Missäs sitten autoja säilytettäisiin yön yli? :lol:
Vuorokaudessa on vain nuo 24 tuntia. Eli 24/7 sisältää myös yön.
Seuraa alla olevaa videota nähdäksesi, miten asennat sivustomme verkkosovelluksena aloitusnäytöllesi.
Huom.: This feature may not be available in some browsers.
Missäs sitten autoja säilytettäisiin yön yli? :lol:
Tällä ratkaisulla voitaisiin tietysti korjata myös kantakaupungin pysäköintiongelmat. Siirretään autot kadulta talojen katoille katukuvaa pilaamasta ja tilaa viemästä. Etenkin raitiotiekaduilla tästä hyödyttäisiin varmasti.Tai sitten pinotaan bussit päällekkäin, vie vähemmän tilaa. Nosturilla siirtelee sitten tarpeen mukaan.
1960-luvulla kun Ruhan varikkoa on ruvettu rakentamaan, sitä varten kaivettiin ns. miljoonamonttu.Kun Ruhan peruskorjausta suunniteltiin, oli ymmärtääkseni yksi vaihtoehdoista sellainen, että se olisi louhittu maan alle.
tämä kysymys kaupunkiympäristön bussivarkoista on mielestäni ihan aiheellinen.
Kun Ruhan peruskorjausta suunniteltiin, oli ymmärtääkseni yksi vaihtoehdoista sellainen, että se olisi louhittu maan alle.
Tukholmassa –– suurimpien liityntäterminaalien yhteydessä on joitakin sähköpistokeilla varustettuja pysäköintipaikkoja busseille.
Tietysti yksi hyvä keino on satsata raideliikenteeseen, niin vähenee ylipäätään bussivarikkojen tarve.
Olen siltä osin Kantokosken kanssa samaa mieltä, että bussivarikoiden sijainti ja niiden viemä tila sekä niistä aiheutuvat ongelmat ovat tärkeä ja mielenkiintoinen asia keskusteltavaksi. Jokaisella on varmasti asiasta omat mielipiteensä. Mutta Kantokosken ehdotuksia ja ratkaisuja varikoiden sijoittelun ja rakenteen muuttamiseen pidän varsin epätodellisina ja tuulesta temmatuilta.
Kallion sisään louhittavat varikot ovat varsin hyvä idea toteuttavaksi, tosin vain uutena..
Ruhan tapauksessa muistan, että homma tyssäsi hintaan. Sen jälkeen homma toteutettiin aika eri tavalla ja lopputulos on se, mitä Ruha nykyään on.Pitääkö melkein kaikki nykyään mennä maan alle? :lol: oma mielipiteeni tosta asiasta on että ei mitään järkeä, tulisi aika kallis varikko jos lähetään louhimaan.
Tuota ei nimimerkki Kantokoski sanonut, vaan minä. Ja sanoin vaan mitä maailmalla olen nähnyt. Enkä tarkoittanut, että Helsingin seudulla pitäisi kopioida sitä. Pointtini on siinä, että miten toteutetaan ympäristöystävällinen bussivarkkio urbaaniympäristöön, vaikkapa kerrostalojen keskelle. On ihan eri asia, vaikkapa Espoon pelloille, kuin Helsingin kaupunkiympäristöön. Siinä mielessä olen sitä mieltä, että sähköisen raideliikenteen osuuden lisäys ei ole ollenkaan pahitteeksi.Voi hellanlettas sentään, nimimerkki Kantokoskea iljettää, jos joku ei pysy hänen ajatustensa mukana. Kerrotaan tässä, että kyseessä on keslustelupalsta ja sellaiselle kirjoittavan täytyy kestää myös jos joku on eri mieltä. Vaikka bussivarikot ja myös raitiovaunu- ja rautatievarikot ovat rumia ja vievät hyvää rakennusmaata, ovat ne kuitenkin välttämättömiä. Jos ne sijoitetaan Helsingistä käsin niin kauaksi että maata on tuhlattavaksi asti, niin seurauksena on vastaavasti siirtoajon lisääntyminen, energiankulutuksen ja palkkakulujen kasvu. Ideat parkkiluolista puhumattakaan hissillä toimivista pysäköintilaitoksista ovat kuitenkin niin kalliita, ettei niissä ole järkeä. Hongkongissa on vapaa tonttimaa, jos sitä edes löytyy, kuitenkin aivan toisenlaisissa hinnoissa. Sinänsä: kyllä Helsingin seudulta löytyy vapaita tontteja asuntotuotantoon, vaikka entiseltä Sipoon alueelta vain esimerkkinä.
Mä ajattelen pikemminkin sitä, miten EU-normit täyttävä bussivarikko siljoitettaisiin tiiviin kaupunkirakenteen sisään. Koska sellaista tarvitaan. Göteborgissa näin Veolian bussivarikon satama-alueella.On ihan hyvä olla tietoinen kaikesta siitä mitä maailmalla tapahtuu, mutta meillä Helsingissä pärjätään kyllä aika pitkään sillä, että varikot siirtyvät hiljakseen tiiviimmän kaupungin tieltä kauemmas esikaupunkeihin päin.