... tai sillalla ajat sitten korvatun lossin vahteja.
En malta olla muistuttamatta, että onhan näitä ollut ihan oikeasti. En ole varma, onko Suomessa ollut, mutta muualla maailmassa. Ja maksetaanhan Kreikassakin eläkkeitä kuolleille ihmisille.
Itse asiasta, kuljettajattoman ajon hylkäämisestä, en malta myöskään olla sanomatta, että
mitäs minä sanoin jo vuosikausia sitten. Enkä edes ole ollut ainoa. Lukekaa huviksenne tämän ketjun ensimmäinen viesti, kesäkuulta 2005.
Uutisissa on sanottu kauniisti, että Siemens ei pystynyt automatisoimaan vanhoja junia. 200-sarjan automatisointia ei liene vielä yritettykään. Ja vaikka Simenes olisi toimittanut 300-sarjan junat valmiiksi automaattisina, olisivatko nekään täyttäneet sitä, mitä 100-sarjan koeautomaatti ei täyttänyt: lyhentänyt ajoaikaa ja vähentänyt kaluston ja energian tarvetta. Se, mitä 100-sarjan automaatin kokemuksista on kerrottu, esiintyy ongelmana kaikissa automaattisissa metrojunissa, joten ei ongelma ole 100-sarjassa vaan kuljettajattomuuden ideassa ylipäätään. Siksi ei Köpiksen automaattimetrokaan toiminut siten kuin meilläkin väitettiin voitavan toimia. Ja Köpiksessä oli sentään aivan kaikki uutta: rata, asemat, laituriovet, junat ja automaattiohjaus. Siemens meni lupaamaan mahdottomia ihan samalla tavalla kuin Ansaldo Köpiksessä.
Noin ylipäätään voi todeta, että jos kuljettajattomasta ajosta olisi oikeasti hyötyä, kuljettajattomia metroja olisi maailmassa paljon enemmän kuin nyt on. Tekniikka ei ole ollut este vuosikymmeniin. Selitys on siinä, että nämä meillä havaitut ”uudet” ongelmat ovat muualla tunnettuja. Samoin yksinkertainen keino välttää ongelmat: kuljettaja ajaa, automaatti avustaa.
Pääteasemien laituriovet, joista Omakaupunki.fi kirjoitti, ovat turhaa, vaikka juna kävisi kääntöraiteella ilman kuljettajaa. Kun kuljettaja kerran on paikalla, hän voi tähystää laiturin yhtä hyvin laiturilta kuin junastakin, ja hänellä voi olla käytössään hätäpysäytin. Tämä on helpompaa ja paremmin toimivaa kuin yrittää tähdätä kaksia ovia ja niiden välistä ahdasta rakoa, silloinkin kun juna lähtee asemalta. Ja mitenkäs 100- ja 200-sarjan junien kanssa? Asennetaanko niihin joillain kymmenillä miljoonilla kuitenkin ”ryömintäautomaatti” tätä kuljettajatonta suunnanvaihtoa varten? Ei vaikuta järkevältä, kun ilman tullaan toimeen, jos kuljettaja ajaa suunnanvaihdon kuten muunkin reitin.
Mitä tulee Espooseen, en voi kuin ihmetellä toimialajohtaja Loukon lausuntoja (HS tänään). Hänen mielestään kuljettaja junassa on riski ja ilmeisesti hän uskoo, ettei Espoossa voi kuljettaja metrojunaa ajaa. Louko ei vaikuta ymmärtävän, miksi kuljettajattomuudesta on luovuttu, eikä sitä, että sillä asialla ei ole mitään merkitystä vuorovälin tai asemien pituuden kanssa. Ja Louko on Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja.
Seuraava askelhan on korjata se kardinaalivirhe, että Espoon asemista aiotaan tehdä lyhennettyjä. Toinen asia on, että nyt asemien ja tunneleiden palo-osastointi on Espoossa suunniteltu siten, että laiturin ja radan välissä on seinä, mikä pakottaa tekemään laituriovet. Tämä osastointisuunnitelma voidaan tässä vaiheessa muuttaa sellaiseksi, ettei seinää ja laituriovia tarvita. Osastointihan on tarpeen ongelmatilanteissa, mutta laituriovista on haittaa jatkuvasti. Ovet ja seinä haittaavat laiturin tähystämistä ja siten nimenomaan turvallista liikennöintiä. Mutta tietty, jos Espoossa halutaan liikennettä hidastaa, niin voidaanhan siellä sitten tehdä niin, että matkustajaturvallisuus perustuu automatisoituun koneen toimintaan. Ja sovitaan, ettei sitten kuljettaja ole vastuussa, kun tapahtuu onnettomuus, jota automaatti ei pysty estämään ihmisten juostessa ovien väliin väkisin.
Espoon asemat ovat tietenkin Espoon asia. Tosin, jos maan hallituksen suunnitelmien mukaan edetään, Espoo töpeksii tekemällä asemista lyhyet ja me helsinkiläiset saamme sitten muutaman vuoden kulutta maksaa sen virheen korjaamisen. Ehkä Helsingin olisi viisasta suunnitella Koivusaareen pääte- ja vaihtoasema. Sinne asti voidaan ajaa tehokkaasti 6 vaunun junilla ja turvallisesti kuljettajaohjauksessa. Espooseen menijät sitten vaihtavat Espoon automaattiseen minimetroon lyhyine junineen. Tämähän on tietty oivallinen käytäntö, koska sellaista ehdotettiin jo Espoon metron YVA-vaihtoehdoissakin.
Antero