Helsingin joukkoliikenne ahdingossa

ettäjaa sanoi:

Yksi HSL:n hallintostruktuurin eduista on, että yksi linja voi samanaikaisesti tarjota paikallisia yhteyksiä monen kunnan sisällä, paikallisia yhteyksiä kuntien välillä sekä eri kuntien aluekeskusten välisiä yhteyksiä. Käytännön toteutuksesta voi tietysti olla montaa mieltä, mutta teoriassa tuollainen monipuolistaa tarjontaa, ja voi parhaimmillaan laskea liikennöintikustannuksia, kun päälekkäisille linjoille ei ole samanlaista tarvetta.

Klikkaa laajentaaksesi...

Tämä on ihan totta. Muotoilin ideaa hieman löysästi, koska Oslon järjestelmässä Ruter on se joka suunnittelee sisäisetkin linjat; ne vaan toteutetaan vastaavan aluehallinnon toiveiden mukaan. Se että päästäänkö sovintoon rajan ylittävän liikenteen kustannuksista on eri asia esim. Oslon ja Bærumin (Akershusia) väliset kaupunkilinjat taajama-alueella on yhteisliikennettä, mutta motaribussit kaukaisista vuonojenpoukamista ja laaksokylistä on Akershusin kukkarolta.

fani sanoi:

Ensimmäiseen hypoteettinen esimerkki: Jos lasket aikasi saman arvoiseksi kuin esimerkiksi työnantajasi eli vaikkapa n. 40€ / h niin maksat jopa tuhansia euroja kuukaudessa menetetystä ajasta joukkoliikennettä käyttämällä.

Klikkaa laajentaaksesi...

Ei nyt ihan niinkään. Joukkoliikennematkan aikana voi lukea uutisia, viestejä ym. mitä autoilleissa ei voi tehdä. Toki kuuleehan autoillessa uutisia radiosta, mutta valinnanvaraa on vähemmän. Suurin osa ihmisistä käyttää nykyisin puhelinta sen verran paljon (ja jotkut lukevat joukkoliikenteessä paperikirjojakin), ettei sitä voi laskea pelkästään hukkaan meneväksi ajaksi.

Eikös kaikki juuri toivo parempaa nettiä VR:n juniin, että voi tehdä töitä jne. Metrossakin aina ruuhkassa moni kone päällä ja töitä tehdään jo tai vielä.... Itse ollut usein kokouksessa matkalla työstä toiseen bussissa tai junassa

https://yle.fi/a/74-20179380 HSL:n lipunhinnat nousemassa rajusti – Helsingin uusi valtuutettu Alma Tuuva (vas.) haluaa maksuttoman joukkoliikenteen.

HSL:n joukkoliikenteen hinnat uhkaavat nousta vuosi vuodelta. Se on päinvastoin kuin mitä moni kaupunginvaltuutettu lupasi vaalikampanjassaan.

HSL suunnittelee yli kuuden prosentin korotusta ensi vuonna.

Jos kaikki lähivuosille esitetyt korotukset toteutuvat, AB-vyöhykkeen kuukausilippu maksaisi lähes 90 euroa vuonna 2028. Kertalipun hinta hipoisi neljää euroa.

Kaupunkiympäristölautakunnan hyväksymässä lausunnossa HSL:lle on mukana ehdotus uusista lipputyypeistä lyhyille matkoille.

Mallia HSL voisi ottaa esimerkiksi Berliinin julkisesta liikenteestä, jossa on käytössä enintään kolmen pysäkinvälin lippu, ”Kurzstrecke”. Sen hinta on 2,60 euroa, kun normaali, yhdensuuntainen kertalippu maksaa 3,80.

HSL kokeili alkuvuodesta lyhyen matkan lippua rajatulle käyttäjäjoukolle. Kokeilun tulosten analysointi on kuitenkin vielä kesken.

Helsingin kaupunginhallitus otti maanantaina lausunnon hyväksynnälle aikalisän.

Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtajan Amanda Pasasen mukaan Helsingin lausunnossa on oikeansuuntaisia toimia. Helsingin pitää silti vihreiden mukaan maksaa HSL:lle lisää, että joukkoliikenteen hinta saadaan pidettyä kurissa.

Helsinkiläisten rahoja ei voi ohjata suoraan helsinkiläisten eniten käyttämän AB-vyöhykkeen lipunhintoihin.

– Näen kuitenkin tärkeänä, että Helsinki ottaa tiukan kannan, että lipunhinnat eivät saa nousta. Näin Helsinki voi painostaa HSL:ää ja jäsenkuntia, Pasanen sanoo.

Pasasen mukaan joukkoliikenteen hinta on jo ylittänyt helsinkiläisten kipurajan. HSL nosti lipunhintoja tämän vuoden alussa keskimäärin kahdeksalla prosentilla.

Helsinki esittää myös, että kuntien korvaukset ratojen rakentamisesta erotettaisiin HSL:n budjetista.

HSL:n hallituksen uusi helsinkiläinen puheenjohtaja Mirita Saxberg (kok.) sanoo, että myös muut HSL-kunnat haluavat järjestelmään muutoksia.

Esimerkiksi Espoo hyötyy metroradan tuomasta arvonnoususta, mutta laskuttaa samalla HSL:ltä suuria infrakorvauksia.

Espoon laskuttama summa on tänä vuonna yli 108 miljoonaa euroa.

Se ei ole Saxbergin mukaan tasapuolista jäsenkunnille ja niiden veronmaksajille.

aki sanoi:

Helsinki esittää myös, että kuntien korvaukset ratojen rakentamisesta erotettaisiin HSL:n budjetista.

HSL:n hallituksen uusi helsinkiläinen puheenjohtaja Mirita Saxberg (kok.) sanoo, että myös muut HSL-kunnat haluavat järjestelmään muutoksia.

Klikkaa laajentaaksesi...

Helsingin esitys on ehdottoman kannatettava (ja kunnathan saavat ratahankkeet maksatettua suurelta osin maan arvonnousun kautta, mikä tosin koskee lähinnä ratikkahankkeita eikä äärikallista ja kannattamatonta länsimetroa).

Mutta jotta tuo menestyisi, se edellyttäisi, että
1) hallituksen puheenjohtaja on taitava luovija ja ymmärtää asian erittäin hyvin
2) joku saa helsinkiläiset hallituksen jäsenet yhdeksi rintamaksi sen taakse
3) joku neuvottelee siihen päälle vähintään jonkun pikkukunnan mukaan

Lisäksi taitaa olla niin, että infrakorvausmuutoksia ei sovita HSL:n hallituksessa vaan yhtymäkokouksessa.

Kohta 2 on ainakin aiemmin ollut hankala, kun kumileimasinhallituksen poliitikot eivät koe edustavansa siellä ensisijaisesti sitä kuntaa, jonka mandaatilla istuvat, vaan lähinnä puoluetta ja sekin on kovin epämääräistä. En tiedä, kenen parasta he lopulta kuvittelevat ajattelevansa.

aki sanoi:

Helsinki esittää myös, että kuntien korvaukset ratojen rakentamisesta erotettaisiin HSL:n budjetista.

Klikkaa laajentaaksesi...

Kaupunkiympäristölautakunta olisi halunnut lausua näin. Kaupunginhallituksen lausunnosta esittelijä on poistanut kyseisen kohdan ja kommentoinut poistoa seuraavasti: "Infrakorvausjärjestelmän ja subventiotavoitteen sisällön kehittämisen osalta Helsingin ei ole tarkoituksenmukaista asettua vielä minkään tietyn kehittämisvaihtoehdon tai toimenpiteen taakse. Asiaa ei ole toistaiseksi riittävällä laajuudella selvitetty, eikä siitä ole esimerkiksi pks-kuntien kesken yhteistä näkemystä."

Lausuntoesitykseen on infrakorvausjärjestelmän uudistamisesta jäänyt vain tällainen haihattelu: "Helsinki näkee perustelluksi käynnistää kuntien ja kuntayhtymän yhteiset neuvottelut joukkoliikenteen kustannustehokkuuden parantamiseksi, lipunhintojen nousun hillitsemiseksi ja infrakorvausjärjestelmän kehittämiseksi."

On tietysti mahdollista, että kaupunginhallitus päättää vielä muokata lausuntoa, mutta en oikein jaksa uskoa siihen.

On toki erittäin valitettavaa, että tuo kohta on poistunut, mutta lausunnosta löytyy edelleen ainakin yksi positiivinen kappale. Tämä lainaus liittyy HSL:n ennustamiin 5m€ säästöihin liikennöintikustannuksista.

Tarjonnan karsimisen lisäksi liikennöinnin kustannuksia voidaan pienentää kehittämällä infrastruktuuria niin, että liikennöinnin sujuvuus paranee. Helsinki on valmis tarkastelemaan kohdennettuja parannuksia bussi- ja raitioliikenteen infrastruktuuriin. Infrastruktuurin muuttaminen kestää kuitenkin useita vuosia, joten siitä ei saada välittömiä kustannussäästöjä.

Klikkaa laajentaaksesi...

En ole yleensä lukenut kuntien lausuntoja HSL:lle (lähinnä koska ne ovat yleensä tyhjää täynnä), joten en tiedä, onko tuollaista luvattu aikaisemminkin. Olisi kuitenkin erittäin positiivinen suunnanmuutos, jos Helsinki panostaisi infrastruktuuriin parantaen nykyisen liikenteen sujuvuutta. Jos tuo kappale otetaan tosissaan HSL:n päässä, ensimmäinen ehdotus saattaisi nimittäin hyvinkin liittyä liikennevaloetuuksiin.

Lipunhinnat | Helsinki otti tiukan linjan: Ei HSL:n koville lipunhintojen korotuksille
Kaupunginhallitus on päätynyt vastustamaan lippujen hintojen korotusta ja kannattaa ilmeisesti myös infrakorvausten erottamista muusta budjetista. Sitä en uutisesta saanut selväksi että onko Helsinki valmis nostamaan subventioastetta tulevien hintakorotusten ehkäisemiseksi.

Tarkemmat muotoilut löytyivät kaupunginhallituksen päätöstiedotteesta.

Tämä muotoilu hyväksyttiin yksimielisesti.

Yhteistyö infrakorvausjärjestelmän uudistamiseksi tulee käynnistää kuntien ja HSL:n kesken siten, että tavoitteena on ottaa uusi malli käyttöön jo seuraavaa HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelmaa 2027-2029 laadittaessa. Uudistustyössä on selvitettävä eri vaihtoehdot tavoitteeseen pääsemiseksi. Yksinkertaisin tapa ratkaista subventioprosentin määrittelyyn liittyvät lipun hintojen korotuspaineet, on erottaa infrakustannukset kokonaisuudessaan subventioprosentin laskennasta infrakorvausjärjestelmän säilyessä muutoin nykyisen kaltaisena.

Klikkaa laajentaaksesi...

Kuntaosuuden kasvattamista ei haluttu suoraan kannattaa vaan siinä pädyttiin tällaiseen muotoiluun:

HSL kuntaosuutta koskevat linjaukset päätetään talousarvion yhteydessä, ja budjettineuvotteluissa on etsittävä ratkaisuja hintojen kohtuullistamiseksi. On huomioitava, että esitetyn korotuksen jälkeenkin Helsingin kuntaosuus saattaisi kasvaa kaupungin talousarvion lähtökohtiin nähden.

Klikkaa laajentaaksesi...

Hesarissa oli juttu myös Vantaan ja Espoon vastauksista. Joukkoliikenne | Espoo kannattaa kolmen suuren yhteistä hinta-aluetta
Infrakorvausten kannalta kiinnostava osuus oli tämä:

Espoo ja Vantaa ovat molemmat yhtä mieltä siitä, että nykyinen infrakorvausjärjestelmä pitää kytkeä irti HSL:n budjetissa niin, ettei se enää luo painetta lipunhintoihin. Espoon mukaan muutoksen pitää kuitenkin olla kunnille kustannusneutraali.

Klikkaa laajentaaksesi...

Tästä tulee mielenkiintoista. Höselin virkamiehistö on aiemmin viitannut Helsingin lausuntoihin lähinnä ns. kintaalla. Miten mahtaa käydä nyt? Ja saakohan joku ohjeistettua kumileimasinta? Hallitushan siellä ne lippujen hinnat leimaa läpi.

Sekä Helsingissä että Espoossa hintojen korottamista vastustavasta lausunnosta äänestettiin ja molemmissa se meni läpi vasemmistopuolueiden äänin. HSL:n uusi hallitus vasemmistoenemmistöinen (8 - 6) (ensimmäinen vasemmistoenemmistöinen hallitus HSL:n historiassa), joten vasemmiston kanta saattaa hyvin mennä läpi hallituksessa.

kuukanko sanoi:

Sekä Helsingissä että Espoossa hintojen korottamista vastustavasta lausunnosta äänestettiin ja molemmissa se meni läpi vasemmistopuolueiden äänin. HSL:n uusi hallitus vasemmistoenemmistöinen (8 - 6) (ensimmäinen vasemmistoenemmistöinen hallitus HSL:n historiassa), joten vasemmiston kanta saattaa hyvin mennä läpi hallituksessa.

Klikkaa laajentaaksesi...

Mielenkiintoinen huomio. Hallituksen jäsenethän eivät tähän asti ole jostain syystä kokeneet ollenkaan edustavansa sitä kuntaa, jonka mandaatilla istuvat. Mutta jos he nyt sentään kokevat edustavansa sitä puoluetta, jonka mandaatilla istuvat, niin sittenhän tuosta saattaa jotain tulla. Mutta onhan toi aika monimutkainen himmeli. Jos hallitus päättää, että lipunhintoihin ei nyt enää kosketa, niin mitä sitten tapahtuu?

Tuleeko Höseli hattu kourassa kerjäämään lisää rahaa jäsenkunnilta? Jos kaikki antavat, niin ongelma ratkeaa. Jos kukaan ei anna tai jos ei edes kysytä, pitää karsia liikennettä

Mutta mitäs, jos joku kunta antaa ja joku toinen ei? Karsitaanko sieltä sitten liikennettä sen mukaan?

Mä olen yrittänyt pyöritellä omalla kuntatalouden tuntemuksella poliittisesti todennäköistä ratkaisua näille infraveloille, mutta Espoo ja Vantaa tulee viimeiseen asti laittamaan kapuloita rattaisiin etteivät he joudu täysimääräiseksi maksajaksi, sillä erityisesti Espoolle se tarkoittaisi pahinta antikristusta eli kunnallisveron nostoa. Siellähän suurin osa näistä hankkeista on. Helsinki varmasti pärjää suurena ja ylijäämäisenä, kun heillä on Länsimetrosta vain Lauttasaaren nysä ja läjä pikaratikoita. Vantaalle tulisi harteilleen pitkään lainanlyhennetty Kehärata ja uusi ratikka.

En usko että valtio tulee apuun edes vallan vaihduttua, koska valtiontalous on mitä on. Oppositiossa tajutaan että nykyinen hallitus jättää v. 2027 vaaleihin puhkileikatun valtionkoneiston, jolla voidaan jatkaa talouskuria mutta pehmommalla otteella. Jos valtio lähtisi kantamaan infravelkoja, se olisi kuin tarjottimelta annettu täky Keskustalle ja maakunnille, että valtio maksaa nyt PK-seudun junia.

Toki valtio voi lähteä sellaiseen himmeliin, että ottavat infravelat kokonaan kontolleen ja HSL-kunnat lyhentäisivät omia infravelkoja valtiolle paljon pidemmällä maksuajalla. Silloin kaikki valtion tukemat liikennehankkeet Uudellamaalla menisi pitkäksi aikaa jäihin.

Mutta katsotaan nyt. Operointikustannusten kohdalla en toivo että lähdetään Fölin ym. malliin jossa kunnat maksavat ja tilaavat täysin kunnassansa olevan liikenteen. Siinä menisi pk-seudun yhtenäisyys bussiliikenteen osalta täysin rikki, kun lähiökunnat alkaisivat säästämään rajat ylittävistä linjoista. Silloin päädytään vuosikymmeniä takaisin samaan vanhaan ongelmaan huonosta seutuliikenteestä.

339-DF sanoi:

Mutta onhan toi aika monimutkainen himmeli. Jos hallitus päättää, että lipunhintoihin ei nyt enää kosketa, niin mitä sitten tapahtuu?

Tuleeko Höseli hattu kourassa kerjäämään lisää rahaa jäsenkunnilta? Jos kaikki antavat, niin ongelma ratkeaa. Jos kukaan ei anna tai jos ei edes kysytä, pitää karsia liikennettä

Mutta mitäs, jos joku kunta antaa ja joku toinen ei? Karsitaanko sieltä sitten liikennettä sen mukaan?

Klikkaa laajentaaksesi...

Jos esimerkiksi Helsinki haluaa, etteivät lipunhinnat nouse, mutta myöskään liikennetarjontaa ei saa karsia, ja jos vielä lisäksi haluttaisiin nykyistä edullisempi A-vyöhykkeen (ratikka)lippu, niin sitten Helsinkiläiset poliitikot ovat varmasti valmiita antamaan tarvittavan lisärahoituksen.

Ainakin Vantaalla on sen verran heikko taloustilanne, että tuskin lipunhintojen nykyistä suurempaan subventointiin löytyy haluja.
Vantaalla kyllä voitaisiin hyvin karsia liikennetarjontaa. Monilla omakotivaltaisilla alueilla ajetaan lähes tyhjillä täysikokoisilla busseilla arkisin 20-30 minuutin välein.
Varmasti myös viikonloppuaamujen bussiliikennettä voisi joissain tapauksissa ajaa nykyistä harvemmin. Olen välillä matkustanut runkolinjalla 300 sunnuntaina klo 10 aikaan Pähkinärinteestä Myyrmäkeen, ja matkustajia on ollut koko matkalla vain muutama.

Jos olisin höselissä töissä ja tarjontaa pitäisi supistaa, niin tässä olisi oma esitykseni Länsi-Vantaan linjojen 300, 311, 313, 321, 335 ja 400 osalta.

Linja 300: Vuoroväli La klo 5-10 15min > 20min ja Su klo 6-10 20min > 30min (-1 auto)
Linja 400: Vuoroväli Su klo 6-10 20min > 30min (-1 auto)
Linja 311: Ma-Pe vuoroväli ruuhkassa 20min > 30 min (-1 auto) La-Su liikenteen lakkautus (-2 autoa)
Palvelulinja 313: Lakkautus (-1 auto)
Linja 335: Ma-Pe vuoroväli ruuhkassa 20min > 30 min (-2 autoa)
Linja 321: Päivä- ja iltaiikenteen lakkautus klo 9-14 ja 18-21 (-2 autoa)

AIemmin olin valmis tekemään vieläkin radikaalimpia supistuksia, mutta ehkä tällaiset maltilliset vuorovälin pidennykset ja selkeästi kannattamattoman linjan 311 viikonloppuliikenteen ja palvelulinjan 313 lakkautus sekä linjan 321 päivä/iltaliikenteen lakkautukset menisivät jopa läpi.

339-DF sanoi:

Mielenkiintoinen huomio. Hallituksen jäsenethän eivät tähän asti ole jostain syystä kokeneet ollenkaan edustavansa sitä kuntaa, jonka mandaatilla istuvat.

Klikkaa laajentaaksesi...

Koska hallituksen jäsenet ovat puolueensa mandaatilla, eivät kotikuntansa. Kuntalain 58 § mukaan kuntayhtymän muiden kuin 1 momentissa tarkoitettujen toimielinten kokoonpano on sovitettava sellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kuntavaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhtymän alueella vaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti (ja 1 momentissa puhutaan yhtymävaltuustosta tai yhtymäkokouksesta). Käytännössä se tarkoittaa sitä, että hallituspaikat jaetaan puolueille kunnittain ja puolueiden kunnallisjärjestöt valitsevat hallituksen jäsenet.

339-DF sanoi:

Mutta mitäs, jos joku kunta antaa ja joku toinen ei? Karsitaanko sieltä sitten liikennettä sen mukaan?

Klikkaa laajentaaksesi...

HSL:n perussopimuksessa ei ole mainintaa, että jäsenkunta voisi kieltäytyä maksamasta. Sillä ei ole väliä, budjetoiko kunta talousarviossaan riittävästi rahoitusta HSL:lle vai ei. HSL voi vain lähettää laskun kunnalle ja HSL:n perussopimuksessa kunta on sitoutunut maksamaan.

kuukanko sanoi:

HSL:n perussopimuksessa ei ole mainintaa, että jäsenkunta voisi kieltäytyä maksamasta. Sillä ei ole väliä, budjetoiko kunta talousarviossaan riittävästi rahoitusta HSL:lle vai ei. HSL voi vain lähettää laskun kunnalle ja HSL:n perussopimuksessa kunta on sitoutunut maksamaan.

Klikkaa laajentaaksesi...

Ei kai tässä sentään voi olla avointa piikkiä? Höseli päättää ajaa 5 min välein jotain turhia peltobusseja ja kunta vaan maksaa? Jos se tosiaan näin on, se kuulostaa aivan yhtä älyttömältä kuin infrakorvausjärjestelmä, jossa asetelma on päinvastoin: kunta voi periaatteessa rakentaa vaikka miten turhan hankkeen ja Höseli vaan kiltisti makselee siitä infrakorvauksia.