Helsingin joukkoliikenne ahdingossa

Sitten pitäisi puhtaalta pöydältä miettiä, mikä se ihan ensisijainen tavoite on. Se kai on, että saadaan ihmiset työpaikoille, lapset ja opiskelijat kouluun ja kaikki pakollisiin menoihin, kuten vaikka terveyskeskuksiin. Jos rahaa on vain vähän, niin ihan ensin pitää huolehtia tämä kuntoon riittävällä laatutasolla. Riittävä laatutaso tarkoittaa sitä, että väki valitsee joukkoliikenteen mielellään. Jos ei valitse, niin se lisää autoliikennettä tavalla, joka aiheuttaa vielä pahempia kustannuspaineita, kun tieverkko menee tukkoon. (Tässä samalla terveiset niille, joiden mielestä joukkoliikenteen pitää olla itsekannattavaa. Ei ole, ei voi olla, eikä ole missään, ei edes Manhattanilla. Mutta vaikka lipputulot eivät kata joukkoliikennemenoja, niin joukkoliikenne on silti halvin tapa järjestää kaikkien liikkuminen. Tulisi paljon kalliimmaksi veronmaksajalle lopettaa ei-itsekannattava joukkoliikenne ja rakentaa tilalle motaria motarin perään.)

Jos tämän jälkeen jää rahaa yli, ja jäähän sitä, niin sitten laajennetaan tuon yllä olevan tavoitteen seurauksena syntyneen linjaston liikennöintiaikoja niin, että töiden ja koulun jälkeen voi käydä vaikka huvittelemassa ja joukkoliikenne palvelee silloinkin.

Mutta sitten on niitä "olishan se kiva" -tarpeita, ja niihin tarvitaan minusta erilliskäytäntö.
Tässä ehdotat epäsuorasti järjestelmää, joka kyllä palvelee autollisia joukkoliikenteen sekakäyttäjätalouksia, muttei mahdollista autotonta elämää oikeastaan paljon kenellekään kun joukkoliikenteen palvelusta tulee niin harva. Lähes jokaisen kynnellekykenevän on tuollaisessa järjestelmässä pakko ostaa auto kun muuten et pääsee mihinkään harvinaisempaan paikkaan tai aikaan liikkumaan edes kohtuullisella alueella.

Kun katsotaan Helsingin seudun joukkoliikenteen käyttäjiä aika suuri osa joukkoliikenteen kuormasta tulee ihmisiltä, joista "olisi ihan kiva" elää ilman että on pakko omistaa autoa. Se taas vaatii paljon joukkoliikenteen palvelutunteja ja laajaa joukkoliikenneverkkoa aika laajalla alueella koko Helsingin seudulla.

Jos ja kun joukkoliikenteen kustannuksista pitää karsia, lähtisin ennemmin siitä olisi olemassa asuinalueita, joissa olisi tarjolla hyvää joukkoliikennettä ja sitten olisi myös alueita, joissa ei ole joukkoliikennettä lähellä ainakaan koko päivää.

Esimerkkeinä Helsingistä vaikka Itä-Pakila tai Talinranta. On vaikea ymmärtää miksi jokaiseen lähiöön pitää olla samantasoinen palvelu, vaikka on olemassa alueita, joihin ei joukkoliikennettä arvostava vaan muuta. Itä-Pakilan osalta voitaisiin vaikka lähteä siitä että 1,5 kilometrin kävely Tuusulanväylälle tai Kehä I:lle on ihan riittävää palvelua hiljaisena aikana ehkä tunnin vuorovälin liityntäbussin kaverina. Ruuhka-aikaan toki palvelu voi olla parempaa. Sitten Talinrannassa muutama vuoro aamuin illoin riittää, muuten harvat joukkoliikennettä kaipaavat voivat hyvin kävellä pari kilometriä tai käyttää Bolttia.

Toki tämä vaatisi isoja politiikkamuutoksia siitä ettei joukkoliikenteellä tarvitsisi päästä joka paikkaan kaikkina aikoina, vaan että olisi päätetty että on alueita, joissa hyvä joukkoliikennepalvelu ja sitten alueita, joista joukkoliikennettä kaipaavien on parempi pysyä poissa ja noista alueista ihan selkeä kartta.
 
Viimeksi muokattu:
Helsingin seudun joukkoliikennekeskustelussa on minusta oikeastaan kaksi eri intressiryhmää, joilla on erilaiset tarpeet ja isosti. Ehkä muitakin ryhmiä löytyy...

Ryhmä 1) ovat autottomat taloudet. Heille nykyinen 60 euroa kuussa AB- kestotilaus on aivan naurettavan halpa verrattuna autoilun kuluihin. 100 euroa tai ylikin menisi ihan yhtä hyvin kun sekin olisi vielä halpaa kun vaan yhä pääsisi liikkumaan joukkoliikenteellä joka puolelle seutua melkein ympäri vuorokauden. Suurin osa autottomista asuu kantakaupungissa tai aluekeskuksissa, koska muualla autoton elämä on yleensä vaan liian kurjaa.

Ryhmä 2) ovat autolliset taloudet, joilla ei sen jälkeen kun on ensin käytetty 400-500 euroa kuussa autoon ja parkkipaikkaan ei ole enää halua maksaa 60 euroa per henkilö kuussa joukkoliikenteen kuukausilipusta. Asuntokin on usein vähän syrjemmässä eikä enää halua löydy maksaa kertalippujakaan, jos ei ole ihan pakko. Toki heistä olisi mukava jos olisi sen verran joukkoliikennettä, ettei perheessä tarvitsisi toista tai kolmatta autoa. Osalla matkasuunnista myös väylien ruuhkautuminen tai kohtuuhintaisen parkkipaikan puute estää heillä auton käytön. Joukkoliikenteen olisi myös syytä heistä olla lähes ilmaista, 60 euroa per henkilö kuukausi on ihan liikaa ja kertalippujen hinnat ovat totaalista riistoa.
 
Viimeksi muokattu:
Esimerkkeinä Helsingistä vaikka Itä-Pakila tai Talinranta. On vaikea ymmärtää miksi jokaiseen lähiöön pitää olla samantasoinen palvelu, vaikka on olemassa alueita, joihin ei joukkoliikennettä arvostava vaan muuta. Itä-Pakilan osalta voitaisiin vaikka lähteä siitä että 1,5 kilometrin kävely Tuusulanväylälle tai Kehä I:lle on ihan riittävää palvelua hiljaisena aikana ehkä tunnin vuorovälin liityntäbussin kaverina. Ruuhka-aikaan toki palvelu voi olla parempaa. Sitten Talinrannassa muutama vuoro aamuin illoin riittää, muuten harvat joukkoliikennettä kaipaavat voivat hyvin kävellä pari kilometriä tai käyttää Bolttia.
Nyt hieman vääristät totuutta koska ei se bussi ainoastaan palvele noita kahta vaan kerää matkallaan myös paljon muita, se että ajaa nimellä mainitsemiin kohteisiin ei paljoa maksa siinä linjan matkassa....
 
Nyt hieman vääristät totuutta koska ei se bussi ainoastaan palvele noita kahta vaan kerää matkallaan myös paljon muita, se että ajaa nimellä mainitsemiin kohteisiin ei paljoa maksa siinä linjan matkassa....
Jos otetaan Itä-Pakila nyt vaikka esimerkiksi, kyllähän linja 64 kulkee suurimman osan reittiä käytävissä joissa kulkee tosi paljon muutakin joukkoliikennettä. Aika vieressä huristelee myös bussi 67, joka Länsi-Pakila - Paloheinä - Torpparinmäki osuudella on kovin tyhjä. Jonkin matkan päässä Tuusulanväylää kulkee myös runkolinjabusseja tiheällä vuorovälillä.

Minusta Itä-Pakila, Länsi-Pakila, Paloheinä ja Torpparinmäki ovat ihan hyviä esimerkkejä hurjasta tyhjien bussien rallista alueille, joissa asuu lähinnä autolla liikkuvia. Tämä riippumatta siitä mitä kautta tuonne mennään. Nyt vielä ajetaan busseja koko matka rautatientorilta niin, että koko Mäkelänkatu ja Hämeentie ovat täynnä tyhjiä tai muutaman henkilön kuormalla kulkevia busseja, joita kulkee muutaman minuutin vuorovälillä hiljaiseenkin aikaan.

Minusta Helsingin seudun joukkoliikenteen kustannuskriisi johtuu osin siitä, että eri alueita ei palvella oikein sen mukaan kuinka paljon joukkoliikennekysyntää on vaan joukkoliikenteen ohjenuorana on käytännössä minimissään bussi 30 minuutin vuorovälillä maksimissaan 600 metrin päähän 6-24 välillä ihan riippumatta käyttääkö sitä bussia kukaan. Tämä räjäyttää kustannukset.

Tämä nyt on vaan yksi paikka, sama tilanne on joka puolella. Jos joukkoliikenteen kuluista halutaan säästää pienimmällä riesalla päästään kun vaan heikennetään palvelua alueille, joissa on hiljaiseen aikaan aika olematon joukkoliikennekysyntä ja kuitenkin vaihtoehtoisia yhteyksiä pidemmillä kävelyillä. Kokonaan ilman palvelua ei toki noita hiljaisiakaan alueita tarvitse jättää, esimerkiksi Itä-Pakilaan ehkä riittäisi hiljaiseen aikaan liityntäbussi kerran tunnissa Oulunkylän asemalle, josta voisi vaihtaa junaan, ratikkaan tai busseihinkin. Jos on enemmän kiire voisi sitten kävellä Itä-Pakilaan Tuusulanväylän bussipysäkeiltä.

Toki noilla seuduilla on myös Oulunkylässä ja Maunulassa alueita, joilla on kunnollistakin joukkoliikennekysyntää, mutta ei noiden alueiden palvelua pidä niputtaa pussinperien palveluun. Ajatus etteivät nuo linjojen päät mitään maksa ei todellakaan pidä paikkaansa.
 
Viimeksi muokattu:
Nyt vielä ajetaan busseja koko matka rautatientorilta niin, että koko Mäkelänkatu ja Hämeentie ovat täynnä tyhjiä tai muutaman henkilön kuormalla kulkevia busseja, joita kulkee muutaman minuutin vuorovälillä hiljaiseenkin aikaan.
Ainakin oman kokemuksen perusteella näillä 60-sarjan linjoilla kyllä riittää kysyntää myös hiljaiseen aikaan. Yleensä ainakin Käpylä - Kurvi välillä matkustajia on yleensä enemmän kuin muutama. Toki nuo linjojen loppupäät kulkevat alueilla, joilla kysyntä on pienempää. Toisaalta bussi kyllä kilpailee näillä alueilla aika hyvin auton kanssa etenkin jos matkat suuntaavat keskustaan. Tunnin vaihdollinen yhteys olisi niin surkea, että se kyllä karsisi suuren osan käyttäjistä.

Toki esimerkiksi tuleva mahdollinen vaihto (pika)ratikkaan käpylän aseman kohdalla on mielestäni järkevämpi tapa laskea kustannuksia, katsotaan millä aikavälillä se toteutuu.
 
Ainakin oman kokemuksen perusteella näillä 60-sarjan linjoilla kyllä riittää kysyntää myös hiljaiseen aikaan. Yleensä ainakin Käpylä - Kurvi välillä matkustajia on yleensä enemmän kuin muutama.
Oma kokemus on kovin erilainen, nyt kun raitiolinjat 3, 6, 7 ja 9 ovat poikkeusreitillä on tullut käytettyä Kurvi - Rautatientori välillä busseja, yleensä bussissa on muutama matkustaja, mutta illalla saa välillä oman yksityisbussinkin. Tämä myös 60-sarjassa.
 
Viimeksi muokattu:
Oma kokemus on kovin erilainen, nyt kun linjat 3, 6 ja 9 ovat poikkeusreitillä on tullut käytettyä Kurvi - Rautatientori välillä busseja, yleensä bussissa on muutama matkustaja, mutta illalla saa välillä oman yksityisbussinkin. Tämä myös 60-sarjassa.
Erityisesti viikonloppuaamuisin, edes klo 10, on busseja hyvin tyhjiä, ainakin Sörnäisestä Rautatientorille.
 
Tietysti selkeästi olisi sitten hyvä keskustella mistä keskustellaan, minä koko linjan käytöstä eli se miten paljon per nousu tulee hintaa joka sitten HSL aina julkaisee.

Se että subjektiviisesti tuntuu että bussi on tyhjä ei kait ole väliä. Mielelläni maksan veroja että saamme liikenteen mahdollisimman monelle, jo se yksin matkustaja bussi voi luoda säästöjä jossain muuallakin paljon.
 
Tietysti selkeästi olisi sitten hyvä keskustella mistä keskustellaan, minä koko linjan käytöstä eli se miten paljon per nousu tulee hintaa joka sitten HSL aina julkaisee.

Se että subjektiviisesti tuntuu että bussi on tyhjä ei kait ole väliä. Mielelläni maksan veroja että saamme liikenteen mahdollisimman monelle, jo se yksin matkustaja bussi voi luoda säästöjä jossain muuallakin paljon.
Missä HSL nykyään julkaisee tietoja linjojen käytöstä ja kustannuksista? Minun käsitykseni mukaan HSL ei todellakaan halua julkaista paljon mitään matkustaja- ja kustannusdataa varsinkaan linjan ja vuorokaudenajan mukaan.

HSL:n strategiana näyttää minusta olevan salata matkustaja- ja kustannusdataa niin paljon kuin vain mahdollista.
 
Viimeksi muokattu:
DF339, aikoinaan oli Hesan kantakaupungissa kutsu+ palvelu. Eikö se toimisi seudun reuna-alueilla hieman kehitetynä?
Ja mitä tulee matkailukohteen tavoitetta uuteen, niin Kaarinan kunta järjestää loma-aikoina maksuttoman liityntäbussin Kuusiston linnaraunioille, se lähtee kuntakeskuksesta, synkronoituna Fölin bussiin.
Hyvänä esimerkkinä on myös Tukholma läänin reuna-alueilla, bussi kulkee vain jos se on tilattu ennakkoon, oli 'hännän' päässä vaikutusta tai loma-asutusta tai vaikkapa ulkoilualue. Palvelu toimii, olen ollut jo muutamana kesänä mukana kun sitä on käytetty, seurueen kulkuun.
Minulla on kotona vanhoja aikataulu kirjoja joiden mukaan YTV on ajanut linjaa Hvitträskiin, miksi ei enää?
Pidän todistettua että HSL ei halua julkaista aikatauluja paperilla koska silloin olisi asiakkailla todiste paremmin hoidetusta palvelusta .
 
aikoinaan oli Hesan kantakaupungissa kutsu+ palvelu. Eikö se toimisi seudun reuna-alueilla hieman kehitetynä?
Kutsuplus HSL:n järjestämänä olisi yhä aivan tolkuttoman kallis ja myös valtavan jäykkä ja byrokraattinen systeemi.

Vaikka nyt on paljon alueita ja kellonaikoja, jolloin jokaisen matkustajan ajattaminen Boltilla tulisi paljon halvemmaksi kuin nykybussit. Haasteena on kuka maksaa laskun ja jos liikenteestä tulee liian houkuttelevaa kysyntä voi kasvaa paljon.

Vaikka olisihan hyvin mielenkiintoinen kokeilu laittaa jollain alueella hiljaisen ajan bussit kokonaan tauolle ja korvata muun kuin ruuhka-ajan bussipalvelu Bolt-liitynnällä lähimmälle asemalle.
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös