Hankalia paikkoja ja pullonkauloja joukkoliikenteelle YTV-alueella

En tiedä, kun en ole ko.tunnelia päästä päähän koskaan kulkenut. Voisin kyllä kuvitella, ettei tunnelia ole kovin ahtaaksi rakennettu siellä kulkevan tavaraliikenteen vuoksi.
Valtaosa (muutama vuosi sitten rakennettu) KeHu-tunnelista on suht tilavaa (tämän esitteen vihreä osuus & kuvat). Sen sijaan tuo Kluuvin seudun loppupään "sokkelo" on kyllä ihan kertaluokkaa ahtaampaa, siellähän on käsittääkseni hyödynnetty vanhempaa tunneli-infraa. En nyt osaa ihan ulkomuistin perusteella sanoa, että mahtuisiko telibussi teoriassa siellä kääntyilemään, mutta ainakaan käytännössä tuo loppupää ei kyllä nykyisenlaisena sovellu tiheälle bussiliikenteelle; se on sellaista yhden kuorma-auton mentävää ränniä useampine lastauslaituriliittymineen. Myös Fabianinkadun ulosajo on nykyisellaan aika ahdas.
 
Muinoinhan olivat käytössä Kasarmintorin ja Hakaniementorin terminaalit RT:n tungoksen helpottamiseksi. Noita käytettiin lähinnä ruuhka-aikaan, mutta Kasarmintorille ajettiin joitain linjoja (esim. 62s) arkipäivisin koko päivän aina iltaruuhkan loppuun saakka. Löytyisköhän jotain vastaavaa ratkaisua nyt?
 
Tuohan merkitisi sitä, että noisen Elielinaukiolle päättyvien linjojen reittiä pitäisi muttaa kohtalaisen radikaalisti kulkemaan Mannerheimintietä, sillä Kaisaniemestä ei pääse sinne nykyisin kovinkaan helposti. Joskus olen miettinyt, että sellainen lyhyt tunneli ratapihan ali helpottaisi asiaa.

Miksi turvautua tunneliin kun Kaivokadulla on leveyttä riittämiin bussikaistoja varten?
 
Miksi turvautua tunneliin kun Kaivokadulla on leveyttä riittämiin bussikaistoja varten?
Mä vaan epäilen niiden toimivuutta, koska Kaivokadulla on vilkasliikenteisiä liittymiä (mm. Rautatieaseman saattoliikenne sekä parkkipaikoille) sekä risteyksiä (mm. Postikadulle). Nuo bussikaistat olisivat täynnä muuta, aivan laillista liikennettä (bussikaistallehan saa ryhmittyä kääntymistä varten). Muun liikenteen saaminen kokonaan pois on taas niin iso poliittinen asia, että sitä voisi kutsua termillä "The Mission Impossible". Anteeksi vaan kyynisyyteni...
 
Mä vaan epäilen niiden toimivuutta, koska Kaivokadulla on vilkasliikenteisiä liittymiä (mm. Rautatieaseman saattoliikenne sekä parkkipaikoille) sekä risteyksiä (mm. Postikadulle). Nuo bussikaistat olisivat täynnä muuta, aivan laillista liikennettä (bussikaistallehan saa ryhmittyä kääntymistä varten). Muun liikenteen saaminen kokonaan pois on taas niin iso poliittinen asia, että sitä voisi kutsua termillä "The Mission Impossible". Anteeksi vaan kyynisyyteni...

Miksi turvautua tunneliin kun Kaivokadulla on leveyttä riittämiin bussikaistoja varten?

Kaivokadun toimimattomuus joukkoliikennekäytössä on jo nyt hyvin nähtävillä. Linjat 65A ja 66A ajavat usein aikataulustaan reilusti jäljessä juuri tämän Kaivokadun sumpun vuoksi. Monesti auto tulee täysin aikataulussa Kaisaniemeen tai Kamppiin, mutta onkin 10 minuuttia jäljessä kun Kaivokadun sumppu on selvitetty. Nuo ovat varmaan Helsingin epäluotettavimmat bussilinjat aikataulussa pysymisen suhteen.
 
Mä vaan epäilen niiden toimivuutta, koska Kaivokadulla on vilkasliikenteisiä liittymiä (mm. Rautatieaseman saattoliikenne sekä parkkipaikoille) sekä risteyksiä (mm. Postikadulle). Nuo bussikaistat olisivat täynnä muuta, aivan laillista liikennettä (bussikaistallehan saa ryhmittyä kääntymistä varten). Muun liikenteen saaminen kokonaan pois on taas niin iso poliittinen asia, että sitä voisi kutsua termillä "The Mission Impossible". Anteeksi vaan kyynisyyteni...

Kaivokadun toimimattomuus joukkoliikennekäytössä on jo nyt hyvin nähtävillä. Linjat 65A ja 66A ajavat usein aikataulustaan reilusti jäljessä juuri tämän Kaivokadun sumpun vuoksi. Monesti auto tulee täysin aikataulussa Kaisaniemeen tai Kamppiin, mutta onkin 10 minuuttia jäljessä kun Kaivokadun sumppu on selvitetty. Nuo ovat varmaan Helsingin epäluotettavimmat bussilinjat aikataulussa pysymisen suhteen.

Kaivokadulla ei nykyisin ole bussikaistoja eikä mitään muitakaan linja-autoa suosivia ratkaisuja. Siksi sinne pitäisi ne rakentaa.

Autoliikennettä ei tarvitse kieltää, Kaivokadulla kun on 2+2 autokaistaa nykyisellään. Hankalien risteyksien vuoksi autoliikennekin sujuvoittuisi, jos kaistoja vähennettäisiin ja liikennettä siirtyisi vähemmän hankalille reiteille. Yksikaistaisuus ei muutenkaan ole pullonkaula, sillä nykyinenkin liikenne saapuu yksikaistaisia katuja pitkin.

Bussikaistoille ryhmittymisen ongelmia voi lievittää tai ratkaista liikennejärjestelyillä. Esimerkiksi saattopysäköinnin voisi siirtää Elielin pysäköintiluolaan. Saattopysäköinniltä vapautuvaan tilaan voisi esimerkiksi leventää Rautatieaseman tukkoisia ratikkapysäkeitä, jolloin asemanseudun saavutettavuus paranee merkittävästi. Vähän isommalla investoinnilla Kaivokadun ympäristön voi järjestellä uudelleen niin, että pohjoinen ajorata muutetaan joukkoliikennekaduksi Rautatieaseman ympäri niin, ettei muilla ajoneuvoilla ole tarvetta ylittää sitä missään kohti. Muu liikenne ajaisi 2-suuntaistetun eteläisen ajoradan mukaisesti.

Ainoat syyt vastustaa tälläistä järjestelyä ovat autoilupoliittisia. Autoilupolitiikka Helsingissä ei ole itsestään selvä asia, jos sitä kyseenalaistaa. Varsinkin kun nykyinen autoilupolitiikka ei ole kiinnostunut sujuvasta ja toimivasta autoilusta, vaan ihanteesta mahdollisimman suuresta määrästä autoja, jotka mielellään ovat pysäköitynä kadunvarressa käyttämättömänä. Helsingin autoilijat ansaitsevat parempaa.
 
En mä vastusta mitään joukkoliikenteen sujuvoittamista parantavia ratkaisuja ja investointeja. Olen vaan reilun 44 vuoden aikana nähnyt, miten asiat täällä Stadissa edistyvät. Kuten joukkoliikenneviranomainen HSL:kin toteaa: "Rautatientorin tilanteeseen ei ole lähiaikoina luvassa helpotusta". Ei vaikka bussiliikennettä tihennetään ja lisää linjoja on tulossa RT:lle.
 
Kaivokadulla ei nykyisin ole bussikaistoja eikä mitään muitakaan linja-autoa suosivia ratkaisuja. Siksi sinne pitäisi ne rakentaa.

Autoliikennettä ei tarvitse kieltää, Kaivokadulla kun on 2+2 autokaistaa nykyisellään. Hankalien risteyksien vuoksi autoliikennekin sujuvoittuisi, jos kaistoja vähennettäisiin ja liikennettä siirtyisi vähemmän hankalille reiteille. Yksikaistaisuus ei muutenkaan ole pullonkaula, sillä nykyinenkin liikenne saapuu yksikaistaisia katuja pitkin.

Bussikaistoille ryhmittymisen ongelmia voi lievittää tai ratkaista liikennejärjestelyillä. Esimerkiksi saattopysäköinnin voisi siirtää Elielin pysäköintiluolaan. Saattopysäköinniltä vapautuvaan tilaan voisi esimerkiksi leventää Rautatieaseman tukkoisia ratikkapysäkeitä, jolloin asemanseudun saavutettavuus paranee merkittävästi. Vähän isommalla investoinnilla Kaivokadun ympäristön voi järjestellä uudelleen niin, että pohjoinen ajorata muutetaan joukkoliikennekaduksi Rautatieaseman ympäri niin, ettei muilla ajoneuvoilla ole tarvetta ylittää sitä missään kohti. Muu liikenne ajaisi 2-suuntaistetun eteläisen ajoradan mukaisesti.

Ainoat syyt vastustaa tälläistä järjestelyä ovat autoilupoliittisia. Autoilupolitiikka Helsingissä ei ole itsestään selvä asia, jos sitä kyseenalaistaa. Varsinkin kun nykyinen autoilupolitiikka ei ole kiinnostunut sujuvasta ja toimivasta autoilusta, vaan ihanteesta mahdollisimman suuresta määrästä autoja, jotka mielellään ovat pysäköitynä kadunvarressa käyttämättömänä. Helsingin autoilijat ansaitsevat parempaa.

Kaivokadulla on henkilöautoliikenteen lisäksi hyvin paljon risteävää jalankulkuliikennettä, millä on myös hidastava vaikutus joukkoliikenteen sujuvuuteen. Jotta kadusta saataisiin oikeasti toimiva, on henkilöautoliikenne (ainakin risteävä sellainen) kiellettävä ja jalankulkijat siirrettävä eri tasoon (asematunneliin). Helpompi ja toimivampi ratkaisu olisi kuitenkin siirtää joukkoliikenne eri tasoon kuin muu liikenne.
 
Kaivokadulla on henkilöautoliikenteen lisäksi hyvin paljon risteävää jalankulkuliikennettä, millä on myös hidastava vaikutus joukkoliikenteen sujuvuuteen. Jotta kadusta saataisiin oikeasti toimiva, on henkilöautoliikenne (ainakin risteävä sellainen) kiellettävä ja jalankulkijat siirrettävä eri tasoon (asematunneliin). Helpompi ja toimivampi ratkaisu olisi kuitenkin siirtää joukkoliikenne eri tasoon kuin muu liikenne.

Jalankulku samassa tasossa ei ole ongelma. Aleksilla voi käydä ihmettelemässä, miten suuria ongelmia katua ylittävät jalankulkijamassat aiheuttavat. On muuten nopeimpia joukkoliikennekatuja keskustassa.

Hidas kulku tällä lyhyellä osuudella on sitäpaitsi pieni ongelma: matkustajat säästävät paljon enemmän aikaa välttäessään pitkän kävelymatkan kolkkoon maanalaiseen bussiasemaan. Eritasoratkaisu tuottaa enemmän haittaa kuin helpottaa ongelmia, ja on sitäpaitsi järkyttävän kallis toteuttaa Kluuvin rikkinäisessä peruskalliossa ja suomaastossa. Poistamalla jl-kadulta jonottavat autot ja liikennevalot saadaan kouriintuntuva parannus ilman haittapuolia. Siis vähän niinkuin Aleksilla.
 
Helsingin Uutiset viime toukokuussa:

http://www.helsinginuutiset.fi/arti...Sipoon bussit Kampin sijasta Rautatientorille

---------- Viestit yhdistetty klo 16:03 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 15:51 ----------

Poistamalla jl-kadulta jonottavat autot ja liikennevalot saadaan kouriintuntuva parannus ilman haittapuolia. Siis vähän niinkuin Aleksilla.
Kunnianhimoa visio, joka kieltämättä poistaisi kaikki nykyiset ongelmat joukkoliikenteen sujumisen kannalta. Vielä ehtii virrata paljon vettä sillan alla ennenkuin tämä toteutuisi. RT:n on täynnä jo nyt ja kahden vuoden kuluessa se on katastrofi, joten pikaisia ratkaisuja tarvittaisiin.
 
Onkohan tuo juridisesti mahdollista? Ei työnantaja voi ensin ohjeistaa ajamaan sinne torille ja sitten panna maksamaan ohjeen noudattamisesta tullutta virhemaksua. Varsinaisten sakkojen kanssa tilanne on eri – niitä ei työnantaja edes saa maksaa, vaikka haluaisi.

Eihän työnantaja näin ohjeistakaan, vaan ohjeistaa ajamaan ja pysäköimään liikennesääntöjen mukaisesti. Se että onko se käytännössä mahdollista, onkin eri juttu.
 
Miksi turvautua tunneliin kun Kaivokadulla on leveyttä riittämiin bussikaistoja varten?

Lisäksi Kampin terminaalista bussien ohjaaminen Kaivokadulle olisi ongelmallinen operaatio sekin. Joko autot pitäisi kierrättää Lapinrinteen-Malminrinteen kautta (jossa pitäisi kyllä tehdä jonkinmoisia rakenteellisia ratkaisuja), jossa varmasti ruuhkautumiselta ei voitaisi välttyä. Toinen vaihtoehto on ohjata liikenne Jaakonkadun rampin kautta Eteläiselle Rautatienkadulle, mutta se ei oikein sovellu tiheään liikenteeseen, jossa samalla minuutilla voi olla useita lähtöjä. Lisäksi molemmissa vaihtoehdoissa olisi vilkasliikenteisen Mannerheimintien ylitys, joka myös hidastaa matkantekoa.
 
Kampin terminaali on idästä katsottuna niin karmeassa paikassa, että sinne tarvitaan tunneli jostain Mannerheimintien itäpuolelta. Sitä tuskin kannattaa tehdä.

Eliel-RT on se teknisesti kivuton linkki. Osa Elielin linjoista voidaan yhdistää joukkoliikennekatua pitkin vastinpareihin Rautatientorin linjoilta, Elielille päättyvät linjat ajetaankin Kamppiin. Nykyinen Eliel voidaan tällöin kutistaa jl-kadun viereisiksi pysäkeiksi, ja vapautuva osa aukiosta voidaan pyhittää vaikka kiinteistökehitykselle. Saisikohan Postitalon korttelin jatketuksi lähes Rautatieasemaan kiinni? Siinä vasta on Kaivokadun ympäristön kehittämisen märkä uni.
 
Käsittääkseni ainoastaan tuleva 745 ajaa kaupunkiin asti ja sekin kai Kamppiin. kaikki muut jäävät Itäkeskukseen tai ovat Sipoon sisäisiä linjoja.

Kyllä olin lukevani Sipoon linjastosuunnitelmasta tai jostain vastaavasta, että juuri tämä 745 muutetaan Rautatientorille. Lähes ilmainen Rautatientoria helpottava ratkaisu olisi siirtää suurin osa 700-sarjan seutulinjoista Kalasatamaan. Katujen varsille voisi hyvin laittaa lastaus- ja purkulaiturit. Itseasiassa siirrosta voisi tulla jopa säästöjä, koska ajoaikojen lyhentyessä autokiertoa voisi kiristää. HSL pohti asiaa jokin aika sitten, mutta taitaa olla luopunut sittemmin tästä.
 
Kyllä olin lukevani Sipoon linjastosuunnitelmasta tai jostain vastaavasta, että juuri tämä 745 muutetaan Rautatientorille. Lähes ilmainen Rautatientoria helpottava ratkaisu olisi siirtää suurin osa 700-sarjan seutulinjoista Kalasatamaan. Katujen varsille voisi hyvin laittaa lastaus- ja purkulaiturit. Itseasiassa siirrosta voisi tulla jopa säästöjä, koska ajoaikojen lyhentyessä autokiertoa voisi kiristää. HSL pohti asiaa jokin aika sitten, mutta taitaa olla luopunut sittemmin tästä.

Minusta Rautatientorilta saisi muuten aika kivuttomasti järjesteltyä lähtemään vain yhden linjan per laituri suurimmasta osasta laitureilta. Laituri 10 lienee hankalin, eli josta lähtevät linja 730, 731, 732 ja 734. Seuraavana tullevat laituri 7, josta lähtevät 68 ja 71 ja laituri 12, josta lähtevä linjat 611,612,613,650 ja 652. Sitten laituri 3, josta lähtevät linjat 615 ja 620. Laitureista 1,5,9 ja 11 lähtee minusta paljon sellaisia linjoja, joita ei todellakaan tarvitsisi ajaa Rautatientorille asti, vaan yhteys niiden palvelualueelta Helsingin niemelle voitaisiin korvata seuraavilla tavoilla: 1) Ratikalla jonnekin kantakaupungin ulkoreunalle ja siellä vaihto bussiin. 2) Jollain Rautatientorille jäävistä linjoista lähistölle ja siellä vaihto bussiin tai 3) Junalla lähimmälle rautatieasemalle ja siellä vaihto bussiin.

Noista mainitsemistani "vaikeista" laitureista lähtevistä linjoista linjat 68 ja 71 saisi muuten korvattua Viikin/Pihlajamäen ratikalla ja linjojen 611-613 pohjoispäät Kehäradalla (ja "liityntäliikenteellä") ja Tammiston osuuden tekemällä linjoista 519 ja 650 runkolinjat. Samalla korvaantuvat linjat 615 ja 620.
 
Takaisin
Ylös