Ei väliä. Nimeä yksi, koska haluan kysyä lisätietoja.
Virastopäällikko Mikko Aho. Hän on vastuussa siitä, mitä KSV:ssä puuhastellaan. Tosin vasta lyhyen aikaa virkaansa hoitaneena hän ei ehkä vielä ole ehtinyt tutustua kaikkien alaistensa syvimpiin sielunmaisemiin.
Sen verran tunnen talon porukkaa itse, että uskon kyllä, että sieltä löytyy Vapaudenkadun haavelilijoita. Ihan samalla tavalla kun sieltä löytyy metrospagettiunelmiakin.
Mutta se, että joku sano kahvipöydässä tai puhelimessa jollekulle toiselle, että Vapaudenkatu on mun mielestä hyvä juttu, ei ihan tarkoita sitä, että sitä aletaan rakentaa parin kolmen vuoden päästä. Esimerkkinä vaikka keskustatunneli. Jos oikein muistan, hyvät veljet esittivät sen julkisuuteen vuonna 1993. He olisivat halunneet sen vuoden
1994 PLJ:hin. Neljä vuotta myöhemmin se olikin
PLJ 1998:ssa. Tunnelia suunniteltiin sitten vuosikaupalla ja vihdoin 2007 sille tehtiin asemakaava. Seuraavana vuonna SDP käänsi tunnelin kanssa kelkkansa – luulen, että siellä pelättiin, että tunneli veisi metrorahat – ja valtuusto jätti hyväksymättä kaavan. Nyt on kulunut 20 vuotta siitä ”suuresta ideasta”, eikä sitä ole vieläkään. Vaikka Ruoholahdessa Länsiväylän päässä on jo louhittukin vähän suuaukon suuntaan.
Hehän ovat palkollisia. Eivät suurmestareita, visionäärejä, arkkeja, suunnannäyttäjiä, kuten Saarinen ja Aalto.
Kuten jo aiemmin kirjoitin, Saarinen ei suunnitellut autoliikenneväyliä ja kaupunkia niiden ympärille vaan kaupunkia, johon kuuluvat pääkadut kaupunkikuvallisina elementteinä. Saarisen Kuningasaveny ei ollut pikatie Töölönlahden ja Pasilan välillä, vaan korttelikaupungin keskellä kulkeva bulevardi, joka palveli reunoillaan olevia rakennuksia. Sillä ja Aallon vapaudenkadulla ei ollut mitään muuta yhteistä kuin että ne olivat maantieteen vuoksi samassa paikassa. Toiminnallisesti ja tarkoitukseltaan ne ovat eri asiat.
Aalto oli ansinoitunut ja kuuluisa muotoilija, mutta kaavoittaminen saati liikennesuunnittelu ovat aivan eri asioita kuin muotoilu. Se, että osaa suunnitella esineitä ja rakennuksia ei tarkoita, että osaa tehdä mitä vaan. Konserttitalokin meni pahasti pieleen siinä, että se on kivan näköinen, mutta kun se vaan ei soi.
Aalto sattui suunnittelemaan Helsingille uutta keskustaa sellaiseen aikaan, jolloin Helsingissä autoilun edistäminen oli tullut ykkösasiaksi. Ja Aalto oli jo silloin nostettu jalustalle, jonka juuressa luki ”arvostelu kielletty”. Eli se, että Aalto sattui piirtämään moottoritien Pasilan ja Töölönlahden välille ei ole mikään todiste siitä, että siihen sellainen tarvittaisiin tai että se olisi millään lailla hyvä ratkaisu.
Siis auktoriteetteihin vetoaminen ei todista Vapaudenkadun puolesta yhtään mitään. Auktoriteetitkin erehtyvät ja ovat väärässä – tai heitä ei ymmärretä ja tulkita oikein.
Antero
Theodor Höijerin suunnittelma Normennin talo valmistui 1897.