Helsingin kaupunkisuunnittelua

Ihan noin se ei mene, markkinatalous ottaa joissan asioissa huomioon ihmisten tarpeet, mutta sitten on poikkeuksia ja muuttujia

...

Kaavoituksen tehtävä ei kyllä ole hintasignaalien perusteella suunnittelu. Jos olisi niin sehän olisi uusliberalismia tai nykykapitalismia jossain muodoissaan. Mutta kyllä markkinavetoisuudella on Helsingissä liian suuri painoarvo. Osa ihmisistä haluaa asuaa tiiviissä kaupunginosassa, osa väljemmin rakennettuilla alueilla.

...

Markkinoiden informaatiota ei huomiotta jätetäkään, mutta ei se saa olla kaavoituksen pääsuunnittelukehys.

Ei hintasignaalien huomioon ottaminen ole mitään muuta kuin ihmisten mieltymysten huomioon ottamista. Ei se ole mitään -ismiä.

Sun kannattaisi tahollasi miettiä, että mitä varten julkinen sektori on olemassa? Ihmisiä, kansalaisia, kuntalaisia varten, heitä palvelemassa, vai jostain muusta syystä? Meillä on aika pitkä historia siitä, että julkinen sektori on toteuttanut erilaisia ihanteita ja ideologioita kansalaisilta kysymättä tai näiden toimintaa huomioimatta. Se että kaupunkisuunnittelussa ollaan vihdoin siirtymässä sellaisesta, mikä on jonkun visionäärisen sosialistiarkkitehdin mielestä hyvää asumista, sellaiseen, miten ihmiset haluavat asua, on vain ja ainoastaan tervettä kehitystä.

Hintasignaaleissa on tietysti sellainen ongelma, että ne eivät kovin kattavasti huomio niiden ihmisten mieltymyksiä, joilla ei ole varaa ostaa asuntoa tai vuokrata sitä yksityisiltä markkinoilta. Mutta toisaalta koska Hekan asuntojonot kertovat ihan samaa kuin markkinat, kaupunkiin on kovin hinku, ei kokonaiskuvasta liene epäselvyyttä.

---------- Viestit yhdistetty klo 11:23 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 11:15 ----------

Näin on. Kaikilla ei ole varaa maksaa 500.000 kaksiosta keskustassa, sillä saa jo ison ok-talon Vantaalta. Huippukalliit keskusta-asunnot ovat lähinnä sijoitus- tai edustusasuntoja.
Sanat paljastavat aika armottomasti arvot ja asenteet.

Miksi kukaan haluaisi riesakseen isoa omakotitaloa jostain Vantaalta, kun sen hinnalla saa jo näppärän perheasunnon hyvällä sijainnilla kaupungista?

En tiedä niistä huippukalliista keskusta-asunnoista, mutta mun naapurit kaupungissa ovat (aina olleet) pääosin tavallisia työssäkäyviä ihmisiä. Hyvätuloisia ehkä, joku saattanut periäkin jotain, mutta aamulla heräävät viemään lapsia hoitoon, kellä on, ja sen jälkeen duuniin.
 
Sanat paljastavat aika armottomasti arvot ja asenteet.

Miksi kukaan haluaisi riesakseen isoa omakotitaloa jostain Vantaalta, kun sen hinnalla saa jo näppärän perheasunnon hyvällä sijainnilla kaupungista?
Sellaiset jotka ovat vähän vanhempia kuin sinä, ja tarvitsevat tilaa harrastuksiinsa tai on jokin muu perheestä johtuva henkilökohtaine syy.

Omakotitalot ovat monissa peräkkäisissä asumispreferenssimittauksissa todettu Suomen suosituimmaksi asumismuodoksi ja on perusteita myös sille että Helsingissä ja sen naapurikunnissa on kysyntää sellaisille.

Ja jos OK-talo on kehökolmosen sisällä tai radan varrella niin pystyy tekemään työmatkansakin julkisilla. Kauppaan tosin joutuu menemään autolla mutta matkat niihin ovat lyhyhyemmät.
OK-talojen (vanhojen) hinnat kehäkolmosen sisällä alkavat 200 tonnista ja kunnollisen saa jo 300 tonnilla. Sillä ei kovin kummallista perhekämppää saa edes Kalliosta.

t. Rainer
 
Sellaiset jotka ovat vähän vanhempia kuin sinä
Kovia oletuksia. Vanhemmista aika moni tarvitsee neliönsä Honkanummelta.

ja tarvitsevat tilaa harrastuksiinsa tai on jokin muu perheestä johtuva henkilökohtaine syy.

Myönnän. Jos harrastaa esimerkiksi maatalouskoneita, niin kyllä ne isot tilukset tulevat tarpeeseen. Itse joudun täällä kaupungissa tyytymään puun muokkamiseen lähikoulun tiloissa, sekä siihen että muuhun askarteluun vuokratussa tallissa.

Omakotitalot ovat monissa peräkkäisissä asumispreferenssimittauksissa todettu Suomen suosituimmaksi asumismuodoksi ja on perusteita myös sille että Helsingissä ja sen naapurikunnissa on kysyntää sellaisille.

Noiden kyselytutkimyksien toimeksiantaja on yleensä omakotiasujien liitto tai joku muu kepulainen instanssi.

Eivätkö tulokset yhtään epäillytä?

Monella ok-talosta haaveilevalla ei myöskään ole kokemusta sellaisessa asumisessa. Kyllä ne mielikuvat omakotiauvosta sitten lämmistyskuluja maksaessa tai pihaa haravoidessa monella särkyvät - itsellänikin joskus aikoinaan.

Uusia omakotitaloja ei #muuten pysty tällä hetkellä poikkeussijainteja lukuunottamatta juurikaan bisnesehtoisesti rakentamaan. Rakennuskustannukset ylittävät myyntihinnan. Se kertonee ok-asumisen haluttavuudesta tällä hetkellä oleellisen.
 
Kovia oletuksia. Vanhemmista aika moni tarvitsee neliönsä Honkanummelta.
Tarkoitin yli 50 vuotiaita.

Nyt on joka tapausessa ostajan markkinat, koska monen "Honkanummelle" lähtijän taloja on nyt myytävänä.

Tietysti kaikkein rähjäisimmät menee tontin hinnalla, niin että uuden voi rakentaa tilalle.

Noiden kyselytutkimyksien toimeksiantaja on yleensä omakotiasujien liitto tai joku muu kepulainen instanssi.
Eivätkö tulokset yhtään epäillytä?
Noita kyselyjä tekee moni instanssi, jokin virallinen valtiollinen kanssa, ja olen itse vastannut sellaiseen, yksi täti tuli ihan meille kotiin (tämä oli n20 v sitten) haastattelemaan asumistoiveista. Ei ollut "UKK-lippistä" tai muita kepulaisen tunnusmerkkejä.

Joka tapauksessa, jos kysyy pelkkää talotyyppiä niin ok-talo on ollut ylivoimainen kaikissa kyselyissä. Niihin joissa kysytäään yhdyskuntatyyppiä (maaseutu, taajama, lähiö tai kaupungin keskusta) esiintyy suurta hajontaa kyselystä riippuen. Lisäksi ihmiset sekoittavat lähiöitä ja taajamia, ja jotkut pitävät Espootakin "maaseutuna"!

Monella ok-talosta haaveilevalla ei myöskään ole kokemusta sellaisessa asumisessa. Kyllä ne mielikuvat omakotiauvosta sitten lämmistyskuluja maksaessa tai pihaa haravoidessa monella särkyvät - itsellänikin joskus aikoinaan.


Pihaa joudutaan myös rivitaloissa haravoimaan ja lunta luomaan. OK-talossa ei tule kinaa lumityövuoroista ja jos luotavaa on vain 15 metriä niin siihen ei monta tuntia mene, verrattuna rivitalon parkkipaikkaan jos lumipyry on sattunut oman vuoron kohdalle.

Erikseen ovat sitten myös ne joiden lapsuuskoti on ollut omakotitalo tai peräti maatila jossain päin Suomea, ja on jonkialainen ennakkokäsitys.

t. Rainer
 
Ei hintasignaalien huomioon ottaminen ole mitään muuta kuin ihmisten mieltymysten huomioon ottamista. Ei se ole mitään -ismiä.

Sun kannattaisi tahollasi miettiä, että mitä varten julkinen sektori on olemassa? Ihmisiä, kansalaisia, kuntalaisia varten, heitä palvelemassa, vai jostain muusta syystä? Meillä on aika pitkä historia siitä, että julkinen sektori on toteuttanut erilaisia ihanteita ja ideologioita kansalaisilta kysymättä tai näiden toimintaa huomioimatta. Se että kaupunkisuunnittelussa ollaan vihdoin siirtymässä sellaisesta, mikä on jonkun visionäärisen sosialistiarkkitehdin mielestä hyvää asumista, sellaiseen, miten ihmiset haluavat asua, on vain ja ainoastaan tervettä kehitystä.

....

---------- Viestit yhdistetty klo 11:23 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 11:15 ----------


.

Ei keskustelun tarvitse kulkea kokoajan ääripäissä. Erehdyit omakotitalokysymyksessä, mutta sulle selvitettiin hieman niiden tarpeesta. Toistan sen että on kaikenlaisia tarpeita, jos osa haluaa asua tiiviissä kaupungissa, niin se ei tarkoita että 100 % haluaa asua tiiviissä kaupungissa. Julkisen sektorin yksi tehtävä on palvella kaikkia ryhmiä. Ei korostaa yhtä suuntausta, joka sattuu olemaan pinnalla
 
Omakotitaloja ei olla jyräämässä syrjäseuduilta vaikka julkishallinto keskittyisi 100% puuttuvan kaupunkikysynnän täyttämiseen.
 
On tehnyt mieli vastata tähän ketjuun ja kertoa vähän, mitä liikennetutkimusten perusteella näkee matka-ajoista pääkaupunkiseudulla, mutta maltoin odottaa sen hetken, että aiheesta tekemäni artikkeli julkaistiin Liikenne-vuosikirjassa. Mutta nyt kun se on tapahtunut, niin...

Eli aineisto paljastaa, että matka-aikabudjetti pitää koko lailla hyvin myös Helsingin seudun sisällä: siis riippumatta siitä, missä päin Helsingin seutua asutaan, keskimääräiset matka-ajat ovat koko lailla samat. Ainoastaan työmatkoissa näkyy selvää eroa (mikä tuskin on yllätys), ja sielläkin lähinnä niin, että hyvin pitkien työmatkojen suhteellinen osuus on reunalla selvästi suurempi kuin ytimessä.

Kun ihmiset eivät ole valmiita käyttämään kulkemiseen enempää aikaa vaikka asuisivatkin kauempana, ja toisaalta kullakin kulkutavalla on oma tyypillinen matkanopeutensa, on aika selvää, että tiettyä kauempana keskustasta yksinkertaisesti ei voi olettaa että ihmiset käyttäisivät juuri mitään muuta kulkumuotoa kuin omaa autoa. Eli, jos halutaan edistää kestävää liikkumista, yksinkertaisesti ei käy päinsä rakentaa juuri muualle kuin Kehä III:n tai peräti Kehä I:n sisäpuolelle. Poikkeuksena on (ehkä) nopeiden paikallisjuinen asemien ympäristö kävelyetäisyydellä. Ohessa siis matka-aikoja graafeina, perustuu vuoden 2013 tutkimukseen. (Tuoreempaa minulla ei ollut käytössä) Tätä taustaa vasten pitää tarkastella myös robottiautoja, kutsubusseja yms. eli ulkoreunalla tuskin on mahdollista tarjota muuta oikeasti kilpailukykyistä palvelua kuin suoraan ovelta ovelle. On aika ilmeinen riski, että kutsuohjattu älyliikenne (tai mitä hienoa termiä nyt haluaakaan käyttää) korvaa ainoastaan joukkoliikenteen, mutta melko marginaalisesti henkilöautoliikennettä.

raporttikuva.PNG

Kiinnostavaa voi olla myös katsoa vähän tarkemmin joukkoliikennematkoja, joista graafi seuraavana. Tästäkin näkyy selvästi, että kun matka-ajat joukkoliikenteellä kasvavat, käyttö romahtaa, joskin järjestyksessä, eli työmatkoissa hyväksytään pidemmän matka-ajat. Tämä tietenkin tekee sen, että varsinaisen joukkoliikenne- ja kävelykaupungin sekä autokaupungin välillä on vyöhyke, jossa joukkoliikenne näyttelee keskeistä roolia työmatkoissa. Mutta tältä osin omat analyysit ovat vielä hyvin alustavia. Toivottavasti minulla on nyt aikaa jatkaa näitä eteenpäin, ensimmäisenä asiana tarkastella joukkoliikenteen käyttöä ja matka-aikoja koko lailla tarkemmalla tasolla, erotellen esimerkiksi kiskoliikenteen ja katsomalla, miten käytön rajat kulkevat Espoon ja Vantaan sisällä.

joukkoliikenteen matka-ajat.png
 
Viimeksi muokattu:
Joka tapauksessa, jos kysyy pelkkää talotyyppiä niin ok-talo on ollut ylivoimainen kaikissa kyselyissä. Niihin joissa kysytäään yhdyskuntatyyppiä (maaseutu, taajama, lähiö tai kaupungin keskusta) esiintyy suurta hajontaa kyselystä riippuen.

Niin, itse asuisin mieluiten Piemonten ja Emilia-Romagnan rajahuudeilla, jossain länsirinteessä olevassa villassa, josta voisi päivystää alapuolista laaksoa viiniköynnöksineen. Tai Pariisissa, Montmartrella kattohuoneistossa hyvillä näkymillä kaupungille.

Oishan mulla kyselyvastauksia, oisko sulla?

Mutta sitten oikeassa elämässä kun pitää tehdä päätöksiä, niin joo, siinä Etelä-Helsingin (ml. Tallinnan veropakolaisuus) neliöhinnat taas nousee yhden surkeen luuserin vuoksi, josta ei ole jättämään sukua, ystäviä ja oravanpyörää.
 
Niin, itse asuisin mieluiten Piemonten ja Emilia-Romagnan rajahuudeilla, jossain länsirinteessä olevassa villassa, josta voisi päivystää alapuolista laaksoa viiniköynnöksineen. Tai Pariisissa, Montmartrella kattohuoneistossa hyvillä näkymillä kaupungille.

Oishan mulla kyselyvastauksia, oisko sulla?

Ilmeisesti tähän asti on kysytty vain kotimaisia vaihtoehtoja, sekä sitä että millainen toivoisi ns pääasiallisen asunnon olevan. Yhteiskuntaamme ei voi rakentaa sen varaan että kansalaisia muuttaisi sankoin joukoin ulkomaille, (ellei Suomea uhkaa jokin katastrofi) mutta tietenkin voisi olla oma rastinsa sille että haluaaensisijaisesti pois Suomesta, jolloin sekin asia tulisi tutkituksi.

Sitä onko tarvetta kahteen tai useaan asuntoon, ja millaisia niiden toivoisi olevan voisi olla aihetta kysellä, koska kuvittelisin että se on nouseva trendi.

t. Rainer
 
...... Toivottavasti minulla on nyt aikaa jatkaa näitä eteenpäin, ensimmäisenä asiana tarkastella joukkoliikenteen käyttöä ja matka-aikoja koko lailla tarkemmalla tasolla, erotellen esimerkiksi kiskoliikenteen ja katsomalla, miten käytön rajat kulkevat Espoon ja Vantaan sisällä.

Näytä liitetiedosto 2885

tässä yhteydessä on suotavaa, että tuot esillä joukkoliikenteestä kokonaan kieltäytyvän ryhmän. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä että eivät mene joukkoliikennevälineeseen koskaan, vaan ajavat kaikki matkansa omalla autolla. Tämä on vaiettu aihe, mutta jos joukkoliikennettä halutaan edelleen kehittää, niin on hyvä saada tietää ne todelliset syyt joukkoliikenteen käytöstä kieltäytymiseen.
 
Eli aineisto paljastaa, että matka-aikabudjetti pitää koko lailla hyvin myös Helsingin seudun sisällä:

Tuo pätee myös laajemmin maailmassa, ainakin siellä, missä asuntomarkkinat ovat jollain lailla toimivat. Johtunee ihan ihmislajin biologiasta. 20 minuutin työmatka on ok, sitä pidemmät enenevässä määrin tukalia, ja enemmistö kokee, että tunti per sivu (kaksi tuntia päivässä matkoihin) tekee pidemmän päälle hulluksi. Poikkeustapauksia tietysti on. Jos hyvin suurelta osalta porukasta menee reilusti yli tuon käppyröissä näkyvän 30-40 minuutin per sivu työmatkoihin, kertoo se yleensä siitä, että asuntomarkkinoilla on jotain pahasti vialla. Läntisessä maailmassa mieleen tulee Kalifornian Piilaakso, jossa monet kunnat ja kaupungit ovat pitkään kieltäytyneet kasvamasta, vaikka alueella on ollut meneillään voimakas teknologiateollisuuden buumi. Seurauksena se, että asumisen kustannukset ovat karanneet lapasesta täysin ja ihmisten työmatkoista on tullut todella pitkiä, ja teknologia-alan suuryritykset ovat ruvenneet operoimaan omaa bussiliikennettään työntekijöilleen.

Ilmeisesti tähän asti on kysytty vain kotimaisia vaihtoehtoja, sekä sitä että millainen toivoisi ns pääasiallisen asunnon olevan.

Nää kyselyt on yhtä tyhjän kanssa, ellei kysymys sisällä todellisia taloudellisia reunaehtoja. Kuten edellä on todettu, kaikki haluavat asua omakotitalossa keskustassa järven rannalla, tai Erottajalla kattohuoneistossa tms., sitä on turha kysyä. Tutkimuksia on tehty myös semmoisella kysymyksenasettelulla, että mihin ja millaiseen asuntoon haluaisit muuttaa nykyisessä taloudellisessa/perhetilanteessasi, tai mihin odotat muuttavasi seuraavan viiden vuoden aikana, jos etenet urallasi / saat perheenlisäystä / lapsesi muuttavat pois kotoa, jne.
 
Viimeksi muokattu:
Nää kyselyt on yhtä tyhjän kanssa, ellei kysymys sisällä todellisia taloudellisia reunaehtoja. Kuten edellä on todettu, kaikki haluavat asua omakotitalossa keskustassa järven rannalla, tai Erottajalla kattohuoneistossa tms., sitä on turha kysyä. Tutkimuksia on tehty myös semmoisella kysymyksenasettelulla, että mihin ja millaiseen asuntoon haluaisit muuttaa nykyisessä taloudellisessa/perhetilanteessasi, tai mihin odotat muuttavasi seuraavan viiden vuoden aikana, jos etenet urallasi / saat perheenlisäystä / lapsesi muuttavat pois kotoa, jne.

Siinä jossa minä ja vaimoni osallistuimme istui haastattelija n 30-45 minuuttia meidän keittiössä ja täytimme monisivuista kaavaketta yhdessä jossa kysyttiin kaikenlaista siitä millaista työtä tekee ja miten montako lasta toivoo saavansa jne. Se oli joku valtakunnallinen kysely joka toistuu ehkä 5 vuoden välein, ja ihmiset valitaan satunnaisesti ja varmistetaan halutaanko osallistua. Saatiin vissiin kahvipaketti tai konvehtirasia palkkioksi.

t. Rainer

---------- Viestit yhdistetty 18.11.2018 klo 00:06 ---------- Previous Post was on 17.11.2018 at 23:56 ----------

Tuo pätee myös laajemmin maailmassa, ainakin siellä, missä asuntomarkkinat ovat jollain lailla toimivat. Johtunee ihan ihmislajin biologiasta. 20 minuutin työmatka on ok, sitä pidemmät enenevässä määrin tukalia, ja enemmistö kokee, että tunti per sivu (kaksi tuntia päivässä matkoihin) tekee pidemmän päälle hulluksi. Poikkeustapauksia tietysti on. Jos hyvin suurelta osalta porukasta menee reilusti yli tuon käppyröissä näkyvän 30-40 minuutin per sivu työmatkoihin, kertoo se yleensä siitä, että asuntomarkkinoilla on jotain pahasti vialla. Läntisessä maailmassa mieleen tulee Kalifornian Piilaakso, jossa monet kunnat ja kaupungit ovat pitkään kieltäytyneet kasvamasta, vaikka alueella on ollut meneillään voimakas teknologiateollisuuden buumi. Seurauksena se, että asumisen kustannukset ovat karanneet lapasesta täysin ja ihmisten työmatkoista on tullut todella pitkiä, ja teknologia-alan suuryritykset ovat ruvenneet operoimaan omaa bussiliikennettään työntekijöilleen.
Ihan normaalia on että suurkaupungeissa (yli 2 milj asukasta) kestää konttorirotan työmatka julkisilla ainakin tunti/suunta, ja autollakin tekee tiukkaa ehtiä alle sen. Todella isoissa kaupungeissa auton käyttöä rajoittaa pysäköintiongelmat.

Helsingin ja muut pohjoismaiset pääkaupunkiseudut ovat ainakin yrittäneet luomalla aluekeskuksia, jonne yritetään saada mahdollisimman paljon työpaikoja asuntojen lisäksi, ja raideliikenteelllä, että suurin osa työmatkoista hoituisi julkisilla reilusti alle tunnin. Alle puoli tuntia on pk-seudulla kuitenkin jo etuoikeus, tai työ on sitten jotain huonommin palkattua kuten siivousta tms.

t. Rainer
 
Vs: Kuntalaisaloite Malmin Lentoasemasta

Kuntalaisaloitteen Malmin lentoaseman säilyttämisen puolesta voit allekirjoittaa tässä:

https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/6466
Jos aikeissa on rakentaa pelkkää lähiötä vailla palvelun palveluita kentän tilalle niin olen ehdottomasti sen säilyttämisen kannalla. Muutenkin Helsingissä keskitetään kaikkea aivan liikaa. Matkustamiseen saa käyttää tolkuttomasti aikaa. Miksi esimerkiksi joka ikisen konttorin jossa ei ole asiakaspalvelua täytyy juuri sijaita kantakaupungissa? Yhtä hyvin voisi hajauttaa niitä ympäri kaupunkia ja tämähön hellittäisi ruuhkiakin mukavasti kun kaikki eivät pyri samaan paikkaan
 
Vaikka Malmin lentoasema olisi säilytetty, niin silti rakennusmaata Helsingissä olisi ihan riittävästi jäljellä. Hirveä meteli aikanaan Sipoon pakkoliittämisestä ja ihan perusteltu. Tarvittiinko sitä välttämättä. Eikä Helsinkiä tarvitse tunkea täyteen, tilaa on Vantaalla ja Espoossa enemmän.

Kaupungin tiivistetään laidoille ja keskelle, mutta tästä touhusta mainitaan liturgianomaisesti vain hyvät puolet. Objektiivisuus saa väistyä. Mutta kyllähän nuo Triplat ja Kalasatamat Redeineen tuovat ne kielteisetkin puolet pikkuhiljaa näkyviin. Jos eivät ole tuoneet jo.
 
Takaisin
Ylös