- Liittynyt
- 14 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 6,000
Olen keskustellut pääasiassa Antero Alkun ja Mikko Laaksosen kanssa Helsingin metrosta, sen tarkoituksenmukaisuudesta, ja miten se olisi pitänyt toteuttaa, jos ei nykyinen toteuttamistapa ole paras mahdollinen sekä liikennöintiä että laajentamista ajatellen.
Siinä sivussa on noussut esiin metron "esihistoria", eli millaisia metroja/pikaraititeitä/esikaupunkiratoja suunniteltiin, mutta ei rakennettu Helsinkiin ennen nykyisen metron rakentamista.
Sen tiedämme että 1950-luvulla Helsingin kaupunki nimitti toimi "esikaupunkiliikennetoimikunnan" jonka nimi vaihtui 1960-luvulla "metrotoimikunnaksi". Toimikunnan johtaja Castrén:in johdolla suunniteltiin nykyistä metroa paljon kevyempää, raitiotiemäistä, mutta keskustassa silti maanalaista, mutta tiheämpää metroverkkoa Helsinkiin. Tiedämme myös, että eri syiden vuoksi 1960-luvun lopulla Castrén ja hänen suunnitelmat hyllytettiin, ja suunniteltiin nykyinen keskustassa syvällä maan pinnan alla kulkeva rautatiemäinen raskasmetro.
Lisäksi minä ainakin tiedän, että seuraavat "Castrénin metron" edellyttämät rakennustyöt toteutettiin "esihistoriallisena aikana":
t. Rainer
Siinä sivussa on noussut esiin metron "esihistoria", eli millaisia metroja/pikaraititeitä/esikaupunkiratoja suunniteltiin, mutta ei rakennettu Helsinkiin ennen nykyisen metron rakentamista.
Sen tiedämme että 1950-luvulla Helsingin kaupunki nimitti toimi "esikaupunkiliikennetoimikunnan" jonka nimi vaihtui 1960-luvulla "metrotoimikunnaksi". Toimikunnan johtaja Castrén:in johdolla suunniteltiin nykyistä metroa paljon kevyempää, raitiotiemäistä, mutta keskustassa silti maanalaista, mutta tiheämpää metroverkkoa Helsinkiin. Tiedämme myös, että eri syiden vuoksi 1960-luvun lopulla Castrén ja hänen suunnitelmat hyllytettiin, ja suunniteltiin nykyinen keskustassa syvällä maan pinnan alla kulkeva rautatiemäinen raskasmetro.
Lisäksi minä ainakin tiedän, että seuraavat "Castrénin metron" edellyttämät rakennustyöt toteutettiin "esihistoriallisena aikana":
- Kulosaaren sillalla, joka valmistui 1955, oli keskikaistojen välillä tilavaraus metroa varten. Se poistettiin 1970-luvulla ja kaistoista tehtiin bussikaistoja varten lisää ajoratoja.
- HKL tilasi 1950-luvulla 4-akselisia raitiovaunuja, joiden ominaisuuksiin kuului multippeliajomahdollisuus, ja olivat muutenkin kookkaammat kuin siihenastiset vaunut, eli olisivat ainakin ositttain voineet toimia "metrovaunuina"
- HKL rakensi uudelleen raitiotien Kuusitiestä Ruskeasuolle, omalle ratapenkalleen Mannerheimintien viereen, ja tarkoituksena oli ajaa uusilla vaunuilla ns Runkolinjaa, johon järjestettiin syöttöliikenne busseilla Haagoista, Pitäjänmäeltä ja Kannelmäestä. Kokeilu, joka kesti vuodet 1955-58 epäonnistui, koska uusia vaunuja ei ollut tarpeeksi, ja suoriin bussilinjoihin tottueet matkustajat vaativat kaupunkia palauttamaan suorat bussilinjat. Mitään sellaista vaihtoehtoa kuin raitiotien jatkamisesta Haagoihin ei kysyttu eikä tarjottu, koska tyytymättömyys runkolinjaan oli tyrmäävä. Matkustajat pyysivät yksityistä liikennöitsijää Suomen turistiautoa liikennöimään busseilla, ja kun liikenne alkoi uudestaan, lopetti kaupunki syöttöbussien ajo, ja Runkolinjasta tuli raitiolinja 10, jota ei tosin koskaan jatkettu, vaan sen reitti siirrettiin 1990-luvulla Pikku-Huopalahteen.
- Munkkivuoren ostoskeskukseen rakennettiin maanalaisia tiloja tulevaa metroasemaa varten
- Pohjois-Haagassa ja Kannelmäessä varattiin maastokäytäviä metroa varten, ja ne ovat yhä käytössä kevyen liikenteen väylinä.
- Pihlajamäen ostoskeskuksen yläpuolelle varattiin tilaa sillan päälle rakennettavaa metroasemaa varten.
- Asematunnelia ja makkarataloa rakennettaessa louhittiin nykyistä Rautatientorin metroaseman laitureita ylemmäksi maanalainen luola laitureita varten, toimivat nyt kuntosalina tms.
- Kontulaan varatttiin yhden kerrostaloyhtiön eteen paikka metron kääntösilmukalle. Toimii nykyisin parkkipaikkana.
- 1930-luvulla, Olympiastadionin rakentamisen aikoihin suunniteltiin Helsinginkadulle raitiovaunutunneli joka alittaisi Mannerheimintien
- Välirauhan aikana suunniteltiin raitiotietunneli Kallion alta. Tarkoituksena oli toimia myös väestösuojana.
- 1970-80-luvulla jotkut kaupunginvaltuutetut ehdottivat Suomenlinnan lauttaliikenteen korvaamista tunnelilla Kaivopuiston ja Suomenlinnan välillä, ja tunnelissa liikennöitäisiin raitiovaunuilla
t. Rainer
