Helsingin kaupunkisuunnittelua

Pääkaupunkiseudun kaupunkien keskinäinen strategia. Vantaalle ja Espooseen mahtuu 200 000 ja Helsingin kasvua aletaan toppuuttelemaan. Mutta on myönnettävä että Helsingin kasvuhypetyksessä on niin paljon taloudellisia ja poliittisia ryhmiä mukana, että yksittäiset eriävät mielipiteet jäävät huudoksi Keskuspuiston harvennettuun metsään.

Mm. Vihreäthän kasvattavat tässä touhussa kannatustaan, eli heille se sopii.

---------- Viestit yhdistetty klo 20:44 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 20:39 ----------

Järkevää tai ei, niin nykyisellä valtakunnan tason politiikalla tuo on toteutumassa, ja varsin nopeasti. Ja tokihan Helsingin kokoisella alalle tuo määrä mahtuu, tai enemmänkin. Euroopassa on esimerkkejä varsin mukavista ja hyvin toimivista kaupungeista siinä kokoluokassa. Kaupunkisuunnittelu tietysti pitää silloin hoitaa monella tavalla toisin.

Jos pääkaupunkiseudun kasvua haluttaisiin torpata, pitäisi olla edes joku valtakunnallinen strategia kaupungistumisesta. Se todennäköisesti tarkoittaisi kasvusta suuren osan ohjaamista Tampereelle ja Turkuun, sekä panostamista nopeisiin yhteyksiin Helsinki-Tampere-Turku -kolmion välillä. Ei tapahdu Keskustan johdolla, eikä taida tapahtua muutenkaan.

---------- Viestit yhdistetty klo 20:39 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 20:21 ----------



En tiedä, mikä oli salainen agenda, jos oli. Siitä samaa mieltä, että puistoon olisi ollut varaa. Helsinkihän antoi juuri 70 miljoonan veronalennuksen kuntalaisille. Tosin juuri uusimmat tilinpäätökset eivät ole ihan vertailukelpoisia, koska ne sisältävät Supercellin maksaman yhteisövero-lottopotin, mutta joka tapauksessa Helsingillä menee taloudellisesti varsin hyvin.

.....ä Kaisaniemen puiston arvoa ei tajuta, samoin kuin ei tajuttu Töölönlahden potentiaalista arvoa. Nuo kaksi puistoa voisivat muodostaa varsin hienon kokonaisuuden ns. käyntikorttipaikoille. Toki kaupunkilaisille itselleen ensisijaisesti, mutta myös matkailijoille. Helsingistä on tullut aika vauhtia melkoinen turistikohdekin, ja kasvitieteellinen puutarha ja Töölönlahden kulttuurilaitokset ovat vakiokohteita. Uusi kirjastokin jokseenkin varma vetonaula jo tässä vaiheessa.

Juuri näin. Jos virkamiehet ja poliitikot olisivat rehellisiä, niin mitä ihmeen itua olisi säästää Musiikkitalon ja Oodin välistä 55 milliä, jos kyse kerran on yhdestä suomen keskeisimmästä paikasta.
 
Vantaalle ja Espooseen mahtuu 200 000 ja Helsingin kasvua aletaan toppuuttelemaan.

Vantaa ja Espoo ovat molemmat maa-alaltaan suurempia kuin Helsinki, eli sinne pitäisi mahtua aika paljon enemmänkin kuin 200 000. Toki Vantaasta ison osan haukkaa lentokenttä melualueineen, mutta silti.

Tämä ei nyt kylläkään olisi välttämättä strategisesti hyvä ratkaisu, jos se tarkoittaa uusien lähiöiden rakentamista. Semmoinen johtaisi yhä enemmän hajautuvaan kaupunkirakenteeseen, jossa liikenteeseen kuluu aikaa ja energiaa turhan paljon, ellei suorastaan poskettomasti. Helsinki on jo nykyisellään eurooppalaisessa vertailussa tehottomimmasta päästä, ja lisähajauttaminen pahentaisi asiaa. Toki Espoon metsään rakentaminen on parempi kuin Nurmijärven metsään, ja tämän hetken rakentamisessa on aika tuntuvaa tiivistämistä, Tikkurila etunenässä.

Juurikin tästä syystä mainitsin Tampereen ja Turun. Valtakunnantasolla voitaisiin päättää niiden vahvistamisesta, jolloin oikeasti urbaania elämää olisi muuallakin kuin Helsingissä, ja sen kokoisina keskuksina, että paikallinen kaupunkiliikenne olisi helppo järjestää. Siis vähemmän tunnin mittaisia työmatkoja julkisilla ym.
 
Pääkaupunkiseudun kaupunkien keskinäinen strategia. Vantaalle ja Espooseen mahtuu 200 000 ja Helsingin kasvua aletaan toppuuttelemaan. Mutta on myönnettävä että Helsingin kasvuhypetyksessä on niin paljon taloudellisia ja poliittisia ryhmiä mukana, että yksittäiset eriävät mielipiteet jäävät huudoksi Keskuspuiston harvennettuun metsään.

Mulla on sellainen käsitys että Suomen nykyisessä taloudellisessa ja poliittisessa tilanteessa kenenkään ei kannata muuttaa Helsingin seudulle jos ei ole aivan pakko. Mulle on yhdentekevää jos Jätkäsaaren ja Kalasataman ja Pasilan rakentamisen jälkeen pakataan nosturit ja kaivinkoneet junaan ja rekkaan ja ajetaan ne keski-Suomeen, Kainuuseen ja Lappiin rakentamaan metsä- ja kaivoskaupunkeja. Nykyinen hallituksemme ei laske Helsingin mahdollisuuksiin synnyttää uusia vientialojen työpaikkoja tippaakaan vaan kaikki uudet hyväpalkkaiset työpaikat syntyvät Joensuu-Kokkola linjan yläpuolelle. Samalla asuntojen hinnat ja vuokrat täällä laskisivat normaalille tasolle kun muuttolike kääntyisi ja vastaavasti pohjois-Suomen pikkukaupungeissa nousisivat, mutta se ei ole mun ongelma tai asukoot parakeissa jos ei huvita maksaa mitä pyydetään.

t. Rainer
 
Yrjö Hakanen:

Kun Helsingin Keskuspuistosta ei saatu rakennusmaata, aiotaan suuri osa siitä muuttaa talousmetsäksi. Hakkuut aiotaan ulottaa lähes puoleen Keskuspuiston metsäalasta. Kaiken lisäksi tämä suunnitelma perustuu Korkeimmassa hallinto-oikeudessa lainvastaisena kumottuihin osiin Helsingin yleiskaavasta.

Kerta kaikkiaan käsittämätöntä valmistelua, ja tätä toimialaa johtaa vihreä apulaispormestari! Keskuspuistoryhmä vaatikiin perustellusti lautakuntaa laittamaan huomenna listalla olevan asian uuteen valmisteluun, joka kunnioittaa luontoarvoja ja oikeuden päätöksiä.


eli kostohan se oli ja härskiä peliä
 
Nykyinen hallituksemme ei laske Helsingin mahdollisuuksiin synnyttää uusia vientialojen työpaikkoja tippaakaan vaan kaikki uudet hyväpalkkaiset työpaikat syntyvät Joensuu-Kokkola linjan yläpuolelle.

En tiedä, mitä kaasuja olet hengitellyt, mutta kannattais ehkä pitää taukoa. Tuo saattaa olla Kepun märkä uni, mutta heitin mahtikaan ei saa sitä toteutumaan. Sopii katsoa, mistä Helsingin tämänhetkinen yhteisövero-lottovoitto tuli.
 
Eivät he sitä haluakaan, mutta Helsingissä on hienoja 50- ja 60- luvun väljästi ja viihtyisästi rakennettuja lähiöitä. Pitääkö nekin tiivistää ? Yhtä hyvin voidaan toisinpäin kysyä että pitääkö kasvu- ja tiivistyspolitiikan pääarkkitehtien saada päättää, miten loputkin asuvat ? Siltähän tuo nyt näyttää.

Raideyhteyksien äärellä olevat metsälähiöt pitää tiivistää. Noiden alueiden aluetehokkuus pystytään täydennysrakentamisella jopa yli tuplaamaan, joka jo tarkoittaa, että suurempi osa ihmisistä hyötyy rakentamisesta kuin kärsii, vaikka ihan kaikki vanhat asukkaat sitä vastustaisivat.

Todellisuudessa kaikki vanhat asukkaat eivät tietenkään tiivistämistä vastusta, vaan kyseessä on suurta meteliä pitävä (usein pieni) vähemmistö.

Ja kyllähän Helsingissä pk-seudulla vanhoja metsälähiöitä piisaa, jos juuri sinun metsälähiösi satuttaisiin täydennysrakentamaan. Noin 70 prosenttia pk-seudun asukkaista asuu lähiössä.
 
Tiivistää voidaan joka paikassa. Mutta - vaakakupissa on haittapuolet, joista nyt tässä yhden totuuden metelissä ei puhuta. Kun se tiivistäminen toisi näköjään pelkästään hyvää. KHO:n päätös osoitti että Helsingissä vauhti on liian luja. Tästäkös päättäjät suuttui ja kostoksi päättivät ruveta tuhoamaan Keskuspuiston metsää. Kun ei edes Keskuspuistoa voinut jättää rauhaan rakentamiselta.

Ei kaikkia uusia asukkaita pakko Helsinkiin ole ottaa. Leppävaaran ja Kirkkonummen välillä on monta asemaa, joiden ympärille voidaan rakentaa.

Väljästi rakennettu kaupunki voidaan leimata kielteiseksi, mutta se ei sitä ole 6 miljoonan asukkaan Suomessa. Kyllä me voimme asua ahtamattakin. Myös Helsingissä.
 
Väljästi rakennettu kaupunki voidaan leimata kielteiseksi, mutta se ei sitä ole 6 miljoonan asukkaan Suomessa. Kyllä me voimme asua ahtamattakin. Myös Helsingissä.

Ymmärrän, että metsälähiön loskakenttiin tottuneelle voi kaupunkiasuminen olla kauhistus. Pystytkö yhden totuuden elämässäsi lainkaan suvaitsemaan heitä, jotka tahtovat asua tiiviissä kaupungissa?
 
Ymmärrän, että metsälähiön loskakenttiin tottuneelle voi kaupunkiasuminen olla kauhistus. Pystytkö yhden totuuden elämässäsi lainkaan suvaitsemaan heitä, jotka tahtovat asua tiiviissä kaupungissa?

Nyt olet ymmärtänyt esittämäni asian ytimen väärin. Helsingin kasvua ja rakentamista korostavat ovat tuoneet esille että on pakko tiivistää mm ekologisuuden perusteella. Hehän viljelevät yhtä totuutta. Me asioita laajemmin katsovat ymmärrämme että useammasta eri syystä halutaan asua Töölössä, Kalliossa ja Kruunuhaassa. Itse asuin Linjoilla 9 vuotta ja näin siinä asumissa hyviä puolia: poliittiseen sönkkäämiseen, teatteriin, kauppaan, joukkoliikennepysäkeille, elokuviin, ravintoloihin ja AA-kerhoihin oli lyhyt matka.

Kyllä me tajuamme että Kruunuhakaa ja Töölöä ei muuteta väljäksi, mutta rakentamis- ja kasvuvimmaiset eivät ymmärrä että kaikkea väljästi rakennettua ei pidä tiivistää.

Helsingin kaupungin yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen ei pidä KHO:n päätöstä merkkinä kaupungin kaavoitustyön epäonnistumisesta - kirjoittaa tämän päivän Helsingin Uutiset. Manniselle tämän päivän jutussa KHO:n päätös ei päätös ole ongelma - kun ei sinne saa rakentaa, niin rakennetaan enemmän tuonne. Jan Vapaavuori lausunnoissaan sentää uskaltaa elää todellisuudessa. Manniselle ja monelle muulle kaupunkisuunnittelijalla kaavoitus=uusien rakennuspaikkojen etsintä.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Nyt olet ymmärtänyt esittämäni asian ytimen väärin. Helsingin kasvua ja rakentamista korostavat ovat tuoneet esille että on pakko tiivistää mm ekologisuuden perusteella. Hehän viljelevät yhtä totuutta. Me asioita laajemmin katsovat ymmärrämme että useammasta eri syystä halutaan asua Töölössä, Kalliossa ja Kruunuhaassa. Itse asuin Linjoilla 9 vuotta ja näin siinä asumissa hyviä puolia: poliittiseen sönkkäämiseen, teatteriin, kauppaan, joukkoliikennepysäkeille, elokuviin, ravintoloihin ja AA-kerhoihin oli lyhyt matka.

Kyllä me tajuamme että Kruunuhakaa ja Töölöä ei muuteta väljäksi, mutta rakentamis- ja kasvuvimmaiset eivät ymmärrä että kaikkea väljästi rakennettua ei pidä tiivistää.

Mistähän löytyisi tarpeeksi paksu ratakisko, josta vääntää Salomaalle? Tässä ei ole kyse mistään ekologiasta tai muusta suunnitelmataloudesta, vaan ihmisten haluista ja tarpeista.

Asuntojen hinnat määräytyvät markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan. Korkea hinta on signaali ihmisten arvostuksesta, alhainen kertoo päin vastaista.

Kaavoitus on Suomessa ja monessa muussa länsimaassa julkinen monopoli, mutta se pyrkii huomioimaan ihmisten tarpeet, mahdollistaa ihmisten elämä tietyin reunaehdoin sellaisena kuin nämä haluavat. Jossain onnistuu paremmin, toisaalla huonommin. Se että kaupunkia ei suunniteltaisi markkinoiden hintasignaalien perusteella, olisi sosialismia tai jotain muuta suunnitelmataloutta, keskusjohdon paremmintietämistä. Näin olisi, jos tiivistetään, vaikka ihmiset eivät halua, tai että ei tiivistetä, vaikka ihmiset haluavat.

Helsingissä vanhan kerrostalokaksion saa punavuorista 7K per neliö, haagoista 4,5K per ja idän metsälähiöistä kolmella. Markkinat rakentavat kaikki hintasääntelemättömät tontit kehä ykkösen sisäpuolella. Mielestäni on aika selvää ja vastaansanomatonta, minkälaista yhdyskuntarakennetta tarvitaan Helsingissä lisää ja mitä on yltäkylläisesti. Kaavoittavat virkamiehet ovat suunnitelmista päätellen päätyneet samaan johtopäätökseen.

Nyt Salomaa voisitkin kertoa, miksi markkinoiden tarjoama informaatio pitäisi jättää kaupunkisuunnittelussa huomiotta?
 
Ihan noin se ei mene, markkinatalous ottaa joissan asioissa huomioon ihmisten tarpeet, mutta sitten on poikkeuksia ja muuttujia

Tämä on myös ongelmakysymys, jota kieltämättä Helsingissä on onnistuttu helpottamaan jossain määrin. Pitää yhteiskunnallisessa keskustelussa myös asuntojen hinnan lisäksi puhua asumisen hinnasta, joka onkin sitten käsitteenä toinen.


Helsingissä sitten onnistu huonommin, koska kaavoitus kiertää hallinto-oikeuden ja KHO:n kautta. Kaavoituksen tehtävä ei kyllä ole hintasignaalien perusteella suunnittelu. Jos olisi niin sehän olisi uusliberalismia tai nykykapitalismia jossain muodoissaan. Mutta kyllä markkinavetoisuudella on Helsingissä liian suuri painoarvo. Osa ihmisistä haluaa asuaa tiiviissä kaupunginosassa, osa väljemmin rakennettuilla alueilla.[

ukaan tai mikään instanssi ei ole sanonut, etteikö Helsinkiin saisi rakentaa rakentaa lisää. Kysymys nyt tällä hetkellä on siitä että siinä uuden rakentamisessa on oltava joku tolkku. Jos Vartiosaarta ei voida jättää rakentamatta, niin se jo itsessään symbolisesti ja tosiallisesti kertoo, kuka on kenen asialla ja ketkä liittoutuvat keskenään. Kertoo se hyvin paljon muutakin

Markkinoiden informaatiota ei huomiotta jätetäkään, mutta ei se saa olla kaavoituksen pääsuunnittelukehys.
 
Viimeksi muokattu:
Ihan noin se ei mene, markkinatalous ottaa joissan asioissa huomioon ihmisten tarpeet, mutta sitten on poikkeuksia ja muuttujia

Tämä on myös ongelmakysymys, jota kieltämättä Helsingissä on onnistuttu helpottamaan jossain määrin. Pitää yhteiskunnallisessa keskustelussa myös asuntojen hinnan lisäksi puhua asumisen hinnasta, joka onkin sitten käsitteenä toinen.

Näin on. Kaikilla ei ole varaa maksaa 500.000 kaksiosta keskustassa, sillä saa jo ison ok-talon Vantaalta. Huippukalliit keskusta-asunnot ovat lähinnä sijoitus- tai edustusasuntoja.
Useimmilla perheillä on varaa ostaa asunto joka maksaa 200-300 tonnin välillä. Kysymys on siitä rakennetaanko sellaisia nykyisen kehäykkösen sisäpuolelle, paikkoihin joihin kaavat sallivat, jolloin niiden olisi pakko olla jotain Hitas-säännösteltyjä jolloin niitä ei riitä kaikille, vai myöskö kehän ulkopuolelle?

Kaupunkibulevardit jotka ovat saaneet kovaa arvostelua olisi ollut yksi keino saada halvemmalla asuntoja kehäykkösen sisälle. Osa tästä ohjelmasta tulee toteutumaan joskus, mutta osalle joudutaan etsimään jokin muu paikka. Toisaalta, voihan moottoriteiden varsille rakentaa kerrostaloja, niistä jää tosin puuttumaan ne kahvilat ja jalkakäytävät bulevardin vieressä, mutta nehän voi rakentaa sisäpihoille. Kaupunkihan omistaa ilmeisesti maat moottoriteiden vierestä joten mikä estää?

t. Rainer
 
Kaupunkibulevardit jotka ovat saaneet kovaa arvostelua olisi ollut yksi keino saada halvemmalla asuntoja kehäykkösen sisälle. Osa tästä ohjelmasta tulee toteutumaan joskus, mutta osalle joudutaan etsimään jokin muu paikka. Toisaalta, voihan moottoriteiden varsille rakentaa kerrostaloja, niistä jää tosin puuttumaan ne kahvilat ja jalkakäytävät bulevardin vieressä, mutta nehän voi rakentaa sisäpihoille. Kaupunkihan omistaa ilmeisesti maat moottoriteiden vierestä joten mikä estää?

No ihan ensimmäisenä se, että KHO ei poistanut vain kaupunkibulevardimerkintöjä vaan myös niihin rajautuvat asuinaluepikselit. Eli voimassa olevan yleiskaava niiltä osin on edellinen yleiskaava, joka ei sitä salli. Ja onnea vaan yrittää saada sellaista kaavamuutosta läpi, se kaatuu ihan varmasti terveys- ja meluargumenteilla ihan joka ikisessä oikeusasteessa.
 
Ja onnea vaan yrittää saada sellaista kaavamuutosta läpi, se kaatuu ihan varmasti terveys- ja meluargumenteilla ihan joka ikisessä oikeusasteessa.

Mitäs onnea siihen tarvitsee? Vai onko terveys ja melu jotenkin erilaista Vihdintien sallitulla kaupunkibulevardilla verrattuna vaikkapa Lahdenväylän kiellettyyn bulevardiin?

Ymmärrän, että KHO:n päätös tuntuu hyvältä sellaisen mielestä, jolle nuo bulevardit ovat kauhistus. Asialla ei silti kannata liikaa hekumoida, sillä oikeasti tuo päätös ei vaikuta mihinkään mitenkään. KHO ei kategorisesti tyrmännyt bulevardisointia, vaan nyt tehdään ne bulevardit, jotka oli tarkoituskin tehdä. Olikos se nyt j-lu vai kuka joka täällä sanoi, että seuraava yleiskaavakierros ehditään joka tapauksessa käydä ennen kuin kakkosaallon bulevardit ovat ajankohtaisia. Jos seuraavalla kierroksella bulevardeilla vielä on poliittista kannatusta, niin sitten kaava suunnitellaan siten, että se menee läpi. Mahdollisesti olisi nytkin mennyt, jos ratikka olisi ollut pakottavana, eli aikamoisen pienestä kiinni.
 
Tässä ote KHO:n päätöksestä:

Kaupunkibulevardeja koskeva lopputulos

Hallinto-oikeus toteaa edellä lausutun huomioon ottaen, että käytettävissä olevien selvitysten perusteella ei voida tulla siihen johtopäätökseen, että yleiskaavaa laadittaessa olisi maakuntakaavan suunnittelumääräyksen edellyttämällä tavalla esitetty riittävät perusteet kaupunkibulevardeihin perustuvalle ratkaisulle.

Kaavaratkaisun ei tämän vuoksi myöskään voida katsoa turvaavan ELY-keskuksen ja Liikenneviraston valituksissa tarkoitettujen maakuntakaavassa moottoriväyliksi merkittyjen Länsiväylän, Turunväylän, Hämeenlinnanväylän ja Lahdenväylän osalta seudullisia ja valtakunnallisia liikenneyhteyksiä ja niiden kehittämistä yleiskaavan sisältövaatimusten ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden edellyttämällä tavalla.

Asiassa esitetystä selvityksestä ei myöskään ilmene, että valtakunnallinen ja seudullinen yhteys voitaisiin edellä mainittujen väylien osalta korvata muulla tavoin. Yleiskaavassa ei ole myöskään määräyksiä, jotka varmistaisivat rakentamisen ja raideyhteyden toteutumisen samanaikaisesti niin, että väestön lisääntymisestä johtuva liikennekysyntä voisi ohjautua joukkoliikenteeseen.


Tästä voidaan päätellä että bulevardimestareita kiinnostaa että taloille saadaan paikka. Mutta kakku pitää kuorruttaa, jotta joku söisi sen. Yrittävät samaa temppua kuin Töölönlahdella, talot valmiiksi - puisto ja muut luvatut asiat saivat jäädä.

Bulevardihankkeessa se merkitsisi sitä, että talot tehtäisiin, mutta puista ja raitiovaunuista puhuminen loppuu siihen hetkeen kun talot tulevat valmiiksi.
 
Takaisin
Ylös