Niin se taitaa olla. Tosi "järkevää"!kuukanko sanoi:Eikös tuo ole ihan normaali käytäntö VR:llä? Pendotkin ajelee rantaradalla niin, että ne voi tarvittaessa korvata IC-kalustolla ja Sm4:t pääradalla Sm1/2:illa.
Seuraa alla olevaa videota nähdäksesi, miten asennat sivustomme verkkosovelluksena aloitusnäytöllesi.
Huom.: This feature may not be available in some browsers.
Niin se taitaa olla. Tosi "järkevää"!kuukanko sanoi:Eikös tuo ole ihan normaali käytäntö VR:llä? Pendotkin ajelee rantaradalla niin, että ne voi tarvittaessa korvata IC-kalustolla ja Sm4:t pääradalla Sm1/2:illa.
Mutta ehkeivät ihmiset halua asua ihan radan vieressä.Kani sanoi:Paikallisliikenteen olisi tosin pitänyt palata jo ennen kuin ruuhkia syntyy. Autoihin tottuneita on vaikea houkutella takaisin kiskoille. Alueen kunnat olisivat kyllä kaavoittaneet radan varteen, jollei sillä kulkisi pelkästään täyttä vauhtia ohi ajavia junia.
Vekku sanoi:Mutta ehkeivät ihmiset halua asua ihan radan vieressä.
Junaa ei voi käyttää, kun asema on liian kaukana.Vekku sanoi:jos asemat/pysäkit ovat kaukana, käytetään autoa ennemmin kuin julkisia.
Voihan rakentaa meluvalleja, eikä pidä rakentaa kivenheiton päähän radasta.Kani sanoi:Junaa ei voi käyttää, kun asema on liian kaukana.
Aseman lähellä ei voi asua, kun junat häiritsevät.
Paskaakos tässä sitten mitään suunnittelemaan!
Jos 65 t painavan ja 1000 kW:n tehoisen Dv12-veturin sanotaan kiihtyvän nopeuteen 100 km/h noin 45 s pintaan niin 602 kW:n tehoinen ja kuormattuna noin 60 t painava Dm12 tuskin kiihtyy ajassa 31 s tai edes 45 s. Joku 60-70 s voisi ruveta olemaan realistinen arvio.vompatti sanoi:Kirjoituspöytäteoriani mukaan en usko näihin lukuihin. Nopeus 100 km/h on noin 28 m/s. Kiihtyvyydellä 0,9 m/s^2 pitäisi junan kiihtyä nopeuteen 100 km/h ajassa 31 s. Noin nopeisiin kiihtyvyyksiin en usko. Joko Anteron kello ei toimi, tai sitten junan nopeus ei ollut vielä 100 km/h kellon pysäytyshetkellä. Oman kirjoituspöytäteoriani (numeerinen integrointi) mukaan vankan kiihdytykseen nopeuteen 100 km/h kuluu noin 45 s.
Lättäjuna pysähtyikin yleensä useimmilla liikennepaikoilla vain tarpeen vaatiessa. Silloin junalle ei tarvinnut varata yksittäistä pysähdystä varten täyttä aikaa, koska osalta liikennepaikoista päästiin ajamaan ohi. Lisäksi aikataulut laadittiin tuohon aikaan huomattavasti nykyistä pienemmille perusnopeuksille.Kani sanoi:Noista vuoden 1981 lättähattuaikatauluista voi havaita, että yksi väliin jätetty liikennepaikka nopeuttaa aikataulua minuutilla. Sen sijaan vuonna 2006 meille selitetään, että pysähdys vaikuttaa 4-5 minuuttia.
No näinhän asia tietenkin on. Muistanette, että Dm12:lla oli ongelmia talvilikenteessä. Kanille tiedoksi, että on kaksi eri asiaa ajaa kalustoa sisäänajovaiheessa niin, että se on korvattavissa muulla kalustolla, kuin jatkaa näin ajasta ikuisuuteen. Antaisin vr:lle 'armonaikaa' tämän vuosikymmenen loppuun asti, siihen mennessä odottaisin uusia avauksia ainakin jossain.Rattivaunu sanoi:Eihän vain sellaisesta ole kysymys, että samoja junia olisi varauduttu tarvittaessa ajamaan myös vanhalla Dv12-vetoisella kalustolla? Esim. kiskobussien rikkoutuessa tai joutuessa takuukorjauksiin yms.?Kani sanoi:Tampereen ja Haapamäen välillä kyse on muutamasta pysähdyksestä, joihin VR ei suostu, vaan ajaa kiskobussiliikennettä siniselle kalustolle tehdyllä aikataululla aivan kuin mitään kalustoinvestointia ei olisi tehtykään.
Tässä on muuten yksi Suomen liikennepolitiikan suurimpia merkillisyyksiä.ultrix sanoi:Uskon kuitenkin, että taajamajunaliikenne rataosalla Tpe-Ov muuttuu vielä oikeasti taajamajunaliikenteeksi. Jos ei paikallisella/seudullisella liikennepolitiikalla ja -suunnittelulla korjata asiaa, on aina mahdollista kansalaisvaikutus (adressi VR Oylle ja LVM:lle pysähdysten palauttamiseksi).
Tampereen seudun suurimpia liikenteellisiä epäkohtia kun on nimenomaan, että junat ajavat pysähtymättä ohitse vaikka olisivat "paikallisjunia". Sama toistuu myös pääradalla Lempäälään saakka (Sääksjärven ja Kuljun luulisi ruuhkaisuudesta huolimatta mahtuvan pysähdyspaikoiksi) ja Porin radalla Nokialle asti (välissä olisi paikat ainakin Kankaantaan, Raholan/Tesoman ja Lielahden pysähdyksille, mutta kun ei niin ei).
Sellaista se on. Täydellisessä maailmassa olisi erikseen radat raskaalle ja nopealle liikenteelle ja sitten omat radat paikallisliikenteelle. Nimittäin juuri nopeus ja suuri telipaino aiheuttavat melu- ja tärinähaitat, ei niinkään paikallisjunaliikenne.Kani sanoi:Junaa ei voi käyttää, kun asema on liian kaukana.
Aseman lähellä ei voi asua, kun junat häiritsevät.
Paskaakos tässä sitten mitään suunnittelemaan!
Tuskin mikään kalusto tarvitsee vuosikausien sisäänajoa. Eikä VR:ltä valitettavasti ole tullut mitään sellaista signaalia, joka antaisi toivoa pysähdyspaikkojen lisäämisestä. Ari Vanhanen kertoi jo asenteensa: pysähtyminen ottaa 4-5 minuuttia. VR siis ajaa kaukoliikennettä kiskobussikalustolla vastakin.Ville O. Turunen sanoi:Antaisin vr:lle 'armonaikaa' tämän vuosikymmenen loppuun asti, siihen mennessä odottaisin uusia avauksia ainakin jossain.
Itse asuin 15 vuotta pääradan varressa Puistolassa, 400 metrin päässä asemasta. Junista ei ollut mitään haittaa, ne toivat alueelle erittäin hyvät kulkuyhteydet ja olipa siinä bongaamista kun oman kodin ikkunasta pääsi katsomaan Suomen kaikkiin osiin paitsi Turkuun kulkevia junia Äänieristys oli kerrostalossamme hoidettu kunnolla, joten junista ei kuulunut yhtään mitään sisälle, eivätkä tavarat helisseet. Junarataa ei ollut siihen aikaan meluvaimennettu, vain aidattu, mutta ei se meteli ollut mitään verrattuna moottoritiemeluun.Vekku sanoi:Mutta ehkeivät ihmiset halua asua ihan radan vieressä.
Aivan radan varressa ei ole välttämättä mukava asua, ainakaan vilkkaan pääradan. Vaarallinen paikka lapsille ja tavarajunat jyräävät ohi, niin kahvikupit helisee. Kyllähän junien ääniin tottuu, varmaankin ennemmin ihmettelee, että joku on vialla, jollei juna ole aikataulussa.
Ihmettelen vain, kuinka on sitten saatu tuon aamuvuoron 504 matka-ajaksi vain tunti., vaikka sillä on 12 pakollista välipysähdystä plus kolme x-pysähdystä. Jos lättä olisi käyttänyt keskimäärin yhtä pysähdystä varten vain kolmekin minuuttia, olisi pysähdysten takia tuhrautunut jo 36 minuuttia plus ajoaika päälle, joka ei niillä nopeuksilla ollut varmasti järin nopeata.PNu sanoi:Kokeiden mukaan tyhjä Dm7 + liitevaunu vaativat tasamaalla jo nopeuden 80 km/h saavuttamiseen 3 min 25 s ja täydessä kuormassa epäilemättä paljon enemmän. Jos siis Lättähatulla ajetaan vähänkään tiukemmalla aikataululla niin pysähdyksen aiheuttama ajanhukka on ennemmin 4-5 min kuin 1 min.