Automaattinen metro

Valtuutettu ei ole välttämättä erikoisalan asiantuntija, mutta hänen pitää pystyä muodostamaan itselleen joukkoliikennehankkeistakin kokonaiskuva. Samalla hänen pitää seurata hankkeen kulkua ja olla aktiivinen tilanteessa, varsinkin silloin kun se on epäselvä. Isommissa ryhmissä on jonkinlaista työnjakoa valtuutettujen perehtymisen suhteen.
 
^ Mitkä edellytykset valtuutetulla on onnistua luottamustoimessaan, jos virkamiesten tarjoama tieto on suorastaan harhaanjohtavaa?

Automaattimetro piti saada. Perusteet saatiin siitä, että se on kannattava investointi, kun asemista voidaan tinkiä. Teetettiin kuormitusselvitykset ja luvattiin, että tynkämetron kapasiteetti riittää pitkälle tulevaisuuteen. Mitä ei osattu/haluttu teettää tai mitä ei ainakaan ole valunut julkisuuteen, oli riskianalyysi itse automatisointihankkeesta. Tai yhdentekevähän se olisi ollut, kun konsulttiselvitykset ovat ihan sitä, mitä tilaaja haluaa.

Ja automaatti haluttiin.

Poliitikkoja haukutaan monesti broilereiksi, jotka eivät oikeita töitä ole tehneet. Koko työuransa julkisella sektorilla marinoitunut asiantuntijavirkamies ei ole paljoa häävimpi. Pahemmin kuplautuneita saa hakea.
 
Kokenut valtuutettu osaa puuttua ja pitää puuttua jos tieto on harhaanjohtavaa tai selvästi herättää epäilyksiä. Kyllä kait oli virkamiehiä ja poliittisia ryhmiä jotka ilmaisivat kielteisen kantansa lyhyisiin laitureihin ja automaattimetroon.
 
^ Mitkä edellytykset valtuutetulla on onnistua luottamustoimessaan, jos virkamiesten tarjoama tieto on suorastaan harhaanjohtavaa?

Automaattimetro piti saada. Perusteet saatiin siitä, että se on kannattava investointi, kun asemista voidaan tinkiä. Teetettiin kuormitusselvitykset ja luvattiin, että tynkämetron kapasiteetti riittää pitkälle tulevaisuuteen. Mitä ei osattu/haluttu teettää tai mitä ei ainakaan ole valunut julkisuuteen, oli riskianalyysi itse automatisointihankkeesta. Tai yhdentekevähän se olisi ollut, kun konsulttiselvitykset ovat ihan sitä, mitä tilaaja haluaa.

Ja automaatti haluttiin.

Poliitikkoja haukutaan monesti broilereiksi, jotka eivät oikeita töitä ole tehneet. Koko työuransa julkisella sektorilla marinoitunut asiantuntijavirkamies ei ole paljoa häävimpi. Pahemmin kuplautuneita saa hakea.

Tässä taas yksi tapaus jossa valtuutetut ovat toimineet lähinnä kumileimasimina kun virkamiehet ovat jo valmistelleet vuokrasopimuksen ylisuurista koulutiloista Otaniemeen. Tilantarve oli 800 oppilaalle ja nyt tilaa vuokrattiin 2500 oppilaan tarpeisiin https://yle.fi/uutiset/3-10456968 "Sellainen vaikutelma jäi, että ennen kunnon käsittelyä, oli jossain jo päätetty tilojen vuokraamisesta. Espoossa on omaksuttu sellainen johtamiskulttuuri, jossa virkamiehet vie eikä luottamushenkilöiden sanoilla tunnu olevan valtaa" sanoo opetuslautakunnan jäsen Martti Hellström. Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä puolestaan toteaa "kaupungissa on vähän hakusessa, mikä on kunkin toimielimen rooli"
 
Ei tämä ole mennyt niin, että ensin on ollut tilat ja sitten on etsitty niihin toimintaa.

sanoo Olli Isotalo. Sanooko hän noin juuri siksi, että kuviosta syntyy sellainen vaikutelma? Miksiköhän sellainen vaikutelma syntyy?
 
Tässä taas yksi tapaus jossa valtuutetut ovat toimineet lähinnä kumileimasimina kun virkamiehet ovat jo valmistelleet vuokrasopimuksen ylisuurista koulutiloista Otaniemeen. Tilantarve oli 800 oppilaalle ja nyt tilaa vuokrattiin 2500 oppilaan tarpeisiin https://yle.fi/uutiset/3-10456968 "Sellainen vaikutelma jäi, että ennen kunnon käsittelyä, oli jossain jo päätetty tilojen vuokraamisesta. Espoossa on omaksuttu sellainen johtamiskulttuuri, jossa virkamiehet vie eikä luottamushenkilöiden sanoilla tunnu olevan valtaa" sanoo opetuslautakunnan jäsen Martti Hellström. Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä puolestaan toteaa "kaupungissa on vähän hakusessa, mikä on kunkin toimielimen rooli"

Sen verran perehtynyt asiaan olen koska oli vähän oma lehmä ojassa, että reilu vuosi sitten suunnitelitiin että Otaniemeen siirretään yhteensä kolme lukiota: Pohjois-Tapiolan lukio, Espoo International school ja Mattlidens gymnasium. Tai sitten olisi kierrätetty niin että Mattlidenin tiloihin olisi muuttanut joku muu jne.
Näistä ilmeisesti vain Pohjois-Tapiolan siirtyy ja muut saivat jäädä koska matkat olisi pidentynyt liikaa. Jonnekin Suomenojaan tullaan rakentamaan uusi lukio jonne osa muuttaa ja Otaniemen tilapäiset tilat vapautuvat.

t. Rainer
 
Helsingin Sanomat: Miksi metron automatisointi epäonnistui? Saksalainen asiantuntija HKL:stä: ”Ei voi ostaa avaruusalusta, jos ei tiedä, miten se toimii”

Dresdenin yliopiston professori toimi riippumattomana turvallisuusarvioitsijana pieleen mennessä Helsingin metron automatisoinnissa.

Turvallisuusasiantuntija, professori Jörg Schütten kokemukset Helsingin metron automatisointi*projektista eivät juurikaan mairittele Helsingin kaupungin liikennelaitosta (HKL).

HKL ja Siemens allekirjoittivat sopimuksen metron automatisoinnista vuonna 2008. HKL sanoi sopimuksen irti vuoden 2015 tammikuussa. Sen jälkeen HKL ja Länsimetro oy ovat vaatineet epäonnistuneesta projektista korvauksia Siemensiltä.

[...]
 
Schütte on tietysti urallaan pukeutunut useampaan hattuun, mutta asiantuntemustaan on vaikea kiistää, eikä hän oikeastaan kerro mitään, mitä ei olisi jo tiedetty tai arvattu: HKLllä oli täysin epärealistiset odotukset automaattimetrolle, eikä yhtään tilaajaosaamista.

Mielenkiintoista kuitenkin, että Schütte puhuu useammassa yhteydessä siitä, kuinka HKLlle oli tärkeää välttyä ihmistyövoiman pitämiseltä/palkkaamiselta ja yrittää hoitaa teknisin ratkaisuin valvonta-asioita tai muita turvallisuuskysymyksiä, jotka hoituvat yksinkertaisimmin juuri ihmistyövoimalla. Laituriovisekoilukin asettuu näiden kommenttien myötä kontekstiinsa.
 
Mielenkiintoista kuitenkin, että Schütte puhuu useammassa yhteydessä siitä, kuinka HKLlle oli tärkeää välttyä ihmistyövoiman pitämiseltä/palkkaamiselta ja yrittää hoitaa teknisin ratkaisuin valvonta-asioita tai muita turvallisuuskysymyksiä, jotka hoituvat yksinkertaisimmin juuri ihmistyövoimalla. Laituriovisekoilukin asettuu näiden kommenttien myötä kontekstiinsa.

Aika tyypillinen suomalainen lähestymistapa, sanoisin. Juustohöylämentaliteetti on pysyvästi päällä, ja sanalla "automaatti" on jotenkin lähtökohtaisesti ymmärretty, että se säästää ihmistyötä. Julkinen sektori alkaa olla siinä kunnossa, että yhteyden saaminen valtion laitosten asiakaspalveluun (verotoimisto, Kela, poliisi ym.) vaatii todellisia lehmän hermoja, päivän aikaa ja aika monessa tapauksessa tuntuvaa matkustamista.
 
Länsimetro Oy:n Twitter-tilin mukaan lyhyet laiturit eivät olleet virhe, vaan oikea päätös, koska automaattimetro.

Länsimetro Oy sanoi:
Kovasti tämä laituripituus puhututtaa, automaatiopäätös tuli ennen länsimetron rakentamisen aloittamista. Länsimetroon ei ollut mitään syytä rakentaa muun mittaisia laitureita. Tuossa toimijoiden kanta asiaan:

https://twitter.com/metrorakentuu/status/1092332093110210560

Tottakai automaatio otetaan esille vaihtoehtona, kun sitä pidetään tiettyjen tahojen mielestä välttämättömänä.
 
Ilmeisesti kaiken tämän monivuotisen veivauksen jälkeen ns. ammattilaiset edelleen uskovat, että lyhyt vuoroväi ja automaatti ovat jotenkin sidoksissa toisiinsa. Aika kurjaa. Kastematokin oppii lopulta kääntymään labyrintissä aina oikealle, jos vasemmalle kääntyminen aiheuttaa sähköiskun.
 
Niin se nousee taas kuin Feeniks-lintu: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005988099.html Eli uusi yritys automatisoida metro. Uutisessa mainitaan, että Tukholmassa vastaava hanke on vasta keskeytynyt ja nyt oikeudessa. Kuulostaapa tutulta...

Taustalla on siis ennuste siitä, että Länsimetron kapasiteetti loppuu kesken Tapiolan ja Kivenlahden välillä. Todennäköisesti aivan oikea ongelma huomioiden Espoon kasvun ja uuden rakentamisen metroasemien ympäristössä. Mutta asiaa kannattaa tarkastella hieman laajemmalti, kuin vain kysymyksenä siitä, kuinka Länsimetron kapasiteettia saataisiin lisättyä.

Lähtökohtana voi ottaa kaksi tosiasiaa:
1) Mikään ennuste ei tietääkseni väitä, että osuus Helsinkiin asti olisi ruuhkautumassa
2) Liikenteen määrä ydinkeskustaan ylipäätään ei ole muuttunut juuri miksikään sitten 70-luvun ja tuskin tässä tapahtuu tulevaisuudessakaan suurta muutosta. Äkkipäätään tämä tuntuu hieman epäintuitiiviselta, kun itse kaupunkiseutu kuitenkin kasvaa ja vauhdilla. Mutta tämä käy järkeen, kun huomaa, että joka matkalla on paitsi lähtöpaikkansa, niin myös määränpäänsä. Lähtöpaikkojen (asunnot) määrä koko seudulla kasvaa yhä, mutta määränpäiden (työpaikat, koulut, kaupat) määrä itse ydinkeskustassa ei juurikaan. (Tämä on tietenkin aamusta katsottuna: yleensä matkan määränpää muuttuu uuden matka lähtöpaikaksi, ja päivän viimeinen määränpää on taas oma asunto.) Seudun kasvu tarkoittaa pitkälti siis sitä, että suhteessa yhä suurempi osa matkoista kohdistuu muualle kuin perinteiseen ydinkeskustaan. Uusia matkakohteita ovat autokaupungin uudet toiminnoiltaan keskustatyyppiset reunakaupungit, kuten Aviopolis, mutta myös perinteisen keskustan laajennukset, kuten Kalasatama, Pasila ja tärkeimpänä ehkä näiden välinen akseli. Tämä käy hyvin yksiin ensimmäisen kohdan kanssa.

Edellisten kohtien perusteella tarkoituksenmukaisin ratkaisu olisi perustaa metroa täydentämään uusi vahva runkoyhteys, joka suuntautuisi Espoosta lähinnä Pasilaan. Käytännössä kyse olisi Pokeri-raitiotiestä (Tapiola - Otaniemi - Munkkiniemi - Pasila), jota jatkettaisiin Espoossa Haukilahden ja Matinkylän kautta Olariin, tästä ehkä edelleen Espoon keskukseen. Tämä keventäisi Länsimetron kuormaa ja vieläpä alueelta, joka nyt on liityntäliikenteen varassa. Tapiolasta/Otaniemestä eteenpäin taas tarjoutuisi kaksi yhteyttä: metrolla ydinkeskustaan ja Sörnäisten kautta itään, pikaraitiotiellä Meilahden kautta Pasilaan, siitä eteenpäin Viikin suuntaan ja/tai Sörnäisiin. Kustannusta tälle tulisi Jokerin kilometrihinnalla Tapiolasta länteen 175 M€ (n. 10 km), Tapiolasta Pasilaan 160 M€ (n. 9 km), joskin tänne päin kilometrihinta saattaa olla selvästi korkeampi. Länsimetron ongelmien ratkaisemiseksi riittää toteuttaa vain osuus Tapiolasta länteen ja kytkeä rata teknisesti, miksei vaikka linjanakin, Jokeriin, ja tukeutua sen varikoihin. (Joskin yksi vaunusäilytyshalli lisää varmaankin tarvittaisiin.) Itse Pokeriradan voi toteuttaa omana projektinaan ja siitä saataviin hyötyihin tukeutuen. Tätä kustannusta voi verrata automatisaation kustannuksiin, jotka kaiketi ovat selvästi yli 100 M€, joskin tarkka kustannus on tietymättömissä.
 
Takaisin
Ylös