Hanko - Hyvinkää radan sähköistäminen

Miten tuo käytännössä toimii? Sm4 vai Sm5? Y-junan pysäkit Helsingistä Siuntioon?

---------- Viestit yhdistetty klo 14:21 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 14:20 ----------

Muistelenko kuitenkin oikein, ettei suoria vuoroja olisi juurikaan tulossa nyt alkuvaiheessa? Jostain muistelen lukeneeni näin.

Kaksi päivässä on suunnitteilla. https://yle.fi/a/74-20055598
 
Sm2 tai Sm4, koska nuo eivät ole HSL-vuoroja. Saatavuuden osalta (ja toisessa ketjussa mainitun HKI-KKN Sm2-vuoron perusteella) todennäköisemmin Sm2:sia kulkisi siellä.

Seuraavat vuorot on aikataulutettu Helsinkiin/Helsingistä:

11:07-12:53 HNK-HKI
11:23-13:11 HKI-HNK
20:07-21:53 HNK-HKI
20:53-22:46 HKI-HNK

Pelkkä KR-HNK väli kestää tasan 40 minuuttia, joten noiden perusteella voi ehkä tehdä jonkinlaisia päätelmiä pysähtymiskäyttäytymisestä.

Tässä vielä testijunien aikataulut perjantaille: HKI-HNK HNK-HKI Samat aikataulut ovat voimassa myös ensi maanantaina.

---------- Viestit yhdistetty klo 16:14 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 15:30 ----------

Siinä on aikataulu, joka sisältää kaikki kaupalliset pysähdyspaikat välillä Helsinki-Karjaa.

↑↑1614↑↑↓↓1617↓↓↑↑1632↑↑↓↓1635↓↓
Helsinki12:5311:2321:5320:53
Pasila12:47-12:4811:27-11:2721:47-21:4820:57-20:57
Leppävaara12:40-12:4111:33-11:3421:40-21:4121:03-21:04
Espoo12:31-12:3211:42-11:4321:31-21:3221:12-21:13
Kirkkonummi12:17-12:1811:56-11:5721:17-21:1821:26-21:27
Siuntio12:08-12:0912:05-12:0821:08-21:0921:35-21:36
Inkoo11:58-11:5912:17-12:1820:58-20:5921:45-21:46
Karjaa11:47-11:4912:27-12:3120:47-20:4921:55-22:06
Hanko11:0713:1120:0722:46

---------- Viestit yhdistetty klo 18:25 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 16:14 ----------

Vielä lisäyksenä: nuo näyttäisivät kulkevan tunnuksella "H".
 
Eli seitsemän tuntia aikaa Hangossa. Sellainen sopiva päiväristeily. Mahtaakohan olla suosittu kesäkohde.
 
Merkitseekö sähkömoottorijunaliikenteen tulo Hangon radalle H-junien paluuta lähijunien reitistöön?
 
Onkohan tuossa suorien junien aikataulussa kyse siitä, että tyypillisinä työmatka-aikoina halutaan tarjota nopeampi, vaikkakin vaihdollinen yhteys nopeammalla kalustolla, vai kenties siitä että rantaradalle ei mahdu "hitaita" junia ruuhka-ajalle? Vai eikö VR kuitenkaan usko että Helsingin ja Hangon välille tulisi merkittävää työmatkaliikennetttä?
 
Onkohan tuossa suorien junien aikataulussa kyse siitä, että tyypillisinä työmatka-aikoina halutaan tarjota nopeampi, vaikkakin vaihdollinen yhteys nopeammalla kalustolla, vai kenties siitä että rantaradalle ei mahdu "hitaita" junia ruuhka-ajalle? Vai eikö VR kuitenkaan usko että Helsingin ja Hangon välille tulisi merkittävää työmatkaliikennetttä?

Jo samalla kuiten tulee tasainen aikataulu Karjaa - Hanko - Karjaa välille, niin voivat ajatella "kustannustehokkaasti ja kapasiteettia säästäen", että säästetään kuluissa vs. matkustajatulot.
 
Onkohan tuossa suorien junien aikataulussa kyse siitä, että tyypillisinä työmatka-aikoina halutaan tarjota nopeampi, vaikkakin vaihdollinen yhteys nopeammalla kalustolla, vai kenties siitä että rantaradalle ei mahdu "hitaita" junia ruuhka-ajalle?

Minusta noi näyttävät vuoroilta, joilla saadaan vaihdettua Hangon liikenteen junayksiköt (joiden kunnossapito hoidetaan oletettavasti Ilmalassa). Ruuhka-ajan ulkopuolella junayksiköitä on vapaina Helsingissä, joten Helsinkiin asti ajamiseen tarvittava ylimääräinen junayksikkö ei kasvata kokonaiskalustotarvetta tuollaisella aikataululla.
 
Jään odottamaan että miten liikenne hoidetaan sitten kun Sm7-junarunkoja alkaa olla käytössä.
Tietenkin työmatkaliikenne Hangosta ja väliasemilta pitää priorisoida, muta monella potentiaalisella asiakkaalla on tarvetta matkustaa myös varsinaisen ruuhka-ajan ulkopuolella. Osalla on epätyypilliset työajat, on vapaa-ajan matkustamista. Tiedettävästi riittävän tiheä joukkoliikenne houkuttelee potentiaalisia asiakkaita lähtemään joukkoliikenteellä oman auton asemasta. Tietenkin osan päivän ja illan sekä viikonlopun junayhteyksistä on vaihdollisia, Hangon radalta tuleville, mutta läntisellä Uudellamaalla on muitakin asemataajamia, kasvavia kuntakeskuksia joissa asuu potentiaalisia joukkoliikenteen käyttäjiä, jos vain myös paluumatka pääkaupunkiseudulle onnistuu joukkoliikenteellä. Tästä syystä olisi hyvä jos Karjaalta lähtien olisi tunnittainen junayhteys, pysähtyen ennen Kirkkonummea myös väliasemilla.
Alkuvuosina tämä liikenne tarvitsee subventiota, mutta Karjaan, Inkoon ja Siuntion keskustaajamien/asemakylien kasvaessa saadaan yhä useampi asukas käyttämään joukkoliikennettä, jos se vaihtoehto saadaan houkuttelevaksi. Valitettavasti Suomessa on jopa ELY-keskusten ja kuntayhtymien tilaamassa joukkoliikenteessä usein ajatuksena että ensiksi pitää olla tarpeeksi asiakkaita, sitten vasta voidaan järjestää joukkoliikenne paremmaksi. Mitä jos joukkoliikenteen suunnittelijat kysyisivät kunnilta, että paljonko kunnat ovat kaavoittamassa lisää asutusta seuraavien kymmenen vuoden aikana ja järjestämään joukkoliikenne siten että nämä uudet asukkaat harkitsisivat jo ennakkoon matkustusmuotoa.
Lisäksi vielä alueella on matkailullisesti kiinnostavia kohteita joita kuntien matkailusivut markkinoivat. Tunneittain kulkeva juna tuo lisää kävijöitä, ja täten tulisi lisää asiakkaita.
 
Jos maaseutukunnilla olisi intoa rakentaa tiiviisti ja tehokkaasti olemassaolevien asemien ympärille, kysyntä rautatiepalveluille ei olisi ongelma.

Kun jopa keskellä Helsinkiä painotetaan asuinympäristön luonnonläheisyyttä ja väljyyttä ainoana mahdollisena houkutustekijänä niin junailutkin jää harrastuspuolen asiaksi.
 
Jos maaseutukunnilla olisi intoa rakentaa tiiviisti ja tehokkaasti olemassaolevien asemien ympärille, kysyntä rautatiepalveluille ei olisi ongelma.

Kun jopa keskellä Helsinkiä painotetaan asuinympäristön luonnonläheisyyttä ja väljyyttä ainoana mahdollisena houkutustekijänä niin junailutkin jää harrastuspuolen asiaksi.

Menee vähän ketjun ohi, mutta luonnonläheisyys on ihan yhtä kaukaista keskiverto omakotitaloalueella kuin esimerkiksi kantakaupungissa. Maaseutukunnilla olisi mahdollisuus rakentaa kompakteja keskittymiä asemien lähelle, joiden keskeltä on alle 10 minuutin kävelymatka luontoon, sekä toimiva joukkoliikenne. Sama onnistuisi myös esimerkiksi Östersundomissa, mutta halu tuntuu olevan omakotitalopellon rakentamisen puolella.
 
Jos maaseutukunnilla olisi intoa rakentaa tiiviisti ja tehokkaasti olemassaolevien asemien ympärille, kysyntä rautatiepalveluille ei olisi ongelma.

Noissa maaseutukunnissa on kämppiä tyhjillään jo ennestään vaikka kuinka paljon. Ei kukaan muuta keskelle ei mitään uuteen kalliiseen taloon, vaikka sieltä pääsisikin kerran tunnilla pois junalla.
 
Noissa maaseutukunnissa on kämppiä tyhjillään jo ennestään vaikka kuinka paljon. Ei kukaan muuta keskelle ei mitään uuteen kalliiseen taloon, vaikka sieltä pääsisikin kerran tunnilla pois junalla.

Kymmenen vuotta sitten Siuntio, Inkoon ja Raaseporin asukasluvut olivat lähes samat kuin viime vuonna. 30 vuotta sitten Siuntiossa oli n. 30% vähemmän asukkaita, Inkoossa n. 10% vähemmän asukkaita ja Raaseporissa n. 5% enemmän asukkaita. Asukasluvun kehitys on siis ollut melko stabiilia tuolla suunnalla, joten liikenneyhteyksien ja palveluiden parantuessa, en ihmettelisi jos asukasluvut voisivat kääntyä hienoiseen kasvuun.
 
Noissa maaseutukunnissa on kämppiä tyhjillään jo ennestään vaikka kuinka paljon. Ei kukaan muuta keskelle ei mitään uuteen kalliiseen taloon, vaikka sieltä pääsisikin kerran tunnilla pois junalla.

Avainasia onkin tehdä viihtyisää ja houkuttelevaa tiivistä kävelykeskustaa, josta pääsee myös junalla muualle.

Ihmiset jotka kaipaavat vain ankeaa ihmisvarastoa josta ajaa junalla johonkin jossa he oikeasti haluavat olla löytävät kyllä parempia ratkaisuja betonilähiöistä.
 
Takaisin
Ylös