Automaattinen metro

Hesarin Marja ei jaksa uskoa uuteen automatisointikierrokseen, kun vanhakaan ei ole vielä paketissa jälkipyykin osalta.


"HKL:n manttelinperijä Pääkaupunkiseudun kaupunkiliikenne oy on aloittanut uuden automatisointiyrityksen.

Tällä kertaa ei tavoitella täyttä automaattiohjausta eikä kuljettajien poistamista. Vanha kulunvalvontajärjestelmä on määrä uusia siten, että junien vuoroväli tihennettäisiin 120 sekuntiin, siis kahteen minuuttiin.

Mikä lienee tarjouskilpailun onnistumisen mahdollisuus?"
 
Hesarin Marja ei jaksa uskoa uuteen automatisointikierrokseen, kun vanhakaan ei ole vielä paketissa jälkipyykin osalta.


"HKL:n manttelinperijä Pääkaupunkiseudun kaupunkiliikenne oy on aloittanut uuden automatisointiyrityksen.

Tällä kertaa ei tavoitella täyttä automaattiohjausta eikä kuljettajien poistamista. Vanha kulunvalvontajärjestelmä on määrä uusia siten, että junien vuoroväli tihennettäisiin 120 sekuntiin, siis kahteen minuuttiin.

Mikä lienee tarjouskilpailun onnistumisen mahdollisuus?"
Marja ei nyt muista tuoda ilmi sitä seikkaa, että tästä uudessa yrityksestä on jätetty myös pois se kalusto, jota ei ole suunniteltu modernia automaatiojärjestelmää silmällä pitäen ja josta iso osa haasteita aiemmin johtui. Itse ainakin olen huomattavasti luottavaisempi siihen, että projekti pääsisi nyt maaliin asti eikä vuosien uuvuttavalle oikeudenkäyntikierrokselle, jossa muistellaan vanhoja oikein pitkän kaavan mukaan ja isolla radalla.
 
Kaipa tämä uutinen kulunvalvonnan päivityksestä sopii tämän jatkoksi edellisten viestien perusteella:


Helsingin metrolle on saatava uusi kulunvalvontajärjestelmä, vaikka se nostaakin HSL-lippujen hintoja 1,5 prosenttia ja myös kuntien maksuosuudet nousevat.

Näin näkee HSL lausunnossaan, jonka se antaa Helsingin kaupungille uudesta hankesuunnitelmasta. Lausunnosta päätti HSL:n hallitus tiistaina 7. lokakuuta.
Metron uuden kulunvalvonnan hinta on noussut jo 155,9 miljoonaan euroon.

Kun HSL:n hallitus kesäkuussa 2022 antoi edellisen lausuntonsa hankesuunnitelmasta, kustannusarvio oli vielä 110 miljoonaa euroa. Nykyhetken rahassa tämä tarkoittaisi 124,1:tä miljoonaa.
Uusi järjestelmä mahdollistaa metrolle 120 sekunnin eli 2 minuutin vuorovälin. Tehdyn selvityksen mukaan nykyinen 150 sekunnin vuoroväli tosin riittää 2060-luvulle asti.
 
Alle 2 minuuttia nyt alkaa jo olemaan lähes mahdotonta ilman jonkinasteista automatisointia. Vaikea uskoa että sille olisi oikein tarvettakaan, hyvin on tähänkin asti pärjätty 2,5 minuutin vuorovälillä. Itse olen kyllä omilla metromatkoillani saanut aina istumapaikan ainakin osalle matkasta ruuhka-aikaankin.
 
2,5. Eipä tuo tosiaan mikään suuri ero ole.
Suuri ero varmasti on. 2,5 minuutin vuorovälillä on tunnissa 24 junaa, eli 5 664 istumapaikaa. 2 minuutin vuorovälillä on tunnissa 30 junaa, eli 7 080 istumapaikaa, siis ero on 1 416 istumapaikkaa (+17%). 1 416 istumapaikkaa on ainakin minun mielestäni suuri ero.

On kuitenkin pidettävä mielessä, että artikkelista sanotaan:
Tehdyn selvityksen mukaan nykyinen 150 sekunnin vuoroväli tosin riittää 2060-luvulle asti.
Siis kysymys ei ole se, että onko 2 ja 2,5 minuutin vuoroväleiden välillä ero "suuri", vaan se, että onko tarve 2 minuutin vuorovälille vai ei?
 
Jos ois tullu 1-1,5 min vuoroväli niin sitten ois iha vörtti mut en aatellu maksaa enempää lipusta sen takia että se metro kuitenki on myöhässä
Jos pyrkisi minuutin vuoroväliin niin sitten metrot vasta olisivatkin myöhässä. Aikasemmassa projektissa puhuttiin 90 sekunnin teknisestä minimistä ja 100 sekunnin aikatauluista. Toisin sanoen, jos yksi metro myöhästyy minuutilla, seuraavat viisi metroa kulkevat myös myöhässä. Todennäköisesti tämänkin hankkeen tavoiteltu tekninen vuoroväli on 90±10 sekuntia eli kasvuvaraa on vielä pikkusen.
 
Suuri ero varmasti on. 2,5 minuutin vuorovälillä on tunnissa 24 junaa, eli 5 664 istumapaikaa. 2 minuutin vuorovälillä on tunnissa 30 junaa, eli 7 080 istumapaikaa, siis ero on 1 416 istumapaikkaa (+17%). 1 416 istumapaikkaa on ainakin minun mielestäni suuri ero.
Niin, kapasiteettinäkökulmasta eroa tosiaan on, tätä en tajunnut huomioida. Matkustajalle ei kuitenkaan ero odotusajassa ole mitenkään merkittävä, kuitenkaan yhteisellä osuudella TAP-IK ei kovin usein ei joudu odottamaan edes täyttä 2,5 minuuttia.
 
Alle 2 minuuttia nyt alkaa jo olemaan lähes mahdotonta ilman jonkinasteista automatisointia. Vaikea uskoa että sille olisi oikein tarvettakaan, hyvin on tähänkin asti pärjätty 2,5 minuutin vuorovälillä. Itse olen kyllä omilla metromatkoillani saanut aina istumapaikan ainakin osalle matkasta ruuhka-aikaankin.
Suurin ongelma vuorovälin lisäämisessä ei ole automaatio, vaan asetinlaite ja liikenteen luotettavuus.
Esimerkiksi Ruoholahden ja Lauttasaaren välisen matkan pituus on 2.2km ja matka-aika 160s, mutta väliopastin on vain yksi. Siksi vuoroväli ei voi tällä osuudella nostaa (paljon) 150 sekunneista. Päinvastoin vaikka Rautatientorin ja Helsingin yliopiston välisen matkan pituus on n. 600m ja matka-aika vain 75s, väliopastin on silti yksi. Siksi tällä osuudella tekninen vuoroväli on jo n. 90s.

Jos pyrkisi minuutin vuoroväliin niin sitten metrot vasta olisivatkin myöhässä. Aikasemmassa projektissa puhuttiin 90 sekunnin teknisestä minimistä ja 100 sekunnin aikatauluista. Toisin sanoen, jos yksi metro myöhästyy minuutilla, seuraavat viisi metroa kulkevat myös myöhässä. Todennäköisesti tämänkin hankkeen tavoiteltu tekninen vuoroväli on 90±10 sekuntia eli kasvuvaraa on vielä pikkusen.
Toinen asia, eli liikenteen luotettavuus, liittyy tähän viestiin. Tekninen minimivuoroväli on muiden metrojärjestelmien perusteella 70-80s, 90-100s jos kuljettajat ovat vielä ohjaamossa. Teknisen ja aikataulun vuoroväleiden välillä on oltava ero, joten viivästyksistä liikenne voidaan palauttaa normaaliksi. Nykyisellä asetinlaiteella ruuhka-aikoina liikenteen palauttamiseksi normaaliksi on lähes mahdotonta, vaikka monella osuudella tekninen vuoroväli olisi jo 90s. Siksi jos aikatauluvuoroväli tulisi 120s, tekninen vuorovälin täytyy olla jo lähempänä 100 sekuntia.
 
Suurin ongelma vuorovälin lisäämisessä ei ole automaatio, vaan asetinlaite ja liikenteen luotettavuus.
Esimerkiksi Ruoholahden ja Lauttasaaren välisen matkan pituus on 2.2km ja matka-aika 160s, mutta väliopastin on vain yksi. Siksi vuoroväli ei voi tällä osuudella nostaa (paljon) 150 sekunneista. Päinvastoin vaikka Rautatientorin ja Helsingin yliopiston välisen matkan pituus on n. 600m ja matka-aika vain 75s, väliopastin on silti yksi. Siksi tällä osuudella tekninen vuoroväli on jo n. 90s.
Olikos se niin, että turvallisuusväki edellyttää, että yhdellä asemavälillä on enintään yksi metrojuna kerrallaan eli periaate on, että hätätilanteen sattuessa juna voidaan aina ajaa seuraavalle asemalle (eikä niin että se seuraava asema on varattu eikä sinne mahdu). Tämä rajoittaa vuoroväliä.
 
Olikos se niin, että turvallisuusväki edellyttää, että yhdellä asemavälillä on enintään yksi metrojuna kerrallaan eli periaate on, että hätätilanteen sattuessa juna voidaan aina ajaa seuraavalle asemalle (eikä niin että se seuraava asema on varattu eikä sinne mahdu). Tämä rajoittaa vuoroväliä.
Tuota sääntöä noudetaan käytännössä vain poikkeustilanteessa (esimerkiksi yhden raiteen ajolla, vaihdevikojen vuoksi). Ruuhka-aikoina Koivusaaresta (länteen suuntaan) tai edes Hakaniemeltä (länteenkin) lähtee, vaikka (ensimmäinen) väliopastin on vielä punainen, koska nykyinen vuorovälillä ei pysty liikennöi muuten.
 
Tuota sääntöä noudetaan käytännössä vain poikkeustilanteessa (esimerkiksi yhden raiteen ajolla, vaihdevikojen vuoksi). Ruuhka-aikoina Koivusaaresta (länteen suuntaan) tai edes Hakaniemeltä (länteenkin) lähtee, vaikka (ensimmäinen) väliopastin on vielä punainen, koska nykyinen vuorovälillä ei pysty liikennöi muuten.
Tämänhän näkee myös avoimesta datasta helposti. Katsoin nyt (17.04) ruuhka-aikaan että metro oli juuri saapunut lännestä Koivusaareen ja seuraava oli jo hyvän matkaa tulossa Keilaniemestä päin.
 
Takaisin
Ylös