkevan junan suistuessa kiskoilta tai hätäjarruttaessa seuraava juna saa jollain pienellä todennäköisyydellä käyttää hätäjarrutushidastuvuutta. Toki mukana on aika myös turvamarginaalit, joissa on käytännössä myös pelivaraa.

Samanlaista periaatetta voidaan käyttää ovien avaamisessa, jos lähdetään siitä, että ovia voidaan alkaa avata jo kun junan nopeus on riittävän matala saadaan lyhyemmät pysähtymisajat kuin jos ovet aukeavat vasta kun juna on kokonaan pysähtynyt.

Esimerkiksi tuollaisilla valinnoilla saadaan minimivuoroväliä alas. Vastaavia todennäköisyyksiin perustuvia turvallisuusvalintoja on käytännössä tehty kuljettaja-aikanakin.

---------- Viestit yhdistetty klo 10:32 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 9:59 ----------

En ole erityisen yllättynyt siitä, että kirjoitat noin. Mutta mietipä hetki, miksi kirjoitat kuten teet. Siksikö, että et pidä Anterosta, olet eri mieltä hänen asiantuntijuudestaan ja olet valinnut olevasi hänen kanssaan eri mieltä kaikesta? Eli kun sitten Hbl ja YLE haastattelevat Anteroa, niin niiden journalismi muuttuu heikkolaatuiseksi, ja kun Ilta-Sanomat kertoo edelleen Hbl:n uutista, niin myös Ilta-Sanomien journalismi on heikkolaatuista? Täytyy sanoa, että on se Antero aika mahtimies jos saa tuollaista aikaan...

Viittasiko R. Silverberg jotenkin viestissään kuka olisi hänen mielestään Hbl:n lähde?
 
Takaisin
Ylös