Automaattinen metro

Heitänpä minäkin korteni kekoon ja kritisoin voimakkaasti nimimerkin R.Silfverberg tekstiä.

Jos jollakulla on jokin mielipide jostain asiasta, homma pitäisi aina pystyä argumentoimaan jollain tavalla. Se ei riitä, että joku sanoo stand up -koomikkoa huonoksi ja jättää asian siihen. Yhtäältä oma äitini ei tykkää sienistä, vaikkei ole niitä koskaan maistanutkaan. Eräs kaverini ei suostu syömään kananmunia sen takia, että "ne kuitenkin maistuvat pahalle".

Olen pitänyt R.Silfverbergiä ihan fiksuna jeppenä, mutta nyt laski arvosana kiitettävästä tyydyttävään tekstisi perusteella. Dokkaria pöytään siitä, miksi Tommyn artikkelit HBL:ssä tai Tommyn blogissa eivät
a) olisi luotettavia
b) noudata hyvää journalismia

Niin kauan kuin tätä et voi toisin todistaa, olen sitä mieltä, että Tommy Pohjola on ylivoimaisesti Suomen paras toimittaja Helsingin metroon liittyvien sotkujen esille tuomiseen. Faktojen aukikirjoittaminen on eri asia kuin sensaatiohakuisuus.
 
... jotenkin tulee kanssa sellainen tunne että hänen nimettömät luotettavat lähteensä ovat pääosin yksi ja sama henkilö. Lähinnä siksi että noita paljastuksia saa sekä lukea täältä ennen kuin ne ilmestyvät husikseen!
Viittasiko R. Silverberg jotenkin viestissään kuka olisi hänen mielestään Hbl:n lähde?
Jos tarkoitat Rainer minua sen vuoksi, että HBL oli minua haastatellut ja olin kirjoittanut Nürnbergistä tänne JLF:lle, niin erehdyt. Minä olen kommentoinut HBL:lle heidän tai Tommy Pohjolan saamia tietoja. HBL:llä on kontaktinsa, joiden kautta he saavat tietoa, joka on minullekin uutta. Enhän minä voi tietää mitä metroyksikössä tapahtuu, kun en ole siellä töissä enkä tee heille töitä.

Olen puuttunut metron asioihin silloin kun on kysytty, koska työni ja ammattini vuoksi tiedän raideliikenteestä paljon, myös metroista. HBL tai YLE sekä muu media on käyttänyt asiantuntija-apuani. Juuri minua ehkä siksi, ettei oikein muutakaan ole tarjolla. Eräs toimittaja kommentoi vastattuani hänen kysymyksiinsä, että olen ensimmäinen ja ainoa henkilö, joka on osannut selittää hänelle nämä asiat niin, että hänkin ymmärtää, mistä on kysymys. Mutta en ollut ensimmäinen, jolta hän oli kysynyt.

Median ongelma on, että kun he saavat jotain tietoa, se on varmistsettava. Ja metron tapauksessa myös ymmärrettävä. Ei tavallinen toimittaja hallitse alan terminologiaa eikä tunne toimintakäytäntöjä. Toimittaja tarvitsee asiantuntijan, joka tulkitsee tiedon ja kertoo tiedon merkityksen. Tämä on tarpeen sekä nimettöminä että omalla nimellään esiintyvien lähteiden kanssa. Vain typerä media toistaa sellaisenaan yhden lähteen lausuntoja.

Median on myös voitava luottaa siihen, jota asiantuntijana käyttävät. Minulta on kysytty useankin kerran MOT-ohjelman jälkeen, miten olen uskaltanut esiintyä siinä ja sanoa, mitä sanoin. Olen vastannut, että ei minulla ole konsulttina ja tutkijana varaa pohtia, mitä vastaan. On pakko puhua totta, sillä ei valehteleva konsultti tai tutkija töitä saa. Toisaalta, ei minulla ole mitään syytä vääristellä asioita tai pimittää niitä ja kieltäytyä kertomasta, miten asiat ovat. Uskottavuuden ongelmahan syntyy siitä, että esim. kieltäytyy sanomasta julkisesti sitä, minkä sanoo kahvipöydässä tai puhelimessa.

Mutta jos olet lukenut HBL:n juttuja, et voi kyllä tosissasi väittää, että HBL:n tai Pohjolan jutut perustuvat vain yhteen lähteeseen. Onhan siellä esiintyneet nimellään HKL:n johtokunnan jäsenet sekä metron ja automaatihankkeen työntekijät. Ja näiden lisäksi myös automaattihankkeen johdolle on aina annettu tilaisuus vastata.

Antero
 
Tommy Pohjolan artikkelit ovat asiallisia silloin kun ne perustuvat tosiseikkoihin mitä viimeksi on tapahtunut, mutta hän jättää joitakin seikkoja kertomatta joka voisi valaita asioita heman toisella tavalla kuin hän tekee. Hän jättänyt kertomatta Nürnbergin keskeytyspäätöksestä sen että Nürnbergissä on ennestään 2 toimivaa automatisoitua metrolinjaa, joista toinen on ollut vanha kuljettaja-ajoon rakennettu linja. Ainakaan netissä olevassa atikkelissa hän ei kerro sitä, mutta voi olla että paperiversiossa lukee, en ole nähnyt kun ei tule kotiin.

Ylipäänsä hänen artikkeliensa sävy on piikittää kaikkia uudistushankkeita mitä metron ympärillä pyörii automaattiajon lisäksi: Vaunuhankintoja, varikkorakentamista, länsimetroa, ja ne menevät joskus iloisesti sekaisin kuin ne olisivat yhtä hanketta jota joku salaliitto junailee. Niin paljon jutun aiheta hän ei saisi jos hän ei toimisi yhteistyössä jonkun metrokriittisen asiantuntijan kanssa. Tietysti kokemus kartuttaa ja jos hän ei HBL:llä kirjoita mitään muita kuin metroaiheisia juttuja niin silloin hän alkaa olla jonkin tason asiantuntija itse. Mutta kriittinen siis.

Parkvakten-blogi jota hän toimittaa varsinaisten artikkeleiden ohessa on tarkoitus olla viihteellisemppi ja täynnä spekulointia ja jälkiviisastelua ja tulee paha mieli kun hän lyttää esim länsimetroa tai muita kokonan automaatiajon liittymättömiä uudistuksia laiturinäytöstä alkaen johtuvan automaattimetrohankkeesta johtuviksi. Esim 1. helmikuun "Metroledaren" jutussa http://parkvakten.blogg.hbl.fi/2013/02/01/metroledaren/#comment-407 kysyin itse häneltä vastausta moiseen lyttäämisen, ja mitä hänen mielestään olisi pitänyt tehdä. Sain vain ylimelisen vastauksen kuten voitte lukea, hänen mielestään oli tärkeä leuhkia miten päättäjät vapisevat hänen paljastuksiensa ansiosta.

En epäile ollenkaan kanssa että hän on saattanut saada tietoonsa kiusallisia ja salassa pidettäviä asioita haastattelemalla metron käyttö- ja kunnossapidon työntekijöitä, silloin kun ovat suostuneet kertoa, mutta ei välttämättä päättävässä asemassa olevia. Kukaan sellainen ei vaarantaisi työpaikkaansa kuten hän väittää että joku olisi. Hän esittää esim. totuutena siitä esim miten tulehtunutta ilmapiiri on HKL:llä ja että metrojohtajaa yritetään erottaa siksi että olisi sukset ristissä automatisointiprojektin johdon kanssa. Itse voin kertoa että olen kerran tavannut itse metrojohtajan ja automaattiprojektista vastaavan päälikön eikä heistä saanut käsitystä että heillä olisi sukset ristissä tai kemioiden osalta taipumusta siihen. Siemensin kanssa saattaa kyllä olla yhdellä jos toisella sukset ristissä. Pohjolan mielestä on helpompi kritisoida HKL:ää kuin Siemensiä joka ei ole pystynyt toimittamaan ajoissa mitä heiltä on tilattu. Mutta minkä sille voi jos sopimukset ovat salaisia. Ehkä HKL:n olisi pitänyt itse kehittää automaattimetro tai uusia kulunvalvonta ilman ulkopuolisia niin asiat olisivat onnistuneet paremmin ja halvemmalla?

Toinen seikka minkä hän unohtaa mainita ovat ne perustelut jotka ainkoinaan johtivat automaattiohjaushankkeen aloittamiseen. Ne esitettiin aikoinaan HKL:n kotisivuilla ainakin vuosina 2006-2007 (parisenkymmentä sivua yhteensä ja esiteltiin sekä puoliautomaatti että täysautomaattiratkaisua ja niiden ominaisuuksia ja mitä riskejä projekti sisältää) , Valitettavasti niitä ei enää ole esillä. Pohjola olisi ennen ristiretkeään voinut penkoa ne sivut ja tutustua niihin tarkemmin, ja miettiä mitkä seikat ovat muuttuneet sen jälkeen kun päätös sekä kulunvalvonnan uusinnasta että automaattiajoon siirtymisestä on tapahtunut. Esim millaiseksi etelä-Suomen ilmasto on talvella muuttunut vuoden 2008 jälkeen.

Kolmas seikka jota hän kritisoi voimakkaasti on se että metron turvallisuudesta valvova viranomainen on metron operaattori HKL itse eikä jokin valtion viranomainen kuten Trafi, mutta unohtaa kertoa että sama koskee HKL:n raitiotiepuolta ja että se on ollut vallitseva käytäntö koska laki ei määrää toisin. Jos halutaan muutosta tähän pitää lakia muuttaa, ja kuvittelisin että HKL:ssä, sen johtokunnassa ja Helsingin ja Espoon kaupungeissa istuu päättämässä niin paljon politikkoja joista osa on metrokriittisiä henkeen ja vereen, jotka toimivat myös valtakunnanpolitiikassa että turvallisuusseikat varmasti huomioidaan kun kuntarajan ylittävä metro aloittaa liikennöinnin. Tai sitten he vain toivovat ettei koskaan aloita liikennöintiä.

On aivan oikein että Pohjola käyttää journalistista vapauttaan eikä paljasta nimettömiä lähteitään jotka hänen mukaan ovat vaarantaneet työsuhteensa, ainakaan silloin kun mitään varsinaista rikosta ei ole tapahtunut vaan halutaan ainoastaan kertoa jonkun hankkeen teknisistä vaikeuksista. Jos metron hankintoihin sisältyisi lahjontaa tai vastaavia vakavia rikosia ja se olisi todistettavaa kuten 1970-luvulla metron 1. vaihetta rakennettaessa tapahtui, niin silloin lähde ennemmin tai myöhemin paljastuisi eikä hänen tarvitsisi pelätä mitään. Toinen juttu on, miksi kukaan olisi töissä HKL:llä sellaisessa asemassa että olisi mahdollisuus ja myös haluaisi sabotoida metrohankkeita? Ehkä lähde on siinä tapauksessa joku eläkkeellä oleva tai HKL:ltä potkut saanut tai tietää saavansa muuten potkut piakkoin? Tai ehkä lähde onkin Siemensillä töissä? Tai Siemensin kilpailijalla? Joskus olisi mukava tietää myös millaisia palkkioita toimittajat maksavat lähteilleen tämänlaisissa jutuissa. Jos oma palli on vaarassa mennä alta.

t. Rainer
 
Toinen juttu on, miksi kukaan olisi töissä HKL:llä sellaisessa asemassa että olisi mahdollisuus ja myös haluaisi sabotoida metrohankkeita?

Miksi päättelet, että Pohjolan lähde on sabotoimassa metrohankkeita? Minusta näyttää ennemmin siltä, että lähde haluaa taistella HKL:n harjoittamaa oman metronsa sabotointia vastaan.

Jos lähde on argumentoimassa nimenomaan sitä, mikä kaikki metron automaattihankkeessa on pielessä, on aika outoa jos ainoa sallittu lähtöoletus on se, että tämä yrittää sabotoida hanketta.

Koska kello on tämän verran, esitän humoristisena vertauksena, että Oskar Schindlerkin, kuten myös Raoul Wallenberg aika tehokkaasti sabotoivat niinsanottua lopullista ratkaisua.
 
Siitä olen Rainerin kanssa samaa mieltä, että Pohjolan sinänsä monin paikoin ansiokkaassa blogissa häiritsee välillä hänen tapansa tosiaankin niputtaa toisiinsa kuulumattomia asioita yhteen ja hakemalla hakea niistä epäkohtia, jotka ovat välillä hyvin teennäisiä tai teoreettisia.

Hän esittää esim. totuutena siitä esim miten tulehtunutta ilmapiiri on HKL:llä ja että metrojohtajaa yritetään erottaa siksi että olisi sukset ristissä automatisointiprojektin johdon kanssa.
Nyt on syytä erottaa automaattimetroprojekti ja sen päällikkö, joka on HKL-ML:n alainen tiimi sekä sitten organisaatiokaaviossa HKL-ML:ttä ylempänä olevat tahot, jotka myös ovat viime vuosina automaattihankketta monin tavoin junailleet ja josta mm. nykyisen metrolliikennejohtajan syrjäyttävä organisaatiouudistusyrityskin oli lähtöisin. Metroliikennejohtajan "sivuuttaminen" muutosesityksessä ei kyllä ollut sattumaa.


Pohjolan mielestä on helpompi kritisoida HKL:ää kuin Siemensiä joka ei ole pystynyt toimittamaan ajoissa mitä heiltä on tilattu. Mutta minkä sille voi jos sopimukset ovat salaisia.
Tämä on ihan relevantti pointti.

Ne esitettiin aikoinaan HKL:n kotisivuilla ainakin vuosina 2006-2007 (parisenkymmentä sivua yhteensä ja esiteltiin sekä puoliautomaatti että täysautomaattiratkaisua ja niiden ominaisuuksia ja mitä riskejä projekti sisältää) , Valitettavasti niitä ei enää ole esillä.
Viitannetko näihin HKL:n julkaisusivulta löytyviin prujuihin: http://www.hel.fi/hki/HKL/fi/Tietoja+HKL_sta/Julkaisut/Suunnitelmat (sivun alalaidassa "Automatisoitu metro" sekä "Metron kulunvalvontatekniikan uusiminen" osaraportteineen). Minusta ovat suoraan sanottuna hieman heppoisia tai vähintäänkin huonosti perusteltuja selvityksiä.


mitkä seikat ovat muuttuneet sen jälkeen kun päätös sekä kulunvalvonnan uusinnasta että automaattiajoon siirtymisestä on tapahtunut. Esim millaiseksi etelä-Suomen ilmasto on talvella muuttunut vuoden 2008 jälkeen.
Automaattimetroprojektin myöhästymisessä ja ongelmissa ei edelleenkään ole mitään sellaista, mikä liittyisi ilmastoon ainakaan siinä mielessä, että tilanne olisi millään lailla muuttunut projektin aikana tai sitä edeltävään aikaan verrattuna.
 
Ainakaan netissä olevassa atikkelissa hän ei kerro sitä, mutta voi olla että paperiversiossa lukee, en ole nähnyt kun ei tule kotiin.
Kannattaisi ehkä lukea artikkeli, jota arvostelee. Nettiversio on lyhennelmä, mikä on sanottu aivan selvästi, kun artikkelin lopussa kerrotaan, että paperilehdessä on asiasta lisää.

Hän jättänyt kertomatta Nürnbergin keskeytyspäätöksestä sen että Nürnbergissä on ennestään 2 toimivaa automatisoitua metrolinjaa, joista toinen on ollut vanha kuljettaja-ajoon rakennettu linja.
Jos olisit lukenut artikkelin, tietäisit, että ei ole jättänyt kertomatta. Mutta mikä merkitys sinun mielestäsi on sillä asialla, että Nürnbergissä on yksi uusi ja yksi muutettu automaattilinja, mutta silti kolmatta ei enää tehdä? Minä näen tämän nimenomaan automatisoinnin kannalta negatiivisena asiana. On kokeiltu käytännössä ja nähty, että ei kannata. Minä otan tämän asian siten, että Nürnberg osoittaa, että se, mitä kerroin HKL:n lautakunnalle jo 2005 ja minkä Seppo Vepsäläinen silloin kielsi, oli täysin oikein. Ymmärrän, kuten Mirva blogissaan joskus kirjoitti, että vaikea oli uskoa minua kun oma johtaja väitti vastaan. Mutta oikeassa olin arvioidessani, mitä automatisointi käytännössä merkitsee.

Kolmas seikka jota hän kritisoi voimakkaasti on se että metron turvallisuudesta valvova viranomainen on metron operaattori HKL itse eikä jokin valtion viranomainen kuten Trafi, mutta unohtaa kertoa että sama koskee HKL:n raitiotiepuolta ja että se on ollut vallitseva käytäntö koska laki ei määrää toisin.
On ymmärrettävää, että HBL kirjoittaa metron valvonnasta, koska sen kanssa on ongelmia. Päättäjille luvataan yhtä ja tehdään toista. Valvovien viranomaisten määräyksistä ei piitata, eikä ylipäätään noudateta nykyaikaista turvallisuuskulttuuria.

Antero
 
Miksi päättelet, että Pohjolan lähde on sabotoimassa metrohankkeita? Minusta näyttää ennemmin siltä, että lähde haluaa taistella HKL:n harjoittamaa oman metronsa sabotointia vastaan.

Jos lähde on argumentoimassa nimenomaan sitä, mikä kaikki metron automaattihankkeessa on pielessä, on aika outoa jos ainoa sallittu lähtöoletus on se, että tämä yrittää sabotoida hanketta.

Minä en väitä että Pohjolalla olisi avainasemassa oleva lähde HKL:n tai Siemensin sisällä joka haluaisi sabotoida työanntajansa ajamaa hanketta, vaan spekuloin sillä että mahtaako hänellä ollenkaan olla sellaista lähdettä mitä hän väittää että on, vai joutuuko hän tyytymään ulkopuolisten antamiin tietoihin ja HKL:n ja kaupungin pöytäkirjoihin. Kuvittelisin kanssa että jos Pohjolalla olisi enemmän ymmärrystä hankkeelle ja sitä kohdanneista vaikeuksia kohtaan saattaisi HKL:ltä joku avainasemassa oleva ihan julkisesti astua esiin kommentoimaan töiden etenemistä avoimesti ja rakentavassa hengessä.

Omasta puolestani toivon työrauhaa ja jaksamista automaattimetro ja kulunvalvontaprojektissa mukana oleville työntekijöille, suunnittelijoille, pomoille ja poliittisille päättäjille.

Tärkeintä olisi nyt saada itse peruskulunvalvonta toimimaan ja muut tärkeät seikat jotta nykyisen metron liikenne saisi toimia häiriöttä ja länsimetro saataisiin valmiiksi kohtuullisen ripeästi. Kuljettajattomien junien vuioro tulee sitten aikanaan.

t. Rainer
 
Tärkeintä olisi nyt saada itse peruskulunvalvonta toimimaan ja muut tärkeät seikat jotta nykyisen metron liikenne saisi toimia häiriöttä ja länsimetro saataisiin valmiiksi kohtuullisen ripeästi. Kuljettajattomien junien vuioro tulee sitten aikanaan.

Ilman muuta näin. Viime aikoina metron toiminnassa on ollut häiriöitä, jotka johtuvat kulunvalvonnan ja asetusjärjestelmän uusimisesta. Uusinta on pakko tehdä, koska vanhaa järjestelmää ei ollut mahdollista laajentaa.

Toki koko metron uudistusprojekti on vaikeuksissa ja myöhässä sitä ei voi kieltää, mutta viime aikojen häiriöt eivät johdu merkittävissä määrin kuljettamattomuudesta tai automatisoinnista, vaan kulunvalvonta ja asetinlaitejärjestelmän uusinnasta.

---------- Viestit yhdistetty klo 11:09 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 10:48 ----------

Jos olisit lukenut artikkelin, tietäisit, että ei ole jättänyt kertomatta. Mutta mikä merkitys sinun mielestäsi on sillä asialla, että Nürnbergissä on yksi uusi ja yksi muutettu automaattilinja, mutta silti kolmatta ei enää tehdä? Minä näen tämän nimenomaan automatisoinnin kannalta negatiivisena asiana. On kokeiltu käytännössä ja nähty, että ei kannata.

Minä en näkisi automatisaation kokonaistilannetta tavalla, jolla sen kuvaat. Itse asiassa automatisoinnin tulevaisuuden näkymät ovat valoisammat kuin koskaan aikaisemmin. Se johtuu konenäön ja kameratekniikan nopeasta kehityksestä. Samalla kuitenkin tekniikka on muuttumassa ja raskaista järjestelmistä ollaan siirtymässä kevyempiin. Esimerkiksi laituriovet jäänevät tulevaisuudessa harvinaisuuksiksi ja kun tekonäkö korvaa kuljettajat suoraan, se tiputtaa kuljettamattomuuden aiheuttamia lisäkustannuksia rajusti.

Uskoisin että seuraavan 15-20 vuoden kuluessa jo nähdään jossain päin Eurooppaa ensimmäiset automaattiratikat tai automaattibussit jossain esikaupunkialueilla, ilman täydellistä eristystä, mutta kuitenkin helpolla alueella.

Erilaisten liikennejärjestelmien automaatio on mitä ilmeisimmin kiihtymässä.
 
Viimeksi muokattu:
Tähän voi minusta vastata helposti pelkällä URLilla: http://en.wikipedia.org/wiki/Whistleblower
Miten kuvaavaa onkaan, että tästä sivusta on 24 kieliversiota englannin lisäksi, mutta ei suomenkielistä. Eikä meidän kielessä edes taida olla sanaa, jolla on tämä käsitesisältö. Suomen erityisolosuhteissa ei tällaisia henkilöitä tarvita. :)

Itse asiassa automatisoinnin tulevaisuuden näkymät ovat valoisammat kuin koskaan aikaisemmin.
Olet tainnut olla tätä mieltä aika pitkään. Ja mm. HKL:ssä on taidettu olla tätä mieltä jo 40 vuotta. Sillä näin kirjoitettiin jo 1970-luvun metroesitteissä, kuin myös noin 10 vuotta sitten, kun 1980-luvun pettymyksen hyvittäminen käynnistyi uudelleen. Siis pettymys siitä, ettei metrosta tullutkaan kuljettajatonta heti alusta alkaen.

Märklinin pienoisrautatie oli helppo rakentaa automaattiseksi jo 1960-luvulla, mutta ei itsekseen leikkivä lelu ole sen kivampi nyt kuin silloinkaan. Tietotekniikka on kehittynyt todella valtavasti 1970-luvulta, mutta en näe mitään syytä, mikä olisi tehnyt kuljettajattomuuden ajan kuluessa enemmän tarpeelliseksi. Tarkoitan tällä siis sitä, että ei tekniikka ole nyt eikä ole ollut ennenkään este kuljettajattomalle metrolle. Jos kuljettajattomuus olisi hyödyllistä tai peräti tarpeellista, 1970-luvulta lähtien olisi metrot tehty kuljettajattomiksi. Mutta ei ole tehty.

Nürnberg on oiva osoitus tästä. Se, että kaupungissa on 2 automatisoitua metrolinjaa osoittaa, että onhan automatisointi mahadollista. Mutta että kolmatta ei enää automatisoida osoitta, ettei automatisointi ole tarpeellista.

Tieliikenne on vähän toinen asia. Siellähän ongelma on, etteivät ihmiset noudata sovittuja sääntöjä, eivätkä hallitse tilanteita muutenkaan. Tarkoitaa samaa, kuin että metrossa ajettaisiin surutta päin punaista, ajettaisiin ajokahva ääriasennossa rajoituksista piittaamatta, ja ajamisen sijasta keskityttäisiin vaikka hampurilaisten syöntiin tai puolison kanssa riitelyyn. Tieliikenteen ja autojen automatisointi on tuomassa metroista ja muusta raideliikenteestä jokapäiväistä kulunvalvontaa pakoksi myös autoihin, ja hyvä niin. Sillä säästetään hullujen autoilijoiden uhreja ja poistetaan tieliikenteestä uhkapelin mahdollisuus.

Antero
 
Jompikumpi näistä ei nyt pidä paikkansa:

UrbanRail.net sanoi:
http://urbanrail.net/eu/de/n/nuernberg.htm

In 2009, line U2 was converted to fully automatic driverless operation, while manually driven trains and automatic U3 trains shared the same tracks during a 1-year trial period. Driverless operation was started on U2 on 02 Jan 2010, with four-car trains during peak hours, and two-car trains during off-peak hours.


Tommy Pohjola sanoi:
Näytä liitetiedosto 1855
– I Nürnberg tog man i bruk en automatisk metro på den nya linjen U3. På delar av banan kör de nya
förarlösa vagnarna tillsammans med tågen på linje U2 där man har förarna kvar.

Siis UrbanRail.netin mukaan jo v:sta 2010 lähtien on U2 toiminut kokonaan automaattisena U3:n rinnalla kun taas Tommy Pohjolan mukaan U2:n junat ajetaan yhä käsipelillä.

Joka tapauksessa Nûrnbergn vanhan U2- linjan ja sen kanssa osittain samoja raiteita käyttävän uuden U3:n loppuun asti viety automatisointi on ollut referenssinä Helsingin vanhan metron + uuden länsimetro-osuuden kulunvalvonta-järjestelmää valittaessa. Miksi Nürnberg luopui vanhimman kokonaan erilisen U1 linjan automatisoinnista lienee aika luonnolliset syyt, linjaa ei aiota jatkaa mihinkään ja vanha kalusto käytetään loppuun sillä.

Lisäksi vanhoja metrolinjoja on automatisoitu ainakin Pariisissa ja iso joukko vanhoja metroja ympäri maailman toimii puoliautomaatisina joissa kuljettaja on vain valvojana ja ovien avaajana käytännössä. Mistään rakettitieteestä siis ei ole kysymys, Helsingin kohdalla projektin riskit ovat taineet kasaantua enemmän vanhojen M100 sarjan junien muutlamisesta automaattiajoon.

t. Rainer
 
Olet tainnut olla tätä mieltä aika pitkään. Ja mm. HKL:ssä on taidettu olla tätä mieltä jo 40 vuotta. Sillä näin kirjoitettiin jo 1970-luvun metroesitteissä, kuin myös noin 10 vuotta sitten, kun 1980-luvun pettymyksen hyvittäminen käynnistyi uudelleen. Siis pettymys siitä, ettei metrosta tullutkaan kuljettajatonta heti alusta alkaen.

Märklinin pienoisrautatie oli helppo rakentaa automaattiseksi jo 1960-luvulla, mutta ei itsekseen leikkivä lelu ole sen kivampi nyt kuin silloinkaan. Tietotekniikka on kehittynyt todella valtavasti 1970-luvulta, mutta en näe mitään syytä, mikä olisi tehnyt kuljettajattomuuden ajan kuluessa enemmän tarpeelliseksi. Tarkoitan tällä siis sitä, että ei tekniikka ole nyt eikä ole ollut ennenkään este kuljettajattomalle metrolle. Jos kuljettajattomuus olisi hyödyllistä tai peräti tarpeellista, 1970-luvulta lähtien olisi metrot tehty kuljettajattomiksi. Mutta ei ole tehty.

Sinäkin ilmeisesti olet ollut tuota mieltä aika pitkään. Mutta ajat ovat muuttumassa, mainitsemasi 1970-luvun automaatiotekniikka oli tähän päivään verrattuna hyvin alkeellisia. Monilla tekniikoilla kuluu aikansa ennen kuin ne lyövät läpi, niin metroautomaatiollakin. Nykyään kokonaan uudet metron ovat usein automaattisia, kun automaattitekniikka on niin arkipäiväistä. Tekniikka tekee koko ajan kuljettajien korvaamisesta helpompaa, joten järjestelmiä perusteellisesti uudistettaessa kannattaa usein poistaa kuljettajat, mitä sitä turhaan ajeluttaa kuskeja pitkin rataa kun automaatti tekee nuo työt paremmin.
 
Jompikumpi näistä ei nyt pidä paikkansa:
Minun mielestäni lehdessä lukee näin:
HBL sanoi:
I Nürnberg tog man i bruk en automatisk metro på den nya linjen U3. I början körde de nya förarlösa vagnarna på delvis samma banavsnitt med tågen på linje U2 där man har förarna kvar.

Joka tapauksessa Nûrnbergn vanhan U2- linjan ja sen kanssa osittain samoja raiteita käyttävän uuden U3:n loppuun asti viety automatisointi on ollut referenssinä Helsingin vanhan metron + uuden länsimetro-osuuden kulunvalvonta-järjestelmää valittaessa.
Ei ole. Hankintasopimus allekijroitettiin Helsingissä ennen kuin Nürnbergissä kaikki toimi.

Lisäksi vanhoja metrolinjoja on automatisoitu ainakin Pariisissa...
Ei useita, vain yksi. 14 oli kokonaan uusi linja. Muistelen kyllä, että on ollut puhetta automatisoinnista olisiko ollut linjalle 4. Mutta pysytään nyt vain faktoissa, ei haaveissa.

Sinäkin ilmeisesti olet ollut tuota mieltä aika pitkään. Mutta ajat ovat muuttumassa, mainitsemasi 1970-luvun automaatiotekniikka oli tähän päivään verrattuna hyvin alkeellisia. Monilla tekniikoilla kuluu aikansa ennen kuin ne lyövät läpi, niin metroautomaatiollakin. Nykyään kokonaan uudet metron ovat usein automaattisia...
Tässä asiassa ei ole ollut tarpeen muuttaa mieltä, vaikka tekniikka kehittyykin. ;)

Laitapa näkyviin tilasto uusista metroista ja siitä, mikä osuus niistä on kuljettajattomia. Muistaaksein olen joskus aiemmin sellaisen tänne postannut, mutta muisti taitaa olla valikoiva...

Antero
 
Takaisin
Ylös