Haluavatko ihmiset autoilla, vai onko se pakko?

kemkim · 19 Kesäkuu 2007

Autoilevaa kansaa katsellessani olen tullut monesti miettineeksi, miten moni oikeasti tykkää autoilla ja miten moni vain autoilee muiden vaihtoehtojen ollessa liian huonoja.

Itse uskoisin niin, että melko harvoille autoilu on sellainen itseisarvo ja useimmille ei ole väliä, miten liikkuvat, kunhan valittu vaihtoehto on kätevä ja mukava. Nämä ihmiset voivat Helsingin keskustassa kulkea ratikalla, lähiössä vaikka pyörällä ja maalla autoillen, eivätkä ole sen suuremmin kiinnostuneita liikenneasioista, kunhan matka sujuu paikasta A paikkaan B. Autoista kiinnostuneistakin osa harrastaa autoja muiden mielekkäiden vaihtoehtojen puutteessa. Esimerkiksi maaseudulla kun ei ole paljoa muutakaan tekemistä, niin nuoret ajavat pikkukaupunkien pääkatuja edes takaisin autoilla. Helsingissä tällaista esiintyy vähäisemmässä määrin, kun on mielekkäämpääkin tekemistä.

Voisi ajatella, että jos vain niin päätettäisiin, voitaisiin ihmisiä herätellä huomaamaan autoilun haitat ja tehdä siitä epäsuosittu vaihtoehto. Ihan kuin on saatu ihmisiä vähentämään tupakointia, ajattelemaan ilmastonmuutosta ja ikävä kyllä, myös kuluttamaan reippaasti.

Jos voimme ajatella, että ihmiset ovat osanneet sopeutua nykyelämän olosuhteisiin ilman sen suurempia nurinoita, niin ei se autoilun ja nurmijärveläisen omakotiunelman loppuminen lopulta ole ihmisten mielestä niin kamalaa, vaikka alussa se saattaa siltä tuntuakin. Sitten he vain sopeutuvat, kuten kaikkiin muihinkin muutoksiin ja elämä jatkuu. Mutta kuka uskaltaisi ottaa kissan pöydälle, vaikka joutuisi kansan syvien rivien epäsuosioon aluksi? Tuleeko autoilun rajoittaminen pikku hiljaa vai kertaheitolla joku päivä?

teme · 19 Kesäkuu 2007

Ihmiset noin keskimäärin haluavat ajaa rauhassa tyhjällä tiellä, kivalla säällä ja kauniissa maisemissa. Niin kuin automainoksissa. Vapaa-aikana kun ei ole kiire mihinkään. Minä ainakin tykkään ihan vaan ajella kaupungilla.

Ihmiset eivät noin keskimäärin halua ajaa ruuhkassa kauhealla kiireellä töihin, kauppaan tai kakaroita hakemaan. Minä en ainakaan tykkää.

Kun ymmärretään, että auto on huvitteluväline, suurin ja haitallisin osa autoilusta poistuu. Siksi että se ei ole kivaa.

Ehdotan vastamainioksia joissa seistään ruuhkassa moottoritiellä keskellä teollisuusaluetta. Tavoitteena saada autoilija ajattelimaan työmatkaansa Kehä I marraskuussa eikä järvenlaitaa kurvailevaa mökkitietä kesäkuussa, kun hän ajattelee että mistä pitäisi luopua. Se ajaako hän mökille on lähes yhdentekevää, se millä päivittäiset matkat kuljetaan taas ei ole. Suurin osa ihmisistä ei varmasti pidä työmatka- tai ostosmatkaautoilusta.

janihyvarinen · 19 Kesäkuu 2007

kemkim sanoi:
miten moni oikeasti tykkää autoilla ja miten moni vain autoilee muiden vaihtoehtojen ollessa liian huonoja. [...] Autoista kiinnostuneistakin osa harrastaa autoja muiden mielekkäiden vaihtoehtojen puutteessa. Esimerkiksi maaseudulla kun ei ole paljoa muutakaan tekemistä, niin nuoret ajavat pikkukaupunkien pääkatuja edes takaisin autoilla. Helsingissä tällaista esiintyy vähäisemmässä määrin, kun on mielekkäämpääkin tekemistä.

Hyvä havainto. Nykyaikana onneksi on netti, joten nykynuorten ei tarvitse rassata autoa vaan voi hakea tietoa mistä tahansa aiheesta ajanvietteeksi...

Toista se oli meikäläisen lapsuudessa ennen nettiaikaa, kun piti haalia kirjoja mistä vain sai käsiinsä. Muistan, että Tampereen pääkirjastossa oli vuonna 1988 tasan kolme metroaiheista kirjaa, joista kahden -- erilaisen -- nimi oli Underground Railways of the World (molemmat julkaistu 1960-luvulla) ja kolmas oli suomalainen pamfletti Helsingin metrosta, jossa osoitettiin mitä virheitä oli tehty jne.

Jos halusi nykyaikaisempaa tietoa, piti itse kirjoitella ihan paperisia kirjeitä ympäri maailmaa, jotta sai käsiinsä lisätietoa eksoottisten kaupunkien metroista. No tätähän sitten tuli tehtyä 15-vuotiaan innolla siinä määrin, että pelkkiin postimerkkeihin meni pieni omaisuus taskurahoja. Osoitetietojen puuttuessa kirjeet tulivat usein takaisin bumerangina postin osoiteyksikön kautta (tosin enimmäkseen menivät kuitenkin perille -- siispä uhkapeli kannatti!), joten suuri mullistus oli kun löysin käsikirjastosta Jane's Urban Transport Systems -teoksen, josta oikeat osoitteet löytyivät.

Sen verran näin saadut tiedot vaikuttivat myöhempään elämään, että mm. opiskelijavaihtoon päätin lähteä juuri Lilleen kiinnostuttuani VAL-järjestelmästä, ja se tuntui normaalille suomalaiselle olevan ainoa tilaisuus ikinä tulla käyneeksi siellä. Aurinkoinen Montpellier etelässä, lähellä Välimerta jäi sillä erää kakkoseksi pohjoisen teollisuuskaupungin voittaessa metron mitalla.

teme sanoi:
Ihmiset noin keskimäärin haluavat ajaa rauhassa tyhjällä tiellä, kivalla säällä ja kauniissa maisemissa. Niin kuin automainoksissa. Vapaa-aikana kun ei ole kiire mihinkään. Minä ainakin tykkään ihan vaan ajella kaupungilla. [...] Kun ymmärretään, että auto on huvitteluväline, suurin ja haitallisin osa autoilusta poistuu. Siksi että se ei ole kivaa.

Minä en tykkää ajaa edes tyhjällä tiellä, kivalla säällä ja kauniissa maisemissa. Ajokortin hankin 18-vuotiaana vain siksi, että isoäitini sponsoroi ja vanhemmat kannustivat, että siitä voi olla joskus hyötyä työssä. Ei ole kylläkään ollut, sillä varsinkaan työn puolesta en suostu ajamaan vaan kuljen mieluummin vaikka taksilla: kulu työnantajalle on normaalilla pikkumatkalla suunnilleen sama kuin km-korvaukset. Ja Helsinkiin pääsee junalla niin paljon helpommin.

Tähän asenteeseen on varmaan vaikuttanut se, että lapsuudenkodissani auto oli lähinnä arkinen käyttöesine eikä mikään palvonnan kohde. Nykyisin auto on kyllä meilläkin, mutta lähinnä alunperin vaimon vaihtelevien työaikojen vuoksi. Ja se on hänen nimissään, vaikkei hän itse ajakaan vaan saan toisinaan toimia kuljettajana. Eniten harmittaa kuinka paljon aikaa, vaivaa ja rahaa sen ylläpitoon kuluu. Nytkin jarrumerkkivalo on ruvennut välkkymään punaista ilman syytä, joten pitäisi taas vaihteeksi käyttää huollossa, kun vain ehtisi. Mutta kun ei meinaa töiltä ehtiä... Itse en osaa tehdä pienintäkään huoltotoimenpidettä, kun ei ole ikinä riittänyt mielenkiintoa opetella.

R.Silfverberg · 20 Kesäkuu 2007

kemkim sanoi:
Autoilevaa kansaa katsellessani olen tullut monesti miettineeksi, miten moni oikeasti tykkää autoilla ja miten moni vain autoilee muiden vaihtoehtojen ollessa liian huonoja.

Kuvittelisin että enemmistö autoile sen takia että muut vaihtoehdot ovat liian huonoja tai ollaan laiskoja. Mutta täytyy tunnustaa että kyllä autoteollisuus, mainokset ja autoihin liittyvät muoti-ilmiöt ovat onnistunet vahvistamaan ihmisten "riippuvuutta" autoista. Täytyy tunnustaa että itsekin tulee luettua autolehtiä aika paljon, juuri sen takia että niitä ilmestyy niin paljon, ja osa tuttavapiiristäkin on autoista kiinnostunut, että aina löytyy yhteinen puheenaihe.

kemkim sanoi:
Autoista kiinnostuneistakin osa harrastaa autoja muiden mielekkäiden vaihtoehtojen puutteessa. Esimerkiksi maaseudulla kun ei ole paljoa muutakaan tekemistä, niin nuoret ajavat pikkukaupunkien pääkatuja edes takaisin autoilla. Helsingissä tällaista esiintyy vähäisemmässä määrin, kun on mielekkäämpääkin tekemistä.

Käsittääkseni on ihan tutkittu, että autoista ja moottoriajoneuvoista kiinnostumien on vahvinta siinä vaiheessa kun nuoret pojat kasvavat aikuisiksi miehiksi. Kultuurimme on tehnyt autosta jonkinlaisen fetissin jolla saadaan houkuteltua naaraspuolisia yksilöitä. Auto on vähän sama juttu kuin riikinkukoilla höyhenet. Osa nuorista pojista ei koskaan aikuistu vaan satsaavat autoihin aina enemmän ja enemmän, eli siitä tulee elinikäinen harrastus. Suurissa kaupungesisa on todellakin muita harrastusmahdollisuuksia ja toisaalta naarasyksilöiden ylitarjonta pitää huolen siitä että auto ei ole pakollinen parinmuodostamisessa, vaan auto tarvitaan vasta siinä vaiheesa kun on perhe perustettu ja muutettu kauas sellaiseen lähiöön jossa joukkoliikenne ei palvele liikkumistarpeita riittävästi.

kemkim sanoi:
Voisi ajatella, että jos vain niin päätettäisiin, voitaisiin ihmisiä herätellä huomaamaan autoilun haitat ja tehdä siitä epäsuosittu vaihtoehto. Ihan kuin on saatu ihmisiä vähentämään tupakointia, ajattelemaan ilmastonmuutosta ja ikävä kyllä, myös kuluttamaan reippaasti.

Ymmärtääkseni autoiluvastaista propaganda on harrastettu läntisissä teollisuusmaissa jo sitten 1970-luvun, mutta tulokset ovat olleet melko vaatimattomia. Propagandan lisäksi tarvitaan lainsäädäntöä ja fiskaalisia toimenpiteitä. Tupakoinnin äkillinen väheneminen parissakymmenessä vuodessa on suorastaan ihme, joten ei ole poissuljettua että autoilua saataisiin joskus vähenemään. Fakta on joka tapauksessa että autoilu on naurettavan halpaa verrattuna mitä se oli joskus 30 vuotta sitten, kun taas joukkoliikenne on kallistunut suhteessa, mutta on toisaalta laatu ja tarjonta parantunut.

kemkim sanoi:
Jos voimme ajatella, että ihmiset ovat osanneet sopeutua nykyelämän olosuhteisiin ilman sen suurempia nurinoita, niin ei se autoilun ja nurmijärveläisen omakotiunelman loppuminen lopulta ole ihmisten mielestä niin kamalaa, vaikka alussa se saattaa siltä tuntuakin. Sitten he vain sopeutuvat, kuten kaikkiin muihinkin muutoksiin ja elämä jatkuu. Mutta kuka uskaltaisi ottaa kissan pöydälle, vaikka joutuisi kansan syvien rivien epäsuosioon aluksi? Tuleeko autoilun rajoittaminen pikku hiljaa vai kertaheitolla joku päivä?

Perusongelma on siinä että suomalaiset ajattelevat että koska meitä on niin vähän kiinalaisiin ja amerikkalaisiin verrattuna, niin se on yksi hailee mitä me teemme ilmastonmuutksen eteen. Ollaan sitä mieltä että isot maat ovat aiheuttaneet nämä ongelmat ja ne eivät koske meitä.

t. Rainer

janihyvarinen · 20 Kesäkuu 2007

R.Silfverberg sanoi:
Fakta on joka tapauksessa että autoilu on naurettavan halpaa verrattuna mitä se oli joskus 30 vuotta sitten, kun taas joukkoliikenne on kallistunut suhteessa, mutta on toisaalta laatu ja tarjonta parantunut.

Minusta joukkoliikenne ei ole ainakaan Tampereella parantunut 30 vuodessa. Mielikuvat vuodesta 1977 ovat hämäriä, mutta muistan kuinka istuin muutaman vuoden ikäisenä lapsena kerrostalon pihanurmikolla ja odottelin isääni kotiin töistä -- bussilla, vaikka autokin taloudessa oli. 1980-luvun alkupuolella kun rupesin kulkemaan bussilla itsekseni, vuorotarjonta oli minusta paljon parempi kuin nykyään ja matka-ajat nopeampia, kun bussit eivät junnanneet ruuhkissa. Toki sen jälkeen kaupunki on kasvanut ja on tullut uusia linjoja, mutta yksittäisen reitin tai alueen tarjonta on minusta romahtanut noista ajoista. Ja työikäiset ihmiset, varsinkin miehet, ovat keskimäärin siirtyneet auton rattiin. Vai koska viimeksi olette nähneet tummassa puvussa salkun kanssa kulkevan miehen bussin penkissä lukemassa sanomalehteä? Minä en ole nähnyt vuosiin, mutta 1980/90-luvun vaihteessa vielä toisinaan tällaistakin näki.

R.Silfverberg · 20 Kesäkuu 2007

janihyvarinen sanoi:
Minusta joukkoliikenne ei ole ainakaan Tampereella parantunut 30 vuodessa.

Ehkä katson asioita liikaa Helsingin horisontista. Pitää paikkansa että maaseudulla joukkoliikennettä supistettu, aika monessa kaupungissa se on jäänyt polkemaan paikoilleen, mutta Helsingin seudulla ja suurten kaupunkien välisissä yhteyksissä on tarjonta lisääntynyt tuntuvasti.

Tampereelle ainakin suunnitellaan raideliikennettä, ja onhan sekin jo yksi merkki siitä että asioihin suhtaudutaan nyt vakavasti.

t. Rainer

janihyvarinen · 20 Kesäkuu 2007

R.Silfverberg sanoi:
Tampereelle ainakin suunnitellaan raideliikennettä, ja onhan sekin jo yksi merkki siitä että asioihin suhtaudutaan nyt vakavasti.

Tämä on positiivinen merkki, mutta se on toistaiseksi vasta tulevaisuuden toive eikä ole voinut vielä vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen.

Tosiasiassa tuntuu siltä, että tuo projekti etenee kuin täi tervassa. Virkamiehissä on muutama asiat hyvin hahmottava. Samoin entinen kaupunginjohtaja teki paljon hyvää työtä tämän eteen. Nykyinen pormestari on tässä suhteessa vielä suuri kysymysmerkki ja suuri osa valtuutetuista on täysin ymmärtämättömiä siitä, että jotain pitäisi tehdä. Kansalaisten keskuudessa mielipiteet vaihtelevat suuresti sen mukaan, millaisiin liikenneruuhkiin omalla suunnalla sattuu juuttumaan. Ja Aamulehti vastustaa kaikkea.

Kaikenkaikkiaan eväät ovat mielestäni muutamasta positiivisesta signaalista huolimatta ihan liian levällään, jotta voitaisiin kokonaisuutena sanoa, että näihin asioihin suhtaudutaan nykyään vakavasti. Liian moni näkee joukkoliikenteen edelleen vähävaraisten ja sosiaalisesti huono-osaisten pakollisen liikkumisen tukifunktiona, ja siihen investoimisen näinollen vastenmielisenä pakkopullana, joka pitää minimoida.

Ei kai paljon muusta voi kertoa sekään, että ruuhka-aikoihin keskitetään bussiliikenteen resursseja suhteettoman paljon ruuhka-ajan ulkopuoliseen aikaan nähden. Ei paljon lohduta, jos periaatteessa töihin ja kotiin pääsisi, kunhan mukauttaisi kulkemisensa tiettyihin kellonaikoihin, mutta jos työpäivä venyy tai on jotain iltamenoa, niin sitten vuoroväli on jo runkoyhteyksilläkin suorastaan julma. Ja sama pätee kokonaisuutena kesäaikaan. Meilläkin auton käyttö hypähti heti ylöspäin kun joukkoliikenne siirtyi kesäaikatauluihin. Vaimon työmatka muuttui kertaluokkaa tuskaisemmaksi, kun vuoroväli on niin pitkä -- ja kaikki bussit ajavat sitten peräkkäin.

Antero Alku · 20 Kesäkuu 2007

teme sanoi:
Ihmiset noin keskimäärin haluavat ajaa rauhassa tyhjällä tiellä, kivalla säällä ja kauniissa maisemissa. Niin kuin automainoksissa.

Vaan milloin näemme joukkoliikennettä mainostettavan samalla tavalla kuin autoja? Olen nähnyt vain yhden sellaisen mainoksen, ja sekään ei ollut oikeasti joukkoliikennemainos, vaan pätkä joukkoliikenteen suunnittelua käsittelevän kirjasarjan esittelyvideossa.

Minua automainokset ja se tunnelma, jota ne kauppaavat, naurattaa tai pikemminkin surettaa. Minulla on kokemusta autolla ajosta Euroopan suurkaupunkien ruuhkista tyhjyyttä ammottaviin Kainuun työllisyystyömaanteihin. Kaikkialla on ollut ikävää. Joko stressaannuttavan hektistä tai tylsistyttävän pitkäveteistä. Eikä voi tehdä mitään aikansa kuluksi!

Räpläsin nuorena kaikenlaisten romujen kanssa, kun autot olivat kalliita ja itse korjaamalla auton käyttäminen kävi mahdolliseksi. Ajamisen uutuudenviehätys katosi muutamassa kuukaudessa ja siitä lähtien autossa vietetty aika on vain hukkaan heitettyä elämää joka kuluu siksi, että pitää päästä paikasta toiseen.

Mutta olen kuullut monien kehuvan, kuinka heistä ajaminen on kivaa. Pyromaanille talojen polttaminenkin on kivaa, meitä on niin moneksi.

Antero

Antero Alku · 20 Kesäkuu 2007

R.Silfverberg sanoi:
Fakta on joka tapauksessa että autoilu on naurettavan halpaa verrattuna mitä se oli joskus 30 vuotta sitten, kun taas joukkoliikenne on kallistunut suhteessa, mutta on toisaalta laatu ja tarjonta parantunut.

Kyllä sen halpaa täytyy olla, kun autoja hylätään parkkipaikoille ja katujen varsiin. Mutta silti autoilu on tavattoman kallista verrattuna joukkoliikenteeseen. Vaikka päinvastaiset väitteet saavat aina tilaa mediassa.

Viimeisin riman alitus oli pari viikkoa sitten, kun YLEn TV-uutiset oli "tutkinut" miten joukkoliikenne on Suomessa kallista. Kertalippujen perusteella. Eivät taida YLE:n TV-toimittajat joukkoliikennettä käyttää. Vai käykö joku säännöllisesti töissä maksamalla kertalippuja?

Toinen tapa ylläpitää harhakuvaa on tehdä "tutkimuksia" lento- ja junalippujen hinnoista suhteessa auton bensakuluihin. Minäkin tein aikanaan vertailun ja totesin, että on halvempaa lentää Saksaan ja vuokrata perillä auto kuin ajaa Suomesta omalla, jos haluaa lomailla perheen kanssa autolla.

Kirjaani varten tein laskelman 20.000 euron hintaisen auton käytöstä työmatkoihin niin, että autoa käytetään 15 vuotta. Kuukausilipun hinnaksi tulee 10 km työmatkalla 230 euroa. Helsingissä tuon työmatkan tekee 41,9 eurolla kuussa. Ja vähän halvemmalla, jos ostaa aikaa saman tien koko vuodeksi. Kuukausilipun hinnalla kustantaa juuri autonsa bensat. Ja vaikka perheestä menisi kaksi aikuista töihin samalla autolla, niin edelleen maksetaan rutkasti enemmän kuin joukkoliikenteessä.

Suhteellisesti joukkoliikenteen palvelu on minusta huonontunut. Ennen joukkoliikenteellä pääsi kaikkialle ja kaikkialta. Kun tavaratalot olivat keskustassa, ruokakaupat omassa korttelissa ja kaikkialle tehtiin ainakin bussilinja. Nyt suuri osa palveluista, asunnoista ja työpaikoista on joukkoliikenteen ulottumattomissa. Todellakin vain pakkokäyttäjät alistuvat moniin vaihtoihin, pitkiin matka-aikoihin ja minimaaliseen vuorotarjontaan.

Siitä se autoilu alkaa haluttaa - koska on pakko.

Antero

R.Silfverberg · 21 Kesäkuu 2007

Antero Alku sanoi:
Viimeisin riman alitus oli pari viikkoa sitten, kun YLEn TV-uutiset oli "tutkinut" miten joukkoliikenne on Suomessa kallista. Kertalippujen perusteella. Eivät taida YLE:n TV-toimittajat joukkoliikennettä käyttää. Vai käykö joku säännöllisesti töissä maksamalla kertalippuja?

En muista nähneeni kyseistä ohjelmaa, mutta jos siinä kerrottiin selvästi että kyseessä on kertalippu ilman mitään alennusta, eli verrataan satunnaisten joukkoliikennematkojen hintoja vastaaviin satunnaisiin automatkoihin, niin menettelytavassa ei ole mielestäni mitään väärää.

Antero Alku sanoi:
Toinen tapa ylläpitää harhakuvaa on tehdä "tutkimuksia" lento- ja junalippujen hinnoista suhteessa auton bensakuluihin. Minäkin tein aikanaan vertailun ja totesin, että on halvempaa lentää Saksaan ja vuokrata perillä auto kuin ajaa Suomesta omalla, jos haluaa lomailla perheen kanssa autolla.

Johtuu vissiin hintailpailusta jonka halpalentoyhtiöt ovat saaneeta aikaan tarjouslähdöillä. Mielestäni halpalentoyhtiöt ja 100%:sesti lentoliikenteeseen nojaava massaturismi jos mitkään ovat ne todelliset ympäristörikolliset.

Antero Alku sanoi:
Kirjaani varten tein laskelman 20.000 euron hintaisen auton käytöstä työmatkoihin niin, että autoa käytetään 15 vuotta. Kuukausilipun hinnaksi tulee 10 km työmatkalla 230 euroa. Helsingissä tuon työmatkan tekee 41,9 eurolla kuussa. Ja vähän halvemmalla, jos ostaa aikaa saman tien koko vuodeksi. Kuukausilipun hinnalla kustantaa juuri autonsa bensat. Ja vaikka perheestä menisi kaksi aikuista töihin samalla autolla, niin edelleen maksetaan rutkasti enemmän kuin joukkoliikenteessä.

Laskutapoja on monia. Jos itse kulksin autola töihin (14 km/suunta), se maksaisi n 150 €/kk kaiken kaikkiaan. Se johtuu siitä että en osta uusia autoja vaan n 5 vuotta vanhoja, ja ajan niillä 3 vuotta ja vaihdan seuraavaan 5-vuotiaaseen. Sen ikäisiin autoihin ei tule yleensä kalliita remontteja vaativia vikoja, ja arvonlasku sen ikäisissä on vähintä. Joukkoliikennematkojen hinta/kk voi nousta 40 €:sta toiselle satalukemalle jo pelkästään siitä syystä että välissä on kuntaraja, vaikka matka ei olisi erityisen pitkä. Lisäksi valtiovalta suorastaan tukee asumista kaukana työpaikoiltaan ja ajamista autoilla myöntämällä reiluja työmatkavähennyksiä vearotuksessa, ja keräämällä polttonesteveroa dieselistä vähemmän kuin muissa läntisissä EU-maissa. Syy miksi itse en kulje joka päivä autolla töihin ovat "ideologiset".

Antero Alku sanoi:
Suhteellisesti joukkoliikenteen palvelu on minusta huonontunut. Ennen joukkoliikenteellä pääsi kaikkialle ja kaikkialta.

Ei se nyt ihan niin ollut. Vaikka verkosto oli tiheämpi, niin vuorovälit olivat syrjäisemmillä alueilla todella harvat, ja kaupungeissakin olivat tunnin, parinkin vuorovälit hyvin tavalliset.

Antero Alku sanoi:
Kun tavaratalot olivat keskustassa, ruokakaupat omassa korttelissa ja kaikkialle tehtiin ainakin bussilinja. Nyt suuri osa palveluista, asunnoista ja työpaikoista on joukkoliikenteen ulottumattomissa. Todellakin vain pakkokäyttäjät alistuvat moniin vaihtoihin, pitkiin matka-aikoihin ja minimaaliseen vuorotarjontaan.

Kyllä se matkan taittaminen ennekin kesti bussilla kauan autoon verrattuna. Nyt suhteessa vähemmän koska lisääntynyt autoilu aiheuttaa niin paljon ruuhkia. Autoilua on aina suosinut myös ihmisten lisääntynyt vapaa-aika. Vanhassa savupiipputeollisuus-yhteiskunnassa ei tarvittu autoa koska työajat olivat pitkät, työviikot 6-päiväisiä jne. Ei sitä vapaa-aikanaan minnekään autolla edes olisi ehtinyt. Aihetta voisi tietenkin jatkaa loputtomiin.

t. Rainer

Antero Alku · 21 Kesäkuu 2007

R.Silfverberg sanoi:
...mutta jos siinä kerrottiin selvästi että kyseessä on kertalippu ilman mitään alennusta, eli verrataan satunnaisten joukkoliikennematkojen hintoja vastaaviin satunnaisiin automatkoihin, niin menettelytavassa ei ole mielestäni mitään väärää.

Kyllä tuotiin selvästi esille, että on kyse kertalipuista. Mutta ne eivät kuvaa joukkoliikenteen hintaa, kun enemmistö joukkoliikenteen matkoista tehdään aikalipuilla. Uutisen otsikko oli kuitenkin pelkkä joukkoliikenteen, ei satunnaisesti matkustavien joukkoliikenteen hinta.

Jos kaikkeen olisi aikaa, pitäisi antaa moisesta palautetta ja opettaa autoileville toimittajille edes joukkoliikenneopin alkeet.

R.Silfverberg sanoi:
Laskutapoja on monia. Jos itse kulksin autola töihin (14 km/suunta), se maksaisi n 150 €/kk kaiken kaikkiaan. Se johtuu siitä että en osta uusia autoja vaan n 5 vuotta vanhoja, ja ajan niillä 3 vuotta ja vaihdan seuraavaan 5-vuotiaaseen.

Olet aivan oikeassa. Mutta toisaalta, joku maksaa sitten vastaavasti enemmän autoilustaan. Laskelmani kuvaa jonkunlaista keskiarvoa, sillä kaikenlaisen autoilun kustannuksiin liittyvän vaihtelun esittäminen on käytännössä mahdotonta.

R.Silfverberg sanoi:
Lisäksi valtiovalta suorastaan tukee asumista kaukana työpaikoiltaan ja ajamista autoilla myöntämällä reiluja työmatkavähennyksiä vearotuksessa, ja keräämällä polttonesteveroa dieselistä vähemmän kuin muissa läntisissä EU-maissa.

Aivan totta. Toisaalta voihan autoilija väittää, että saahan joukkoliikenteen käyttäjäkin julkiselta vallalta tukea, koska lipputulot eivät kata joukkoliikenteen kuluja. Merkittävin autoilun tukimuoto minusta ovat kuitenkin ilmaiset tiet. Kerätäänhän autoilusta veroja, mutta niiden peruste ei ole teiden rahoitus vaan yleiset valtion menot kuten tuloverojenkin perusteena on.

R.Silfverberg sanoi:
Ei se nyt ihan niin ollut. Vaikka verkosto oli tiheämpi, niin vuorovälit olivat syrjäisemmillä alueilla todella harvat, ja kaupungeissakin olivat tunnin, parinkin vuorovälit hyvin tavalliset.

En kinaa tästä, sillä minulla ei ole historiatietoa aiheesta. Ajatukseni ydin oli siinä, että kaupunkirakenne oli nykyistä tiiviimpi ja siellä, missä oli kaupunkia oli myös joukkoliikenne. Koska ei ollut autoja kuten nyt. Nyt rakennetaan yhdyskuntarakennetta, jonne ei edes voi tehdä joukkoliikennettä.

Antero

Mikko Laaksonen · 21 Kesäkuu 2007

R.Silfverberg sanoi:
(...)mutta jos siinä kerrottiin selvästi että kyseessä on kertalippu ilman mitään alennusta, eli verrataan satunnaisten joukkoliikennematkojen hintoja vastaaviin satunnaisiin automatkoihin, niin menettelytavassa ei ole mielestäni mitään väärää.

Vertailu olisi ollut oikeudenmukainen vain jos siinä olisi verrattu joukkoliikenteen kertalipun hintaa joko autonvuokraukseen tai taksin käyttöön.
Autonvuokraus vastaa kuluiltaan ehkä varsin hyvin kertalippua.

On hyvin vähän auton omistavia, jotka käyttävät autoaan vain satunnaisesti.

R.Silfverberg · 21 Kesäkuu 2007

Mikko Laaksonen sanoi:
On hyvin vähän auton omistavia, jotka käyttävät autoaan vain satunnaisesti.

Kyllä niitä on aika paljon. Esim eläkeläiset eivät käytä autojaan läheskään joka päivä.

Ja toisaalta tarkoitin satunnaisilla matkoilla sellaisa joiden kohteessa ei käydä säännöllisesti, eikä olla hankittu kausi- tai sarjalippua juuri sen takia ettei se kannata. Tällaisia ovat esim lomamatkat tai vierailu sukulaisten/ystävien luona tai työmatkat toiseen kaupunkin.

Tällaisilla matkoilla joukkoliikenteen käyttö on kallista autolla ajoon verrattuna, jos samalla kyydillä on lähdössä esim koko perhe.

t. Rainer

Antero Alku · 21 Kesäkuu 2007

R.Silfverberg sanoi:
Tällaisilla matkoilla joukkoliikenteen käyttö on kallista autolla ajoon verrattuna, jos samalla kyydillä on lähdössä esim koko perhe.

Minusta tämä menee nyt ihan tavanomaiseen autoilun hinnan harhaiseen ajatteluun. Kun ajatellaan näitä "pakataan perhe autoon" -tapauksia, niin silloin autoilija selittää, että eihän se auto mitään maksa, koska se on hankittu esim. työmatkoja varten. Ja sitten kun puhutaan auton käytöstä työmatkaan, sanotaan, että eihän se maksa kuin bensan, koska se auto on hankittu sitä varten, kun pitää mahtua koko perhe ja se on niin kallista joukkoliikenteessä.

Eli mikä se todellinen auton hankinnan syy mahtaa ollakaan, kun se ei koskaan ole se syy, minkä käyttötarkoituksen hintaa arvioidaan?

Se autoilijan kuukausilipun hinta 230 euroa on laskettu niin, että siinä on vain työpäivien muuttuvat ja kiinteät kulut. Siis auton hinta ja vakuutukset on laskettu vain vuoden työpäivien osalta. Todellisuudessa auton omistaja ei selviä noin halvalla, vaikka ei koskisi autoonsa viikonloppuisin ja lomilla. Kuukausilipullahan saa matkustaa viikonloppuisinkin, joten joukkoliikenne on edullisempaa siinäkin mielessä.

Autoilijat siis selittävät aina, että autoilu ei maksa kuin bensan hinnan. Ilmeisesti autot ja vakuutukset ovat aivan liian halpoja, jos ne eivät kansalaisten mielestä maksa mitään. Reilu ympäristövero ja tien käytöstä maksu joka kilometriltä, eiköhän sitten alkaisi autoilijakin ymmärtämään jotain. Vastaavasti sitten voidaan vähentää työtulojen ja arvonlisän (eli liikevaihdon) verotusta, jotta autottomilla on varaa elää mukavasti ja maksaa "kalliista" joukkoliikenteestä.

Antero

R.Silfverberg · 21 Kesäkuu 2007

Antero Alku sanoi:
Minusta tämä menee nyt ihan tavanomaiseen autoilun hinnan harhaiseen ajatteluun. Kun ajatellaan näitä "pakataan perhe autoon" -tapauksia, niin silloin autoilija selittää, että eihän se auto mitään maksa, koska se on hankittu esim. työmatkoja varten. Ja sitten kun puhutaan auton käytöstä työmatkaan, sanotaan, että eihän se maksa kuin bensan, koska se auto on hankittu sitä varten, kun pitää mahtua koko perhe ja se on niin kallista joukkoliikenteessä.

En minä niin ole väittänyt. Tiedän että jotkut väittävät niinkin, mutta minulla on tarkat laskelmat autoilun ja muun liikumiseni kustannuksista missäkin tilanteessa.

Antero Alku sanoi:
Se autoilijan kuukausilipun hinta 230 euroa on laskettu niin, että siinä on vain työpäivien muuttuvat ja kiinteät kulut. Siis auton hinta ja vakuutukset on laskettu vain vuoden työpäivien osalta. Todellisuudessa auton omistaja ei selviä noin halvalla, vaikka ei koskisi autoonsa viikonloppuisin ja lomilla. Kuukausilipullahan saa matkustaa viikonloppuisinkin, joten joukkoliikenne on edullisempaa siinäkin mielessä.

Autoilu on edullisinta jos samalla autolla ajaa n 15000-30000 km/vuosi.
Autoilu muuttuu tosi kalliiksi nimenomaan silloin jos sillä ajetaan vähän, esim vain 5000 km/v, koska kiinteistä kuluista ei pääse eroon. Omien laskelmieni mukaan kallein kiinteä kulu tavallisessa perheautossa on arvonalennus, n 1500-2000 €/v. Sitten jos taas ajaa paljon, luokkaa yli 30000 km/v alkavat muuttuvat kulut nousta korkealle. Monet jotka joutuvat työnsä puolesta ajamaan noin paljon, ajavat siksi työsuhdeliisarilla, koska verottaja tulee siinäkin tapauksessa vastaan, yllätys, yllätys.

Antero Alku sanoi:
Autoilijat siis selittävät aina, että autoilu ei maksa kuin bensan hinnan. Ilmeisesti autot ja vakuutukset ovat aivan liian halpoja, jos ne eivät kansalaisten mielestä maksa mitään. Reilu ympäristövero ja tien käytöstä maksu joka kilometriltä, eiköhän sitten alkaisi autoilijakin ymmärtämään jotain. Vastaavasti sitten voidaan vähentää työtulojen ja arvonlisän (eli liikevaihdon) verotusta, jotta autottomilla on varaa elää mukavasti ja maksaa "kalliista" joukkoliikenteestä.

Oli tilanne mikä tahansa, jos on mahdoillista välttää turhaa autoilua silloin kun se ei edes ole tarkoituksenmukaista, eli esim säännöllisillä työmatkoilla, niin aina paras. Suurissa kaupungeissa ja Eurooppa-moottoriteillä hyväksyn tiemaksut ilman kitinää. Muuten suhtaudun skeptisesti "isoveli valvoo" tyyppisiin paikannus tai vastaaviin tapoihin seurata autoilijoita ja verottaa sen mukaan.

t. Rainer