- Liittynyt
- 19 Elokuu 2022
- Viestit
- 1,225
Viimeinen lähtö Hyrylästä on klo 20.30 ja Merihaasta 21.30.
Helsingin joukkoliikenne ahdingossa
- Viestiketjun aloittaja Rattivaunu
- Aloituspäivämäärä
Ettäjaa, et ilmeisesti lukenut kirjoitustani huolellisesti. Ihmettelen sitä että Wienissä on vuosilippu niin puolella kaupunkilaisista, voimassa koko vuoden, 365 päivää, hinta 365€. Se tekee vajaat 7 kuukausi lipun hinnan verran. Kyseessä on Bestseller. Lipun ostaminen on helppoa, on kioskeja ja automaatteja, ei palvelumaksuja. Wienissä on ulkoilualueita joiden luo pääsee joukkoliikenteellä, on pientaloalueita joista on liityntälinja U-tai S-bahnalle. Miksi joukkoliikenne ei ole Hesassa samanlainen bestseller kuin Wienissä ?
Toinen ihmetyttävät asia on kehys kuntien nähtävyydet, Tukholman läänissä näihin pääsee joukkoliikenteellä, erittäin usein on nähtävyyden omalla sivulla tai kunnan matkailusivulla mainittu linjat joilla pääsee, linkki matkahakuun josta löytää aikataulun.
Onko kansanluonteissa näin iso ero, vai onko Suomessa innovatiivisyys näin heikko?
- Liittynyt
- 7 Maaliskuu 2009
- Viestit
- 1,609
Tuo vain parantaa laskelmani tulosta, mikäli kausilippunousun arvo onkin vain euron.
Pitkässä juoksussa paljon, kun liikennöitsijöiden ei tarvitsisi pelätä bussien menevän romukuoppaan/tarjouslaariin 10 vuotta ennen elinkaaren loppua. Nyt tarjoukset pitää tehdä sillä oletuksella, että seuraavassa kilpailutuksessa se ei ehkä enää kelpaakaan. Eikö sähköbussien kohdalla riittäisi, että varustus olisi HSL-ehdot täyttävä ja liikennöitsijä huolehtisi bussin kunnosta muuten? HSL toki voisi tehdä pistokokeita kaluston varustuksen kuntoon lipuntarkastusten yhteydessä.
Maalaisjärjellä se, että väittää 10 sentin alennuksen tuplaavan matkustajamäärät ei kuulosta yhtään niin oikealta, kuin mahdollisimman valistunut arvaus perustuen alle 10 vuotta vanhaan dataan (olkoonkin pre-covid) matkustajamääristä ja lipputuloista.
Kuinka paljon kassaan rahaa tuovat ne kadonneet matkustajat, jotka eivät suostu 3+ euroa maksamaan? Mukaan lukien protestina kasvanut pummilla matkustaminen.
Tämä on tosiaan aikamoinen villi kortti. Tulokset riippuvat paljon myös vuodenajasta, säästä ja matkustajan iästä. Ihmiset eivät tee rationaalisia valintoja, vaan näen jatkuvasti nuoria joiden mielestä humalassa ollessa sähköpotkulauta on järkevin kulkumuoto, mielellään kaksi henkilöä samalla laudalla.
Varmasti myös raitioliikenteen keskinopeus vaikuttaa siihen mielikuvaan, onko matka nopeampi tehdä potkulaudalla vai ratikalla.
Tämä selittäisi ratikkaliikenteen ahdingon, jos sporat pyörisivät lähinnä Töölön, Kauppatorin ja Stockan väliä. Ratikkaverkkoa on kuitenkin laajennettu uusille asuinalueille, Länsisatamaan, Rediin, Ilmalaan ja Triplaan sillä on päässyt koko ajan. Kaiken järjen mukaan nämä laajennukset olisivat vähintään kumonneet sen vaikutuksen, mitä keskusta on hiljentynyt reilussa 5 vuodessa.
Niinpä onkin, en ole vieläkään tottunut siihen, että jokaisen eri reittivariaation aikataulut pitää katsoa HSL:n sovelluksessa aina erikseen. Todella käyttäjäystävällistä! Vanha malli oli mielestäni parempi, jossa saman linjan aikataulu on yhdessä ja lähdön perässä oleva kirjain kertoo variantin. Nykypäivänä tuohon voisi myös lisätä äpissä "raksi ruutuun" periaatteen, jolla voisi rajata haluamansa variantit pois. Mutta nuo iltalähdöt ovat vieläkin hitaampia K-variantteja, joilla ei ainakaan kannata mennä jos on keskustaan matkalla.
Niin vastaat tuossa itse osittain kysymykseesi. Monella on vuosilippu, koska se on niin paljon kuukausilippua halvempi, puhumattakaan kertalipuista. Miksi laskeskella yksittäisten kertalippujen hintoja, kun vuosilippu on hyvin todennäköisesti halvempi. Samasta syystä, miksi verrata Wienin vuosilipun käyttäjämäärää HSL-alueen kausilipun käyttäjämäärään, kun lipputyyppien hinnoittelumallit ovat niin erilaisia? Jos HSL-alueella haluttaisiin nostaa kausilippujen osuus matkoista samalle tasolle kuin Wienissä, kuntien pitäisi pumpata yhtä paljon rahaa kausilipun hintojen laskemiseen kuin mitä Wienissä. Joukkoliikenteen yksikköhintaa pitäisi myös saada laskettua. Tuo ei ole mikään HSL:n päätös eikä toisi lisää rahaa kassaan, vaan liittyy kuntien prioriteetteihin. Ja siltikään ei päästäisi samoihin lukuihin koska...
Viittaan vielä alkuperäiseen huomiooni eli HSL-alueella joukkoliikenteen palvelutaso on keskimäärin selvästi Wieniä jäljessä asukastiheyden vuoksi, eli kausilippujen määrä jää pakosti jälkeen. Yksikköhintaa ei saada laskettua, koska raskaalle raideliikenteelle ei ole edellytyksiä. Ja joka tapauksessa, jos vaikkapa Mankkaalla asuvalle lapsiperheelle tarjoaa vuosilippua Wienin hintaan, niin he todennäköisesti jättävät sen ostamatta, koska bussi on autoon verrattuna hidas kulkumuoto riippumatta siitä, mikä on kohteena. Eikä keskustaankaan ajaminen ole vaikeata, kun Länsiväylä kulkee parin kilometrin päähän ytimestä. Jos siellä on edes tarve käydä, kun automarketteja löytyy ympäri seutua. Jos joukkoliikennettä käytetään enintään kerran viikossa, niin eipä tuo 365 euroakaan ole niin hyvä diili (7€ per viikko eli per käyttökerta).
Vuosilippujen määrää saisi siis varmasti nostettua nykyisestä, mutta se ei toisi enempää rahaa HSL:n kassaan. Jos taas joukkoliikenteen matkustajamääriä halutaan oikeasti kehittää, tiheämpi asutus on oikeastaan ainoa kestävä ratkaisu. Tai sitten kunnat vain maksavat enemmän.
Myönnän, että esimerkkini oli lähinnä karikatyyri, mutta pointtina oli, ettei data myöskään tue Sinun oletuksiasi. Kävin kaivamassa hieman dataa matkustajamääristä, ja löysin tällaista. Taustatietona, että vyöhykeuudistus tapahtui huhtikuun 2019 lopussa, eli ratikkalippu poistui silloin.
Ratikoiden matkustajamäärät 10/2018 >> 10/2019 laskivat 8,6%, kun kaiken HSL-liikenteen matkustajamäärät nousivat 2,7%. Vastaavat luvut jaksoille 01-10/2018 ja 01-10/2019 ovat -7,7% ja 2,8% vastaavasti (puolet vuoden 2019 tarkasteluajasta vanhoilla, puolet uusilla tariffeilla) ja jaksoille 01-04/2018 ja 01-04/2019 (kokonaisuudessaan vanhoilla tariffeilla) -7,9% ja 1,9% vastaavasti. Toisin sanoen suhteellinen vaihtelu on parin prosentin luokkaa tariffimuutosta edeltävän ajan ja sen jälkeisen ajan välillä. On siis vaikea keksiä syytä, miksi juuri tariffimuutos olisi syypäänä, kun matkustajamäärät laskivat jo ennen sitä.
HSL:n sivuilta löytyy myös kuukausikohtaista matkustajamäärädataa vuodesta 2020 eteenpäin verrattuna vuoden 2019 tasoon (linkki). Sieltä näkee, että ratikoiden matkustajamäärät olivat lähes samaa tasoa vuoden 2020 ensimmäisinä kuukausina verrattuna vuoteen 2019. Tuo on muuten vielä kuukausikohtaista dataa eli verrattuna tariffimuutosta edeltäneeseen aikaan. Pandemian jälkeisessä palautumisessa sen sijaan näkyy, miten ratikat jäivät vielä useamman prosenttiyksikön jälkeen vuoteen 2019 verrattuna, kunnes Raide-Jokerin matkustajamäärät nostivat sen takaisin muiden kulkumuotojen joukkoon.
Toisin sanoen matkustajamäärän laskusta ei voi yksin syyttää ratikkalipun poistumista (joka nosti hintoja 1,70€ >> 2,80€ yön yli verrattuna viime vuosien maltillisempiin korotuksiin), koska matkustajamäärien lasku ei korreloi tuon hetken kanssa vaan jakautuu paljon laajemmalle ajalle. Siksi ei myöskään ole perusteltua arvioida, että matkustajamäärät palaisivat vuoden 2018 tasolle, jos lyhyiden matkojen hinnoittelua vain muutettaisiin. Toistan vielä myös, että oletuksesi siirtymästä muista lipputyypeistä ei myöskään korreloi HSL:n datan kanssa, eli en nyt tiedä kuinka dataan perustuva tuo arvio kuitenkaan on.