Automaattinen metro

Ehkä tuosta etähallittavuudesta käy kevyeksi esimerkiksi VR:n ohjausvaunuprojekti. SR2:t on alunperin suunniteltu etähallittaviksi, mutta vaunujenkin pitää olla melkein uusinta sarjaa. SR1:llä ja vanhemmilla vaunuilla ei onnistu.

Ja toki on myös kyse millaista tekniikkaa käytetään. Tekniikka on muuttunut aikojen mukana.
 
339-DF sanoi:
Helsingin metro, ml. 100-sarjan junat, on suunniteltu jo 1970-luvulla automaattiseksi. Toki sen ajan tekniikka varmaan oli erilaista kuin nykyinen automaattitekniikka eikä siitä ole apua tämän nykyisen automaattitouhun kanssa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ongelma on siinä, että laituriovien vuoksi junat pitäisi saada pysähtymän noin 5 sentin tarkkuudella. M100-sarjan jarrutus on tehty matkustusmukavuuden kannalta mahdollisimman hyväksi ja se onkin erittäin hyvin onnistunut. Junat pysähtyvät pehmeästi eli ilman M200-junille tyypillistä ikävää loppunykäystä.

Pehmeä pysähdys on järjestettävissä, kun pysähtymistarkkuus ei ole senteistä kiinni. 1970-luvun automaatissa ei ollut laituriovia, joten ei ollut tarvetta senttitarkkuuteen. M100-junien pysäytysjarrun (toimii paineilmalla, kuten voitte kuulla) toimintaperiaatetta on vaikea soveltaa senttien tarkkuudelle. Ja ilmeisesti käytännössä mahdotonta, kuten nyt on nähty. Mikä ei kuitenkaan tarkoita, etteivätkö M100-junat voisi toimia automaattisina.

Kysymys on vain siitä, miten tärkeänä pidetään matkustajaa ja matkustusmukavuutta. Kyllä metrosta voi tehdä automaattisen lihakuljettimen, jos ei välitetä siitä, että sisällä on eläviä ihmisiä. Mitä ikävämpi siellä metrossa on olla, sen suurempi on halu siirtyä autoilijaksi. Erityisesti siksi, ettei joukkoliikenteen käyttäjällä ole metrolle vaihtoehtoa.

Antero
 
petteri sanoi:
SR2:t on alunperin suunniteltu etähallittaviksi
Klikkaa laajentaaksesi...

Eivätkä ole ainoastaan suunniteltu, vaan ovat sitä ihan käytännössäkin. Etähallinta on käytössä aina kun junia vedetään kahdella tai kolmella Sr2:lla - etummainen etähallitsee muita yksittäisellä UIC-standardin mukaisella kaapelilla.
 
Antero Alku sanoi:
Kysymys on vain siitä, miten tärkeänä pidetään matkustajaa ja matkustusmukavuutta. Kyllä metrosta voi tehdä automaattisen lihakuljettimen, jos ei välitetä siitä, että sisällä on eläviä ihmisiä. Mitä ikävämpi siellä metrossa on olla, sen suurempi on halu siirtyä autoilijaksi. Erityisesti siksi, ettei joukkoliikenteen käyttäjällä ole metrolle vaihtoehtoa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Vanhat jarrujärjestelmät ovat olleet aika huonosti ja hitaasti säädettäviä ja reagoivia. Nykyään ei sentintarkkaan pysähtymiseen enää tarvita töksähtelyä, kun jarruja on niin paljon helpompi säätää tietokoneilla reaaliajassa kunkin hetken nopeuden ja paikan mukaan.
 
Viimeksi muokattu:
Antero Alku sanoi:
M100-junien pysäytysjarrun (toimii paineilmalla, kuten voitte kuulla) toimintaperiaatetta on vaikea soveltaa senttien tarkkuudelle.
Klikkaa laajentaaksesi...
En osaa sanoa, mikä on automaattiajon kannalta vaikeaa - ehkä hyvinkin M100:n säätötekniikka - mutta mainittakoot, että ihmiskuljettajalle nimenomaan M100 on huomattavasti helpompi pysäyttää tarvittaessa hyvinkin suurella tarkkuudella. 100-sarjalaisten käyttäytyminen sähköjarrutuksen päättyessä ja levyjarrujen tullessa mukaan on, kuten Antero sanoi, erittäin onnistuneesti toteutettu, ja siihen on kuljettajan helppo saada sopiva perstuntuma.

Sen sijaan M200:n jarrutuksen loppuvaihe, jossa sähköjarru alkaa korvautua levyjarruilla, jotka lopuksi toimivat napakasti nappaavana automaattisena pysäköintijarruna, on ainakin elävälle kuljettajalle selkeästi vaikeampi ennustettava. Erityisen tarkka pysähtyminen onkin selvästi 100-sarjaa vaikeampaa, ja haastetta alkaa olla jo melkoisesti, jos pysähdyksestä pitäisi vielä saada mukava. Veikkaanpa, että Vuosaaren laituriovikokeilun alettua tullaan näkemään kerran jos toisenkin M200-sarjan juna, joka ensin ehkä jopa pysähtyy liian aikaisin, ja liruttelee lopun aivan mateluvauhtia.

Muistelen muuten kuulleeni, että laituriovissa tarvittava pysäytystarkkuus olisi 50 sentin luokkaa, tämän voinee joku asioista paremmin perillä oleva kumota tahi vahvistaa. Käytännössä tosin laituriovien kuljettajamonitori on aika lailla ohjaamon sivuikkunan levyinen, eli kyllä tosiaan tarkkuutta vaaditaan.
 
Viimeksi muokattu:
juhanahi sanoi:
Muistelen muuten kuulleeni, että laituriovissa tarvittava pysäytystarkkuus olisi 50 sentin luokkaa, tämän voinee joku asioista paremmin perillä oleva kumota tahi vahvistaa. Käytännössä tosin laituriovien kuljettajamonitori on aika lailla ohjaamon sivuikkunan levyinen, eli kyllä tosiaan tarkkuutta vaaditaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Pariisin automaattimetrolinjan 14 tyyppisillä ovilla tarvittava pysähtymistarkkuus on ehkä kymmenisen senttiä.

http://www.youtube.com/watch?v=Ha1JTPYXYAo
 
339-DF sanoi:
Helsingin metro, ml. 100-sarjan junat, on suunniteltu jo 1970-luvulla automaattiseksi. Toki sen ajan tekniikka varmaan oli erilaista kuin nykyinen automaattitekniikka eikä siitä ole apua tämän nykyisen automaattitouhun kanssa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Eikös se ollut niin, että M100-sarjaa 1970-luvun lopulla ei suinkaan suunniteltu automaattiajoon, vaan vain niitä edeltänyt koejunasarja 1970-luvun alusta, eli vaunut M1-M6. Kun aikoinaan 1970-luvun puolivälissä koejunien M1-M6 testeistä saatiin lopputulos, ettei automaattia tehdä, niin sitten 100-sarjasta tehtiin pelkästään kuljettajan ohjattava perinteinen juna.
 
Compact sanoi:
Eikös se ollut niin, että M100-sarjaa 1970-luvun lopulla ei suinkaan suunniteltu automaattiajoon, vaan vain niitä edeltänyt koejunasarja 1970-luvun alusta, eli vaunut M1-M6. Kun aikoinaan 1970-luvun puolivälissä koejunien M1-M6 testeistä saatiin lopputulos, ettei automaattia tehdä, niin sitten 100-sarjasta tehtiin pelkästään kuljettajan ohjattava perinteinen juna.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kyllä, ainoastaan koejunasarjan vaunuilla M1-M6 ajettiin automaatilla. Ja kun todettiin 1970-luvun automaattitekniikan olevan kömpelöä ja kallista, automatisoinnista luovuttiin.
 
Aamun uutiset YLEn aikaisessa klo 7:00 kertoivat, että HKL päättää automaattimetrosta tänään. Vaihtoehdot ovat jatkaminen Siemensin kanssa tai kaupan purku ja uusi tarjouskilpailu. Huoli on siitä, ettei HKL hidastuta Länsimetroa. Uutisessa sanottiin lopuksi, että asia tulee ensi kuussa HKL:n johtokuntaan.

En löydä uutista YLEn aikaisen nettisivuilta.

Antero
 
Antero Alku sanoi:
Aamun uutiset YLEn aikaisessa klo 7:00 kertoivat, että HKL päättää automaattimetrosta tänään. Vaihtoehdot ovat jatkaminen Siemensin kanssa tai kaupan purku ja uusi tarjouskilpailu. Huoli on siitä, ettei HKL hidastuta Länsimetroa. Uutisessa sanottiin lopuksi, että asia tulee ensi kuussa HKL:n johtokuntaan.

En löydä uutista YLEn aikaisen nettisivuilta.

Antero
Klikkaa laajentaaksesi...
Kyllähän tulevana sunnuntaina ajetaan metrokovausliikennettä metron automatisointiin liittyvien asennustöiden vuoksi, joten... ;)
 
vristo sanoi:
Kyllähän tulevana sunnuntaina ajetaan metrokovausliikennettä metron automatisointiin liittyvien asennustöiden vuoksi, joten... ;)
Klikkaa laajentaaksesi...
...ja Vuosaaressa on jo 1,5 vuotta olleet toimimattomat automaattimetron laituriovet.

Jos kulunvalvontajärjestelmä vaihdetaan toiseksi, uusitaan kaapeloinnit. Sillä ei ole varsinaisesti mitään tekemistä sen kanssa, onko junissa kuljettajat vai ei. Ja tietty edetään allekirjoitetun hankintasopimuksen mukaisesti niin kauan kunnes jotain muuta sovitaan. Kun kauppa puretaan, katsotaan, mitä on toimitettu ja otetaanko se vastaan ja maksetaan. Voihan olla, että Siemens pääsee toimittamaan uuden tarjouskilpailun jälkeen pelkän uuden kulunvalvonnan ilman kuljettajattomuutta, silloin varmasti asennetut kaapelitkin ovat sellaisenaan käyttökelpoiset. Eikä ensi sunnuntai ole ensi kerta, kun uutta kaapelia lasketaan. Sitä on ollut ratavarressa jo viime kesästä.

Antero
 
Vs: Metron automatisointiin muutoksia

Sanoisin, että oli jo aikakin. Ettei sentään ihan haaveeksi jäänyt.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös