Yhtä hyvin minä voisin kääntää asian toisinpäin ja puhua autofanaatikoista. Autofanaatikot eivät hyväksyisi ensimäistäkään kävelykatua. Autofanaatikkojen mielestä joka kadulla pitäisi saada ajaa autolla. Ettekö te ymmärrä että maailma muuttuu. Minun nuoruudessani oli itsestään selvää että joka mies ajaa ajokortin heti kun täyttää 18. Nykynuorista huomattavan moni ajattelee että Helsingissä asuva ei tarvitse autoa. Toisaalta he ajattelevat että auto sitoo eikä oman auton omistaminen ole välttämätöntä.
Tämä johtaa siihen että autot vähentyvät Helsingistä myös luonnollista tietä.
Mitäs mieltä autofanaatikot ovat siitä että autoton joutuu maksamaan kerrostalon autopaikan rakennuskustannuksista.
Miten tämä näin menee että joukkoliikennefoorumilla on hirveä huoli yksityisautoilun rajoittamisesta. Joukkoliikennehän on vaihtoehto yksityisautoiluille. Ihan sama asia kuin AA-kerhossa aloitettaisiin alkoholitarjoilu.
Ei joukkoliikenne ole vaihtoehto yksityisautoilulle kuin rajatulla alueella Helsingin keskustassa, mikäli iso kauppa, päiväkoti, koulu ja harrastukset ovat vieressä. Ei tarvitse mennä kuin muutaman kilometrin päähän Helsingin keskustasta, kun autoton elämä alkaa olla mahdotonta. Minä yritin välttää autoilua viimeiseen saakka, mutta elämänmuutokset aiheuttavat sen, että teen asiat mielummin nopeasti kuin ismien johdattelemana.
Ajat muuttuvat, mutta autoilu jatkuu. Se, että täällä päin jokunen prosenttiyksikkö vähemmän suorittaa vuosittain ajokortin, ei toimi oikeutuksena keskustan läpiajoliikenteen katkaisemiselle, vaan on keinotekoista kiusantekoa, ja lopulta kapsahtaa kalliilla asuinalueilla asuvien nilkkaan liikenteen lisääntyessä voimakkaasti esimerkiksi etelä-Helsingin historiallisissa kaupunginosissa.
Kun Keskuskatu aikanaan muutettiin (kolkoksi ja tyhjäköksi) kävelyalueeksi, liikenne idästä ja koillisesta etelä-Helsinkiin alkoi kulkea Helsingin vanhimpien arvokorttelien kautta - tarkoitan tässä Senaatintorin ja Kauppatorin aluetta. Ja vastaisuudessa sitä kulkee sieltä kautta yhä enemmän. Helsinkiläiseen malliin tarjottiin tälle kepiksi Kaisaniemenkadulta Unioninkadulle pohjoisesta kääntyvän ajoneuvovirran vihreän valon lyhentämistä, mikä on johtanut vain siihen, että ratikat seisovat aamuruuhkassa Hakaniemen eteläpuolella, kun autojono ei pääse sekakaistalla etenemään.
Keinotekoinen kiusanteko autoilijoille on johtanut kaikkien osapuolien kärsimiseen ja ruuhkautumisiin. Kamppi ja pitkänsillan aamuruuhka toimivat tästä hyvinä esimerkkeinä.
"Autofanatismi" ei tarkoita sitä, että joka himputin paikkaan pitäisi päästä autolla muiden kustannuksella. Muissa Suomen kaupungeissa ei edes keskustella tällaisista rajoituksista, koska ne ovat pienessä maassa ja pienillä talousalueilla pelkkiä liike-elämän tappajia. Espalla eivät enää viihdy kuin asianajotoimistot.
Toisaalta tässä vihreiden autovihassa tulee vanha anekdootti 1990-luvulta mieleen, kun liikemieheltä kysyttiin, mitä hän ajattelee siitä, että bensiini maksaisi 20 mk/litra? "No sitten tulisi vain tuttuja vastaan!".
