Helsingin joukkoliikenne ahdingossa

Ei kai tässä sentään voi olla avointa piikkiä? Höseli päättää ajaa 5 min välein jotain turhia peltobusseja....
Olisi hyvä lopettaa tälläinen ajattelu, jokainen bussi voi olla jollekin tärkeä, se on sitten eri asia onko tarpeeksi monelle. Samoin ensin pitää olla tarjontaa että saa käyttäjiä, ei 45 minuutin välein ajettu kerää samalla tavalla kuin 10 minuutin välein.

530 kun ajellut kaksi kesää on käyttäjien määrä selvästi lisännyt vaikka etenkin etelä-osa on peltosafaria...
 
Olisi hyvä lopettaa tälläinen ajattelu, jokainen bussi voi olla jollekin tärkeä, se on sitten eri asia onko tarpeeksi monelle.
Niin. Tästä voi ajatella monella tavalla. Minusta yksi ratkaiseva kriteeri olisi katsoa nousijakohtaisia tuotantokustannuksia. Kalleimmat pois, vaikka miten olisi jollekin yksittäiselle ihmiselle tärkeää. Joukkoliikenne on joukoille, ja kun yhteisillä rahoilla mennään, niin niitä ei ihan miten tahansa voi yksittäisten mukaan tuhlailla.
 
Jälleen joku haikailee ilmaista joukkoliikennettä Helsinkiin..kirjoittaja on avoimen puolueen edustaja.


"Helsingin kaupungin toiminta- ja investointibudjetti vuodelle 2025 on noin 4,2 miljardia euroa, josta noin 3,2 miljardia käytetään palvelujen pyörittämiseen ja lähes miljardi euroa investointeihin. Ilmaisen joukkoliikenteen kustannukset helsinkiläisille on arvioitu noin 350–400 miljoonaksi euroksi vuodessa. Se on paljon rahaa – mutta suhteessa kaupungin budjettiin täysin hallittavissa.

Toiseksi: kokemukset Tallinnasta osoittavat, että ilmainen joukkoliikenne lisää kaupungin vetovoimaa ja vahvistaa paikallistaloutta. Ihmiset liikkuvat enemmän, ostavat enemmän paikallisesti, osallistuvat kaupunkielämään. Ilmaiset matkat eivät ole kustannus – ne ovat sijoitus.

Kolmanneksi: Helsingillä on jo valtavia ilmastohaasteita. Liikenne tuottaa suuren osan kaupungin päästöistä. Maailmassa ei ole sähköautoja, jotka voisivat ratkaista ruuhkat, melun ja valtavan tilantarpeen, jota autot vaativat. Ainoa tapa aidosti vähentää tarvetta käyttää autoa Helsingissä on tehdä joukkoliikenteestä niin itsestään selvää ja houkuttelevaa, että auto ei enää ole ensisijainen valinta.

Totuus on, että teknistä estettä ei ole. Helsinki voisi päättää ilmaisesta joukkoliikenteestä seuraavalla valtuustokaudella.

On vain yksi este: poliitikkojen pelko. Kokoomus ei uskalla haastaa autonormia täysimääräisesti. SDP ei uskalla riskeerata leimaa ”vastuuton”. Vihreät, joiden pitäisi ajaa asiaa voimakkaimmin, ovat jumittuneet puhumaan pyöräteistä ja pienistä ympäristömuutoksista. Ja Vasemmistoliitto, joka paperilla kannattaa asiaa, ei onnistu painamaan asiaa riittävän voimakkaasti. Kaikki puhuvat kestävyydestä. Mutta kun tulee ratkaiseva hetki, he valitsevat antaa nykytilan jatkua."
 
Pääkaupunkiseudulla pitäisi päästä joukkoliikenteestä aamun ensimmäisille kaukojunille, ja kotiin Ilkan viimeisiltä yöjunilta. Samoin illalla sairaaloiden yms kolmivuorotyötä tekevien työpaikkojen ilta- ja työvuorojen vaihto sekä kuntien nuorisotyön toimipisteistä kotiin tukeminen (ao. kunnan alueella) pitäisi onnistua joukkoliikenteellä. Pidän ihmeenä että sairaala henkilökunnalta edellytetään oman auton käyttöä yöllä. Myöskään nuorisotaloja eivät voi käyttää muut kuin sen lähellä asuvat. Joukkoliikenteen pitäisi mahdollistaa palvelutasollaan moinen. Ihmettelen edelleen että kuntien matkailu sivulla on mainittu kohteita, vieressä linkki joukkoliikenteen matkahakuun, mutta kohteeseen pääsy joukkoliikenteellä ei onnistu kertalipun vaihtoja puitteissa. Moni esittämistäni pointeista pitäisi olla joukkoliikenteen järjestäjälle kunniakysymys.
 
Aika hauska kun HSL ei voi tehä yhteyksiä joita ihmiset käyttäis mut silti joku 182K:n kaltanen linja sit on pystyssä joka ei palvele ketään ainakaan sillä perusteella minkä oon saanu kun itse olen menny sillä (edit: käyn vielä illalla koneella kattelemassa reittilokista kuinka usein tuota linjaa käytetään)
 
Pääkaupunkiseudulla pitäisi päästä joukkoliikenteestä aamun ensimmäisille kaukojunille, ja kotiin Ilkan viimeisiltä yöjunilta. Samoin illalla sairaaloiden yms kolmivuorotyötä tekevien työpaikkojen ilta- ja työvuorojen vaihto sekä kuntien nuorisotyön toimipisteistä kotiin tukeminen (ao. kunnan alueella) pitäisi onnistua joukkoliikenteellä. Pidän ihmeenä että sairaala henkilökunnalta edellytetään oman auton käyttöä yöllä. Myöskään nuorisotaloja eivät voi käyttää muut kuin sen lähellä asuvat. Joukkoliikenteen pitäisi mahdollistaa palvelutasollaan moinen. Ihmettelen edelleen että kuntien matkailu sivulla on mainittu kohteita, vieressä linkki joukkoliikenteen matkahakuun, mutta kohteeseen pääsy joukkoliikenteellä ei onnistu kertalipun vaihtoja puitteissa. Moni esittämistäni pointeista pitäisi olla joukkoliikenteen järjestäjälle kunniakysymys.
Ainoa kohde mikä taitaa toimia hyvin on Nuuksio ja linkitys juna/245 ainakin turisteille. Ja sen näkee kun oli usein aamupäivisin melkein seisomakuormassa....
 
Helsingissä penätään halvempia joukkoliikennelippuja. Matkalippujen hinnanalennusten puolesta on tehty kuntalaisaloite, joka kantaa nimeä ”Halvempi HSL heti!”.

Aloitteen mukaan helsinkiläisten matkalippujen hinnat ovat nousseet kestämättömälle tasolle. Allekirjoittaneiden mielestä jokaisella kaupunkilaisella tulee olla tulotasostaan riippumatta mahdollisuus käyttää joukkoliikennettä.

Elokuun lopulla julkaistu kuntalaisaloite on kerännyt keskiviikkoaamupäivään mennessä 15 864 ääntä, joista 12 045 on helsinkiläisten ääniä.

Jos vähintään kaksi prosenttia äänioikeutetuista helsinkiläisistä allekirjoittaa aloitteen, kaupunginvaltuuston täytyy ottaa se käsiteltäväkseen kuuden kuukauden kuluessa.

Kaksi prosenttia Helsingin asukasluvusta on noin 13 795 henkilöä.
 
Koska Helsinki on ulkoistanut joukkoliikenteensä, ihan lain mukaan, Höselille, niin tuo aloite ei voi suoraan johtaa mihinkään. Valtuustolla ei ole valtaa päättää lippujen hinnoista.
 
On olemassa muutamia keinoja noiden HSL-lippujen hinnan laskemiseen, ja merkittävin tapetilla olleista lienee infrakorvausmallin purkaminen.

Onkohan kukaan juristi tai poliitikko pohtinut vaihtoehtoa, että infrakorvausjärjestelmä poistetaan HSL:n perussopimuksesta äänestyksellä? Nimittäin kuntalain mukaan kuntayhtymän perussopimusta voi muuttaa jos sitä kannattaa kaksi kolmasosaa jäsenkunnista ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta. Nämä ehdot täyttyvät jos Helsinki sekä viisi pienempää kuntaa (esim. Kerava, Tuusula, Kirkkonummi, Sipoo ja Siuntio) haluaisivat tuollaisen muutoksen sanella vaikka se ei olisikaan Espoon (Länsimetro) taikka Vantaa (tuleva ratikka) edun mukainen.
 
En osaa sanoa, miten pitkälle poliitikot ovat tätä pohtineet. Todennäköisesti ymmärrys on siellä rajallinen ja todellinen tahtotila ei ihan niin suuri kuin juhlapuheista voisi päätellä. Helsinki harvemmin haluaa lähteä avoimeen sotaan naapureitaan kohtaan. Se olisi tässä enemmän kuin perusteltua, mutta en silti pidättele hengitystäni. Pidän todennäköisempänä jonkinlaista "käynnistetään neuvotteluja / perustetaan työryhmä" -tyyppistä touhua, jossa asiaa haudotaan muutama vuosi lippujen hintojen noustessa siinä sivussa "tämän kerran vielä".
 
Jos katsotaan pelkkiä nousijakohtaisua tuotantokustannuksia, ei saada kunnolla palvelevaa joukkoliikennettä. Tuusulassa, Sipoossa, Kirkkonummella ja Siuntiossa on kaikissa matkailukohteita joihin et pääse joukkoliikenteellä tai pääsy on erittäin hankalaa. Kunnat kuitenkin laittavat matkailusivuilleen linkeiksi höselin matkahaun. Tämän minä koen kunnan matkatkaiutoimen takuulauseeksi että joukkoliikenne yhteys toimii, tervetuloa kyytiin. Koen joukkoliikenne kuntayhtymän myös lähialue matkailun toimijana, tahona joka mahdollistaa autottoman tai turistin pääsyn kohteeseen. Odotan edelleen että pääsen eräisiin kohteisiin kehyskunnissa. Jos joku ehdottaa että aja omalla autolla, niin en ole ajanut niin kolmeenkymmeneen vuoteen enkä enää uskalla. Jos joku ehdottaa taksia, pidän kunnan matkailusivun reittihaku linkkiä takuulauseena joukkoliikennetariffiin mukaisesta pääsystä kohteeseen.
Ihmettelen kovasti miksi pääsy eräisiin matkailun kohteisiin on vaikeaa Hesan seudulla. Tiedän esimerkkejä ulkomailta jossa vastaavantasoisiin kohteisiin pääsee joukkoliikenteellä helposti, alle 700 metrin kävelyn päähän.
 
Jos katsotaan pelkkiä nousijakohtaisua tuotantokustannuksia, ei saada kunnolla palvelevaa joukkoliikennettä. Tuusulassa, Sipoossa, Kirkkonummella ja Siuntiossa on kaikissa matkailukohteita joihin et pääse joukkoliikenteellä tai pääsy on erittäin hankalaa. Kunnat kuitenkin laittavat matkailusivuilleen linkeiksi höselin matkahaun. Tämän minä koen kunnan matkatkaiutoimen takuulauseeksi että joukkoliikenne yhteys toimii, tervetuloa kyytiin. Koen joukkoliikenne kuntayhtymän myös lähialue matkailun toimijana, tahona joka mahdollistaa autottoman tai turistin pääsyn kohteeseen.
Ymmärrän tämän pointin, mutta nykyinen systeemi on ihan oikeasti aika pahassa kriisissä, ja mun mielestä nyt ollaan oikeastaan siinä tilanteessa, että pitäisi pohtia aivan täysin puhtaalta pöydältä, miksi joukkoliikenne on olemassa, mikä sen ensisijainen tarkoitus on, mitä muita tarkoituksia sillä on ja mitä se kaikki saa maksaa, sekä kuka laskun kuittaa. Nykysysteemi, jossa tavallaan yritetään tarjota kaikille jotain, johtaa siihen, että hinnat ovat hirveän kalliit eikä sillä rahalla sitten kuitenkaan oikein tunnu saavan riittävän hyvää laatutasoa, ellei ihminen kykene itse järjestämään elämäänsä joukkoliikenteen ehdoilla (eli koti metroaseman vieressä, duuni toisen ja harrastus kolmannen jne). Nykyverkossa nyrkkisääntöni on, että autolla matka-aika on kolmasosa siitä mitä joukkoliikenteellä. Ei se ole hyvää palvelua, varsinkaan noilla hinnoilla.

Se on ihan päivänselvää, että koko infrakorvaushimmeli pitää purkaa. Sellaista ei ole missään muualla, ja siihen on syynsä. Se auttaa kustannusasiaan jo paljon.

Sitten pitäisi puhtaalta pöydältä miettiä, mikä se ihan ensisijainen tavoite on. Se kai on, että saadaan ihmiset työpaikoille, lapset ja opiskelijat kouluun ja kaikki pakollisiin menoihin, kuten vaikka terveyskeskuksiin. Jos rahaa on vain vähän, niin ihan ensin pitää huolehtia tämä kuntoon riittävällä laatutasolla. Riittävä laatutaso tarkoittaa sitä, että väki valitsee joukkoliikenteen mielellään. Jos ei valitse, niin se lisää autoliikennettä tavalla, joka aiheuttaa vielä pahempia kustannuspaineita, kun tieverkko menee tukkoon. (Tässä samalla terveiset niille, joiden mielestä joukkoliikenteen pitää olla itsekannattavaa. Ei ole, ei voi olla, eikä ole missään, ei edes Manhattanilla. Mutta vaikka lipputulot eivät kata joukkoliikennemenoja, niin joukkoliikenne on silti halvin tapa järjestää kaikkien liikkuminen. Tulisi paljon kalliimmaksi veronmaksajalle lopettaa ei-itsekannattava joukkoliikenne ja rakentaa tilalle motaria motarin perään.)

Jos tämän jälkeen jää rahaa yli, ja jäähän sitä, niin sitten laajennetaan tuon yllä olevan tavoitteen seurauksena syntyneen linjaston liikennöintiaikoja niin, että töiden ja koulun jälkeen voi käydä vaikka huvittelemassa ja joukkoliikenne palvelee silloinkin.

Varmaan on muitakin olennaisia ja tärkeitä joukkoliikennetarpeita, jotka eivät tässä tule nyt äkkiseltään mieleen.

Mutta sitten on niitä "olishan se kiva" -tarpeita, ja niihin tarvitaan minusta erilliskäytäntö. Olen tästä aiemminkin puhunut – jos kysyntää ei ole järkevällä volyymillä, mutta kunta tai joku muu toimija kuitenkin haluaa joukkoliikennettä, niin sitten sen pitää itse maksaa se. Eli Höseli suunnittelee ja liikennöi perusverkon, mutta siihen päälle sillä olisi velvollisuus omakustannushintaan tuottaa muita palveluita sen mukaan miten vaikkapa se matkailukohde tahtoo.
 
Jos tämän jälkeen jää rahaa yli, ja jäähän sitä, niin sitten laajennetaan tuon yllä olevan tavoitteen seurauksena syntyneen linjaston liikennöintiaikoja niin, että töiden ja koulun jälkeen voi käydä vaikka huvittelemassa ja joukkoliikenne palvelee silloinkin.
Jos liikennöintiajat eivät todellisuudessa mahdollista autotonta elämää, autojen määrä lähtee kasvuun, ja houkutus käyttää sitä muillakin matkoilla kasvaa samalla. Toki rahaa ei voi kaataa kaikkialle mihin huvittaa, mutta minimipalvelutasot, erityisesti loppuilllasta (n. klo 20-23) ja viikonloppuisin, ovat erittäin tärkeä työkalu pk-seudun automäärän ja siten myös liikennemäärän kasvun hillitsemisessä.
 
Takaisin
Ylös