juhanahi
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 29 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 348
Riippuu paljon siitä, missä kohdassa keskustan tunnelirataa tämä olisi sattunut sekä erittäin paljon siitä, kuinka pätevästi kuljettaja olisi osannut toimia - ihmiset, myös kuljettajat, kun tunnetusti reagoivat hätätilanteisiin eri tavoin. Vaikka jokaiselle kuljettajalle on opetettu tietyt perusasiat, on tietenkin kokonaan toinen juttu, kuinka hyvin niitä tosipaikan tullen itse kukin kykenisi soveltamaan.
Kuten MaZo jo kirjoitti, tässähän ei sinänsä ollut kyse mistään mittavasta tulipalosta, mutta tokihan tuosta viasta aiheutunut savunmuodostus olisi tunnelissa ollut pykälää vakavampi juttu. Jos tosiaan juna olisi jämähtänyt asemien välille tunneliin, näkisin, että avainasemassa olisi ollut kuljettajan heti aluksi saama/hankkima tilannekuva. Eli kuinka nopeasti ja hyvin hän olisi pystynyt havaitsemaan, että savua ei hetken kestäneiden rätinöiden jälkeen enää muodostu lisää, sekä se, että salliiko savun määrä vielä junassa sisällä olemisen. Sekä tietysti se, kuinka hyvin ja rauhallisesti hän saisi ohjeistettua matkustajat toimimaan parhaaksi katsomallaan tavalla.
Valvomon kautta oltaisiin sitten pyritty järjestämään tunnelin savunpoistopuhaltimilla luonnollista ilmavirtaa vahvistavaa virtausta, ja siten savua pois junan luota. Mikäli junaan sisään olisi päässyt siinä määrin savua, ettei siellä voi olla, tai mikäli savunmuodostuksen päättymisestä ei oltaisi voitu varmistua, niin eihän siinä sitten muu auta kuin avata ovet ja evakuoida juna - siis ihmiset pomppimaan junasta alas radalle. Sepeliä pitkin sitten savusta puhtaampaan suuntaan kohti lähintä asemaa tai hätäpoistumiskuilua.
Tokihan metrin korkeudelta junasta alas loikkaaminen ja sepeliä pitkin kävely on vaivalloisempaa kuin nykykäsityksen mukaista evakuointitasoa pitkin siirtyminen, mutta näinhän se on laita muuallakin yhteiskunnassa: nykynormien mukaisissa uusissa rakennuksissa monet ratkaisut ovat turvallisempia kuin vanhoissa rakennuksissa.
Viimeksi muokattu:
