Automaattinen metro

Yleensäkin vanhan analogiseen tekniikkaan perustuvan elektroniikan saatavuus on huono silloin kun ei ole kyse paljon käytetyistä standardiratkaisuista. Taustalla on, että analogisissa järjestelmissä logiikka on rakennettu fyysisesti laitteisiin, jolloin uusia bugeja voi syntyä helpommin kuin digitaalisissa järjestelmissä, jos yhtään mitään muutetaan fyysisten komponenttien valmistuksessa tai käytetään eri komponentteja kuin alun perin. Muutenkin yhtään kehittyneemmän analogisen tekniikan valmistus-, asennus- ja käyttöosaaminen on hiljalleen rapautunut, kun digitaalisia systeemejä käytetään yhä enemmän.

Vanha analoginen elektroniikka kyllä yleensä kestää hyvin, mutta ajan mittaan aina jotain hajoaa. Jos alkuperäisiä harvinaisia varaosia ei ole enää jäljellä, etsitään sitten hylättävää kalustoa, josta voidaan siirtää korvaavat osat. Mutta jos varaosia ei ole saatavissa, usein vikaantunut vanha juna kannattaa poistaa liikenteestä ja käyttää osa siitä varaosina. M100- ja M200- junien modernisointia ja muutoksia myös yritettiin Siemensin kanssa, mutta se todettiin vaikeaksi ja kalliiksi.

Totta, mutta ei digitaalisuuskaan ole mikään oikotie onneen. Monesti on käynyt niin, että suunnitellaan piirilevy tiukahkoilla toleransseilla ja vähän yrityksen ja erehdyksenkin kautta, sitten myöhemmin kortti vikaantuu, vika paikallistetaan johonkin mikropiiriin; no tätä nimenomaista piiriä ei ole enää markkinoilla, joten yritetään laittaa tilalle klooni tai jopa saman valmistajan saman piirin myöhemmän sarjan yksilö, niin eipä toimikaan enää.
 
Että M100 junia tulee olemaan vielä käytössä kun niiden ikä on n 60 vuotta!

Osaako kukaan sanoa missä metrossa on tällä hetkellä vanhimmat junat yhä käytössä? itse veikkaan Moskovaa tai muita ent. Neuvostoliiton kaupunkeja, mutta tietääkö joku tarkemmin?

t. Rainer

Tukholman Lidingöbanan-pikaraitiotiellä käytettiin vuoteen 2013 vuodesta 1946 alkaen toimitettua kalustoa, eli niiden poistamisen aikaan vanhimmat vaunut olivat 67 vuotta vanhoja. Matkustajan näkökulmasta vaunut eivät eronneet 30 vuotta vanhoista vaunuista.
 
Osaako kukaan sanoa missä metrossa on tällä hetkellä vanhimmat junat yhä käytössä? itse veikkaan Moskovaa tai muita ent. Neuvostoliiton kaupunkeja, mutta tietääkö joku tarkemmin?
Moskovassa vanhimmat käytössä olevat junat näkyvät olevan vuodelta 1973, mutta Pietarissa käytetään edelleen Em-luokan vaunuja, joiden valmistus aloitettiin 1967. Wikipedian mukaan ne ovat vanhimmat ex-Neuvostoliiton alueella käytössä olevat vaunut.
 
Jaha, nyt voimmekin odottaa mielenkiinnolla, onko julkisuuteen pian tulossa lisätietoa Siemens-sählingeistä. HBL:n toimittaja Tommy Pohjola voitti oikeudessa, ja HKL:n on luovutettava kopioita HKL:n ja Siemensin välisestä kirjeenvaihdosta. Asiasta kertoo Journalisti-lehti. Joka tapauksessa hyvä, että julkisuusperiaate voitti tässä(kin) asiassa.
 
Hieno voitto tutkivalle journalismille!
Sillä me omissa tehtävissämme työskentelevät arkipäivän ahertajat emme varmaankaan tuollaisia dokumentteja ikinä ehtisi perusteellisesti lukea ja ymmärtää, mutta toivottavasti median ja toimittajien neljäs valtiomahti toimii jatkossakin valppaana vahtikoirana tällaistenkin sotkujen selvittelyissä.
 
Joka tapauksessa hyvä, että julkisuusperiaate voitti tässä(kin) asiassa.

Oikeuden rattaat tosin pyörii hitaasti. Asiakirjat tulevat nyt julkisiksi 2,5 vuotta niiden pyytämisen jälkeen, minkä vuoksi niiden ajankohtaisuusarvo on jo ehtinyt hävitä. Jatkossakin viranomaiset voivat halutessaan viivyttää asiakirjojen antamista, jos haluavat, ettei media pääse "sotkemaan" päätöksentekoa.
 
Jatkossakin viranomaiset voivat halutessaan viivyttää asiakirjojen antamista, jos haluavat, ettei media pääse "sotkemaan" päätöksentekoa.

Juu, ja tämä tapaus on tietysti sitä räikeämpi siksi, että pimittämisellä ja poliitikkojen ohi junailulla juurikin saatiin aikaan vain sotku ja iso lasku, ja metro jäi automatisoimatta. Oikeasti tämmöisen estämiseen tarvittaisiin riippumatonta johtajuutta kaupunginhallitusten ja kaupunginjohtajien suunnalta, mutta sitä ei näytä olevan edelleenkään tulossa.
 
Hieno voitto tutkivalle journalismille!
Sillä me omissa tehtävissämme työskentelevät arkipäivän ahertajat emme varmaankaan tuollaisia dokumentteja ikinä ehtisi perusteellisesti lukea ja ymmärtää, mutta toivottavasti median ja toimittajien neljäs valtiomahti toimii jatkossakin valppaana vahtikoirana tällaistenkin sotkujen selvittelyissä.
Valppaita vahtikoiria on vain ollut noin yksi, eli HBL ja Pohjola. Suurin osa mediasta ei ole katsonut aiheelliseksi puuttua metron ympärillä pyörivään menoon millään tavalla. Ei, vaikka Pohjola on tuottanut matkan varrella lukuisia kovia, lainaamisen arvoisia uutisia. Yksi iso media on järjestelmällisesti vaiennut metroon liittyvistä hämäryyksistä, koska metro ja kaikki seudun suurhankkeet kuuluvat sen agendaan.
 
Uudestaan!

http://www.hs.fi/kaupunki/a1434073364908?jako=1fd111db870e30a9c77ad6b816c6b53d&ref=tw-share

Ensimmäinen askel kohti mahdollista päätöstä on tarkoitus ottaa juhannusviikolla HKL:n johtokunnassa. Virkamiehet esittävät poliitikoille, että HKL valmistelisi syksyyn mennessä hankesuunnitelman automatisoinnista. Varsinainen päätös tehtäisiin siis muutaman kuukauden kuluttua.

Tosin ainakin tällä kerralla poliitikot kuulostavat huomattavasti skeptisemmältä. Olisikohan viime kerrasta opittu jotain...?
 
HKL:n esityksen taustatiedot selviävät esityslistan liitteenä olevasta raportista.
Raportti perustuu tiivistelmän mukaan asiantuntijalausuntoon, ettei kuljettaja pysty ajamaan 2,5 min lyhyempää vuoroväliä. Tämähän ei pidä paikkaansa, kuten yleisesti tiedetään, kun kuljettajilla ajetaan metroja 1,5 min vuorovälillä. Eli ei ole perusteita neljännesmiljardin automatisoinnille.

Antero
 
Ja muutenkin. Jos kapasiteetti on tulossa vastaan ja sen lisäämisen arvioidaan maksavana neljännesmiljardin, niin tuolla rahalla kannattaa paljon mieluummin rakentaa pikaraitioteitä itään päin, joiden avulla purkaa metron liityntäliikennettä. Samalla rahalla saadaan paitsi purettua ruuhkaa, myös parannettua palvelua. Sitä paitsi nuo pikaraitiotielinjat ovat tulossa joka tapauksessa rakennettaviksi, jos yleiskaava hyväksytään. Niin kauan kuin metrolle tullaan liityntäliikenteellä, on metroon tulevien matkustajien määrää helppo säädellä liityntäliikennealueen kokoa muuttamalla.

Niin kauan kuin metroa syötetään, kapasiteettiongelmista on turha puhua, ainakaan kustannusmielessä. Liityntäliikennejärjestelmää voi perustella sillä, että näin saadaan tuotantokustannuksia alas, kun matka runko-osuudella on edullinen. Mutta jos runko-osuus vaatii suuria investointeja tai tulee muuten kalliiksi liikennöidä, niin tältä perustelulta putoaa pohja pois.
 
Jotenkin tässä ei jaksa enää muuta kuin huvittua. Väsytystaistelu tuottaa siis tulosta.

Huvittavaa on myös tämä täydellinen ennalta-arvattavuus. Kaksi kapasiteettiselvitystä, päinvastaiset tulokset aina sen mukaan mikä kulloinkin on sopivaa. Otetaan huomioon se mitä halutaan, kuten nyt vaikka Laajasalon ratikka tai ei. Hinta, jolla hanke saadaan näyttämään juuri ja juuri kannattavaksi ja joka arvatenkin vastaa noin puolta todellisista kustannuksista. Kannattavuus, joka perustunee yhä edelleen siihen, että yhteiskunta kokisi jotenkin hillittömästi hyötyjä siitä, että metroa odotellaan 15 sekuntia vähemmän kuin ennen. Varmaan siihenkin, että lähijunista voi säästää, kun metro kulkee tiheämmin. :lol:

Virkamieskoneiston suhteen en ole ollenkaan yllättynyt. Mutta meneekö tämän farssin tuorein näytös tosiaan läpi poliitikoille syksyllä?
 
Osaako kukaan sanoa paljonko maksaisi laitureiden pidentäminen? Siis ei pelkästään länsimetron laitureiden pidentäminen 6-vaunuisiksi vaan koko metron kaikkien laitureiden pidentäminen 8 vaunun eli kahden M300 yksikön pituisiksi? Tällaisesta vaihtoehdosta ei raportissa mainittu kertaakaan.

t. Rainer
 
Siis ei pelkästään länsimetron laitureiden pidentäminen 6-vaunuisiksi vaan koko metron kaikkien laitureiden pidentäminen 8 vaunun eli kahden M300 yksikön pituisiksi?

Veikkaisin, että edullsempi vaihtoehto on pidentää M300 kuuden vaunun mittaisiksi kuin ruveta remppaamaan kaikkia laitureita.
 
Takaisin
Ylös