Joka paikassa raha ratkaisee, ei se muuta mitään muita arvioitavia suureita asiasta. Ja edelleenkään ei kaupunki toimisi sillai, että pitää kaupunkilaisten erikseen pyytää, että jotain rakennetaan. Jos ei tarkasti seuraa, niin jonkin toteuttamatta jättäminen näkyy vasta kun tulee ongelmia ja hyvä suunnittelu on juuri sitä, että tehdään ennakoivasti.
Niin tuntuu raha ratkaisevan, mutta niin ei tarvitsisi olla. Sitä on toivonut riittävän moni mm tämän aukion käsittelyn kohdalla. Tätä et pysty kiistämään. Kaupunki on yleensä toiminut sillai, että valtuusto antaa raamit kullekin alueella tai paikalle, mitä niihin rakennetaan tai missä käytössä ne on tarkoitus pitää. Tässä marssijärjestys on väärä, kaavoitus ja suunnittelu on ulkoistettu liian pitkälle, jolloin syntyy rumaa kaupunkia asukkaiden tahdon vastaisesti.
Helsingissä on lähdetty näille suunnitteluvarausten tielle, mikä on ongelma. Viime aikoina kaupunkilaiset ovat hyvin paljon pyytäneet mitä ei rakenneta ja se kyllä kuuluu kunnalliseen demokratiaan.
Et kai nyt tosissasi väitä, että kaiken tilan pitää olla käytössä ennen kuin lisää saa rakentaa? Kyllä nyt pitäis sen vertaa ymmärtää, että näissä on aina pientä vaihtuvuutta eli tiloja on vapaana vaikka olisi kuinka pula. Muutenkin suurin osa noista on kantakaupungin ulkopuolella ja mikään niistä ei ole niin keskeisellä paikalla kuin Elielinaukio.
Alvar Aallon katu 5:ssä on 13 toimistotilaa vapaana. Sinä sitten saat jollain tempulla Klyygan toimistot vuokratuksi. Onko 100 metriä niin suuri ero että toimistot Klyygassa menevät helposti vuokratuksi.
Jos laatikkoimainen nykyarkkitehtuuri pilaa asemarakennuksen, niin sitten se peli on jo menetetty, kun Holiday Inn ja Sanomatalo rakennettiin viereen. Ihan turha sitten suojella rippeitä, menemään vaan.
Arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun asiantuntijat eivät tietenkään ajattele noin.
Minä mittasin 75m. Tai sitten voisit jäädä Pasilassa ja ottaa 59:n, joka kulkee päivälläkin vielä useammin.
Pasilakin toimii minun kohdalla, mutta matkalaukkujen kanssa junasta vaihdetaan bussiin ilman portaita, ilman rullaportaita tai hissejä yhden suojatien ylityksellä.
Vaikka avointa tilaa on vähemmän, niin ei siitä ahdas tai pimeä tarvitse tulla, ja muutenkin noin keskeiset paikat valaistaan aika tehokkaasti. Eihän Postitalon ja Sokoksen väliäkään voi pimeäksi kutsua.
Havainnekuvastakin näkee että siitä tulee varsinkin ruuhka-aikaan ahdas ja epämiellyttävä kanjoni. tällä hetkellä aseman viereisille terasseille kesäisin paistaa aurinko
Voisit kyllä vähän kertoa tarkemmin linkkailemistasi sivuista. Rupeaa olemaan aika huonoa keskustelukulttuuria, mitä olet harrastellut linkailla, täällä asioita ja sanoa vaan "tämä on hyvin kirjoitettu" tai "yhdyn tähän". Jos ei muuten niin edes siksi, että näytät itsekkin lukeneneen tekstin ja oikeasti ymmärtäneen mitä siinä sanotaan.
Kenen Kaupunki -teos käsittelee tätä ongelman ydintä, eli sitä että Helsingistä on tehty tonttikauppa.Kirja esittelee 15 eri aluetta, jotka halutaan antaa kiinteistöjalostuksen kohteeksi. Elielinaukio on niistä yksi. Kirja on hyvin ja huolellisesti tehty, sitä osoittaa sen pohjalta käyty laaja kansalaiskeskustelu. Mahdollisesti kirja antaa sysäyksen muutokseen Helsingin kaupunkisuunnittelussa.
Tuskin alkaa jo parin vuoden päästä. Tässä ollaan ihan kaavoitusprosessin alkuvaiheessa, eli lautakunta ja valtuustokäsittely on täysin käymättä ja sitä ennen tulee vielä varmasti useampi kaavaehdotus. Ja sitten vielä varmasti jotain oikeuskäsittelyä, jonka jälkeen sovitaan vasta maankäyttösopimus. Hyvällä tuurilla tuskin ehtii ennen kuin Espoon kaupunkirata valmistuu.
Ja hanke voidaan haudata jo ennen näitä käsittelyjä.
Kun on kaikin keinon jarruteltu raitioverkon laajentamista 50-vuotta ja annettu kaupunkirakenteen hajautua sen ulkopuolelle, niin tule pieni huuma täytuukin olla kiriä menetetty aika takaisin.
Korona ja muuttoliikkeen pysähtyminen pistää uusiksi nuo hankkeet eli mahdollisesti monia niistä ei nähdä vuosikymmeniin.
Väläytät taas vähän liikaa korttejasi kun arvostelet yhden rakennuksen ja aukion rakentamista loputtomana rakentamisena. Jokainen lisärakennus aina vie loputkin tilat ja tuhoaa kaiken. Taas näkee, että on kyseessä yleinen muutoksenvastustus.
Jos muutoksella ei ole muita kaupungin kehittämisen kannalta merkittäviä arvoja kuin rahastus, niin kyllä muutosta silloin kannattaa ja pitää vastustaa.
Johan tässä nyt on sanottu moneen kertaan, mitä sinne on tulossa ja että ei sitä kannata lukkoon lyödä näin varhaisessa vaiheessa. Itsekkin linkkailit työtiloja aikaisemmassa viestissä mukamas vastauksena, mutta taas alkoi levy alusta. Ei kai uutta asuintaloakaan varten tarvitse olla asukkaat valmiina muuttamaan, kun aletaan rakentaamaan, saati kaavoittamaan.
On sanonut moni muukin minun lisäksi että jos 100 metrin päässä joka suuntaan on toimistoja vapaana, osa merinäköalalla, niin täysin ilmastopolitiikan vastaista rakentaa toimistoja lisää.
Etkä vieläkään ole vastannut, mikä siitä tekee massiivisen. Saman kokoinen rakennus kuin vieressä olevat.
Kuvasta näkyy selvästi, ei sovi rautatieaseman arkkitehtuurin kanssa yhteen mitenkään.
Tarviitko oikeasti selvitystä siihen, että puolet lyhyempään välineeseen mahtuu puolet vähemmän matkustajia?
Näin on ja kun se on pysäkillä, niin toinen samanlainen pääsee sujuvasti ohi.
---------- Viestit yhdistetty klo 17:32 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 17:24 ----------
Massiivuus on yksi tärkeimpiä perusteita hylätä hanke. Siitä alla oleva linkki todisteena.
https://yle.fi/uutiset/3-12224112
---------- Viestit yhdistetty klo 17:32 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 17:32 ----------
https://yle.fi/uutiset/3-12224112