Helsingin metron "esihistoriasta"

Vs: Re: Helsingin metron "esihistoriasta"

Olen joskus aiemminkin miettinyt, että ehkä suunnittelijoilla on ollut mielessä lenkki Sörnäinen-Vallila-Pasila-Meilahti-Töölö-Kamppi ja siitä takaisin itään. Olisiko tuollaisessa ratkaisussa järkeä?

Mielestäni olisi hyvinkin paljon järkeä: metro jakaisi matkustajia tasaisemmin ympäri Vironniemeä ja idästä päin saataisiin hyvät yhteydet Pasilaan. Pasila nyt kuitenkin on Helsingin seudun toiseksi tärkein liikennesolmu ja myöskin keskeinen keskustatoimintojen alue, minne on sijoitettu ja varmaankin tullaan
edelleenkin sijoittamaan Messkukeskuksen ja Hartwall-areenan tyyppisiä toimintoja.

Toinen asia sitten on, että fiksumpaa ja halvempaa voisi olla, jos metro jätettäisiin silleen ja rakennettaisiin mieluummin Pisara-rata ja osana Pokeri-rataa pikaraitiotie Kalasatamasta Pasilaan.

Jos voitaisiin lähteä siitä, että Metro ja Lähiliikennejunat ja Etelä-Espoon Metro/Light rail voisivata käyttää samaa rataa, niin silloin kannattaisi rakentaa ympyrärata suunnilleen nykyisen seiska-ratikan reittiä ja ajaa tälle radalle liikenne niin idän metrosta, pohjoisen kaupunkiradoilta kuin lännen Espoostakin.
 
Esihistoriaa melkein, mutta vahin tallesani oleva Rautientori -Itäkeskus aikatulu voimassa 1.9.1982 - 31.5.1983. Asemat olivat: Rautatientori, Hakaniemi, Kulosaari, Herttoniemi, Siilitie ja Itäkeskus.

Tässä R:tori -Itäksekus, ja Itäkeskus - R:tori. Tuleepa kuluneeksi 25 vuotta pian.
 
Yksi mainitsemisen arvoinen hauska juttu on liukukäytävävaraus Kaivokadun metroasemalta länsisuunnan lähiliikennejunille.

Autot voittivat -- nyt tämän varauksen paikalla on (HKL:n palvelupiste) ja Elielin parkkihalli.

pekka
 

Liitetiedostot

  • File0001.jpg
    File0001.jpg
    75.2 KB · Lukukerrat: 2,225
Yksi mainitsemisen arvoinen hauska juttu on liukukäytävävaraus Kaivokadun metroasemalta länsisuunnan lähiliikennejunille.

Autot voittivat -- nyt tämän varauksen paikalla on (HKL:n palvelupiste) ja Elielin parkkihalli.
Kappas vain, sellaisen varauksen olemassaolosta en ole edes tiennyt, vaikka jo n 20 vuotta sitten hahmottelin, että sellaisesta olisi hyötyä.

t. Rainer
 
Tän päivän (tai no eilisen) Hufvudstadsbladetissa oli iso artikkeli metroista ja mm. kuva ja piirros Kampin "haamuasemasta", ihan mielenkiintoinen juttu.
 
Husis pitää näköjään torstaina 25 vuotta täyttävää metroliikennettä teemana tällä viikolla. Hauskoja juttuja sinänsä. Mukavia luettavia siksi, että toimittaja ei tuputa omia mielipiteitään vaan antaa haasteltavien sanoa asiansa.

Kuinkahan älykästä lopulta onkaan ollut louhia varmuuden vuoksi metroasema odottamaan hyvinkin vähintään 50-60 vuotta? Vuosaaren satamaradan tunnelin louhinta maksoi 65 €/m3. Jos käypä korko on 4 % vuodessa, korkokustannus 30 vuodelta on 78 e/m3. Toisin sanoen, jo nyt joutava asemaluola on tullut yli tuplasti kalliimmaksi kuin jos sitä ei olisi tehty. Jos luola odottaa vielä 20 vuotta, yhden louhitun kuution hinnaksi tulee 195 euroa. Ja siis louhittuna vasta sitten kun se oikeasti tarvitaan, se maksaisi 65 e/m3.

Touhussa siis ei ole mitään järkeä taloudellisesti, jos ei säästetä jotain siihen nähden, ettei olisi louhittu. Liikenteen hoidon kannalta on tietenkin kätevää, että on valmiiksi louhittu, niin ei tarvitse keskeyttää liikennettä louhinnan ajaksi. Mutta kannattaako siitä maksaa noin paljon. Ja entäpä, jos käykin niin, että suunta on väärä, eikä mitään asemaa koskaan tehdäkään valmiiksi louhittuun luolaan. Näinhän kävi jo Kaivokadulla, jossa yhden kerran tehty metroasema on nyt Squash-hallina.

Antero
 
Näinhän kävi jo Kaivokadulla, jossa yhden kerran tehty metroasema on nyt Squash-hallina.
Jos tarkoitat sitä tilaa minne mennään kebab paikkaa vasta päätä olevasta metalli ovesta ja rappuset alas, niin nykyään siellä on bussinkuljettajien ja tarkastajien tauko/sosialitiloja ja muuta HKL:n toimintaan liittyvää
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Jos tarkoitat sitä tilaa minne mennään kebab paikkaa vasta päätä olevasta metalli ovesta ja rappuset alas, niin nykyään siellä on bussinkuljettajien ja tarkastajien tauko/sosialitiloja ja muuta HKL:n toimintaan liittyvää
Sitä tarkoitan. Eipä ole minulla ollut sinne asiaa sen enempää Squash-hallina kuin HKL:n taukotilanakaan. Joten kiitos tiedon päivityksestä. Alankohan olla liian vanha, enkä tiedä nykyajasta mitään. :) Kumpaankin käyttöön taitaa olla aika kallista tilaa. Mutta onpahan tullut tehdyksi.

Antero
 
Sitä tarkoitan. Eipä ole minulla ollut sinne asiaa sen enempää Squash-hallina kuin HKL:n taukotilanakaan.
On muuten mielenkiintoista istua siellä taukoa viettämässä ja katsella sen tilan muotoja. Joissain kohdissa on ihan kuin asemalaiturin paikka ja toisessa taas kuin paikka kiskoille. Olisipa mielenkiintoista nähdä joitain piirrustuksia tuosta "metroasemasta"; millainen on ollut suunnitteilla.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Kaivoin taas arkistojani ja skannasin niitä.

Tässä (sivut 1 ja 2) vastauksia muunmuassa siihen, miksi M100-vaunujen esisarjan eli M101-M106 nimi on "nokkajuna". Vastaus myös kysymykseen, oliko jäljellä olevaa koejunan vaunuja (M3-M6) suunniteltu muutettavan matkustajaliikenteeseen.
Sekä vaunutilanne Roihupellon metrovarikolla vuonna 1981.

Tässä (sivut 1 ja 2) puolestaan kysellään muunmuassa metron koestusraiteesta sekä metron liikennöintisuunnitelmasta liikenteen alkaessa syksyllä 1982. Myös nokkajunan vaunuparien saattamisesta matkustajaliikennekelpoisiksi on selkeä vastaus. Nehän eivät olleet mukana aivan liikenteen alussa.

Tässä (sivu 1) taas Helsingin metron asemien nimien muutokset vuonna 1980.
 
Takaisin
Ylös