Helsingin nopean raideliikenteen verkosto 2035

Miksi ihmeessä vaivautua Meilahteen ja sieltä vielä takaisin Pasilaan? Meilahti on ihan OK, mutta Meilahdesta pääsee samassa mittaluokassa myös Huopalahteen geometrisesti helpolla tunnelilla. Jolloin päästään läntisten kaupunkiratojen haarakohtaan, ja kokonaisraidekapasiteetti Huopalahdesta kaupunkiin tuplaantuu. Siis juuri siinä kohtaa, jossa radasta ensiksi loppuu kapasiteetti: Johon sitten mahtuu siististi vaikkapa Klaukkalan haara Vantaankosken pohjoispuolella. Myös Espoon kaupunkiradan kaikki jatkeet ja haarat.

Töölö-Meilahti-Pasila maksaa samassa mittaluokassa, mutta ei sisällä hyötyjä. Ja on, kuten sanottua, geometrisesti hankala.
 
Mielestäni Meilahti - Huopalahti yhteyttä tulisi alkuun kehittää esm. raitiolinjan (10) jatkamisella Huopalahteen, ja myöhemmin kevytmetropikaraitioratkaisulla. Uskoisin Meilahden metroaseman haaran olevan tarkoituksenmukaisempi yhteys kuin raskas ja järeä ja iso sekä pitkä lähijuna.

Pasilasta on kasvamassa suurimpia kaupunginosia niin pinta-alaltaan kuin kerrosneliöiltään, Pasila on keskeinen ja tärkeä solmukohta jota olisi vaikea ohittaa. Klaukkalan ja Espoon haarat kyllä mahtuvat kaupunkiradoille. Ratakapasiteettia voidaan lisätä Pasilan ja Espoon välillä, sekä olisihan Pisara menossa tunneliin lähes heti Ilmalan eteläpuolella.

Tukholmassa rakenteilla olevaan 2-raiteiseen Citybanan tunneliin ollaan laittamassa kaikki Tukholman paikallisjunat, joita on kolme linjaa ja 48 junaa tunnissa (24 yhteen suuntaan).
 
mutta kyllä loivan vaaka-S radan Pasilan ja Meilahden välille vaatisi.

Kokeilepa huviksesi piirtää tuo 400 m kaarresäteellä. S-mutkaa ei kyllä voi luonnehtia loivaksi, jos Meilahden aseman laituri on tuossa piirtämässäsi kohtaa. 230 m pitkän aseman hyvä puoli on tietysti, että jos sisäänkäynnin voi laittaa mihin kohtaan laituria tahansa, niin laiturin keskipisteen ei tarvitse olla kovin lähellä kohdetta. Ts. jos tunneliaseman pohjoispää ja sisäänkäynti ovat Meilahden sairaala-alueella ja matkustaja junan eteläpäässä, niin sitten hän pääsee oikean suurkaupungin tunnelmaan tehdessään pienen maanalaisen kävelylenkin uloskäynnille.

Tälle lystlle alkaa muuten kertyä hintaa, jos saa tämmöisesta ankeasta reaalitodelisuuden asiasta huomauttaa. Suunniteltuun minipisaraan verrattuna tässä on tunneliasemia kolmen sijasta kuusi (Alppila, Meilahti, Pasila lisää).
 
Tukholmassa rakenteilla olevaan 2-raiteiseen Citybanan tunneliin ollaan laittamassa kaikki Tukholman paikallisjunat, joita on kolme linjaa ja 48 junaa tunnissa (24 yhteen suuntaan).

Nyt on kyllä numerot aika kaukana todellisuudesta: pendeltågin kolmesta linjasta vain kaksi kulkee Tukholman keskustan läpi, eli tulevaisuudessa Citybanalla, ja näillä linjoilla on yhteensä 8 vuoroa tunnissa suuntaansa (muutamaa ruuhka-ajan lisäjunaa lukuunottamatta). Vaikka tähän lisättäisiin suunniteltu kolmas linja Uppsala-Älvsjö, kulkisi tunnelissa vasta 12 vuoroa tunnissa (eli puolet mainitsemastasi)!

Muutenkaan Tukholman pendeltågit ja Citybana eivät ole paras vertailukohde Pisaralle, eikä sikäläisen radan kapasiteetilla ainakaan taida ole vaikutusta Helsingissä valittavaan reittiin...
 
Vain kuitenkin kolmessa kohdassa: itse Tullinpuomissa, Töölön hallilla ja Arkadiankadun risteyksessä. Oopperahan on 90 asteen risteys, ja Nordenskiöldinkadulle tulee tuota myöten toinen. Vaikka kadut siinä risteävätkin viistosti, tuskin raideristeystä saadaan niin loivaksi, että se voitaisiin tehdä syväksi.

Mittailin HKL:n ratasuunnittelijan luonnoksesta Microstationin avulla, että kyseisen ristikon risteyskulmaksi olisi tulossa niukasti alle 39 astetta. Eli voisi juuri ja juuri olla muutettavissa/rakennettavissa syväuraiseksi. Mutta tosiaan "riskirajoilla" liikutaan myös suunnittelun suhteen, eli Nordenskiöldinkadun raiteiden linjauksissa ei ole pelivaraa kuin yhteen suuntaan.
 
Nyt on kyllä numerot aika kaukana todellisuudesta: pendeltågin kolmesta linjasta vain kaksi kulkee Tukholman keskustan läpi, eli tulevaisuudessa Citybanalla, ja näillä linjoilla on yhteensä 8 vuoroa tunnissa suuntaansa (muutamaa ruuhka-ajan lisäjunaa lukuunottamatta). Vaikka tähän lisättäisiin suunniteltu kolmas linja Uppsala-Älvsjö, kulkisi tunnelissa vasta 12 vuoroa tunnissa (eli puolet mainitsemastasi)!

Muutenkaan Tukholman pendeltågit ja Citybana eivät ole paras vertailukohde Pisaralle, eikä sikäläisen radan kapasiteetilla ainakaan taida ole vaikutusta Helsingissä valittavaan reittiin...

Tietenkään Tukholman Citybanan ei ole suoraan vertailukelpoinen Pisaran kanssa, mutta kyllä sitä voidaan käyttää vertailuarvona.

Tukholman paikallisliikenteessä (junissa) on siis 4 linjaa, joista kaksi kulkee Stockholm C:n kautta. Tässä olin wikipedian tietojen varassa, sekä muiden lähteiden varassa (paikallisten). En sitten tiedä, alkaako Citybanan valmistuttua 2017 keskustan raidetunnelin valmistuttua laajempi liikenne, eli se mainitsemani kolme linjaa ja 48 junaa tunnissa.

Tämä nyt ei tietenkään liity Helsingissä valittavaan linjaan, mutta kertoo siitä potentiaalista, jota kyseisillä radoilla on. Kahden tai hieman reilu kahden minuutin vuoroväli on Pisarassa aivan mahdollista. Varsinkin jos Pisaran liikenne siirretään Pasilassa kokonaisuudessaan maan alle, jolloin Pisara ei tarvitse Pasilan pohjois- eikä eteläpuolella muun rataliikenteen kapasiteettia raidevaihtoihinsa. Näin kaukoliikenteen radat ja laiturit vapautuvat täysin kaukoliikenteen ja taajamaliikenteen kehittämiseen niin Pasilassa kuin keskustassakin. Pisaran ollessa tunnelissa, vapauttaa se myös Pasilaan päättyvän lentoradan (2050) uudelleen tarkasteluun.

MiniPisara on tietenkin edullisempi kuin tuplaPisara, mutta minipisaran ollessa kyseessä, vaatinee se etenkin parempia yhteyksiä Töölössä ja Hakaniemessä. Ei ole tarkoituksenmukaista, että esim. kaupunkiradoilta tulevat menevät Pasilan kautta Töölöön, ja vaihtavat siellä Meilahden kulkuneuvoon, kun Pasilassa voisi vaihtaa Meilahden kulkuneuvoon tai että Pasilasta myöd kaupunkiradoilta olisi suora yhteys Meilahteen.
 
MiniPisara on tietenkin edullisempi kuin tuplaPisara, mutta minipisaran ollessa kyseessä, vaatinee se etenkin parempia yhteyksiä Töölössä ja Hakaniemessä. Ei ole tarkoituksenmukaista, että esim. kaupunkiradoilta tulevat menevät Pasilan kautta Töölöön, ja vaihtavat siellä Meilahden kulkuneuvoon, kun Pasilassa voisi vaihtaa Meilahden kulkuneuvoon tai että Pasilasta myöd kaupunkiradoilta olisi suora yhteys Meilahteen.

Pasilassa voi jo nykyään vaihtaa Meilahden kulkuneuvoon.

Vaikka tuonne Meilahteen nyt jonkinlaista joukkoliikennekysyntää onkin, niin ei se nyt millään kuitenkaan perustele vähintään +100M€:n lisäpanostusta Pisaraan, puhumattakaan nyt jostain Alppilan kiepistä, josta ei ole kustannuksiinsa nähden hyötyä senkään vertaa.

Jos Pisara toteutetaan, se toteutetaan mininä.
 
Kahden tai hieman reilu kahden minuutin vuoroväli on Pisarassa aivan mahdollista.

Perustele. Eihän tuollaista vuoroväliä ole onnistuttu toteuttamaan juuri missään, ja siellä missä on onnistuttu (Pariisin metron yksi linja?), ymmärtääkseni järjestelmän kokoluokka on huomattavasti pienempi.


Varsinkin jos Pisaran liikenne siirretään Pasilassa kokonaisuudessaan maan alle, jolloin Pisara ei tarvitse Pasilan pohjois- eikä eteläpuolella muun rataliikenteen kapasiteettia raidevaihtoihinsa.

Mitä ihmeen raidevaihtoja? Eihän se Pisara käyttäisi muun rataliikenteen (kaukoliikenteen raiteiden) kapasiteettia muutoinkaan.

Olisi hieman hedelmällisempää keskustella, mikäli ei heiteltäisi aivain noin päättömiä väitteitä faktoina.
 
Perustele. Eihän tuollaista vuoroväliä ole onnistuttu toteuttamaan juuri missään, ja siellä missä on onnistuttu (Pariisin metron yksi linja?), ymmärtääkseni järjestelmän kokoluokka on huomattavasti pienempi.

Mitä ihmeen raidevaihtoja? Eihän se Pisara käyttäisi muun rataliikenteen (kaukoliikenteen raiteiden) kapasiteettia muutoinkaan.

Olisi hieman hedelmällisempää keskustella, mikäli ei heiteltäisi aivain noin päättömiä väitteitä faktoina.

2,5 minuutin vuorovälillä 23 junaa tunnissa tekee 57,5 minuuttia, ja jää vielä pelivaraa. 24 junaa tuolla vuorovälillä tekee sen 60 minuuttia. Asetintekniikalla on haasteensa, se myönnetään, sekä kuljettaja-ajo omat vaatimuksensa automaattiin nähden. 2,5 min. vuoroväliin pääseminen on täysin mahdollista, eikä ole harvinaista maailmalla. Tässä vaiheessa se, että onko 22, 23, 24, 25 vai 26 junaa tunnissa suuntaan ei ole täysin keskustelun aihepiirissä.

Raidevaihtoina tarkoitin, että Pisaran tosiaan pitäisi vapauttaa raiteet Pasilan molemmin puolin, sekä laiturit Pasilassa että keskustassa, jotta kauko- ja taajamajunaliikenteeseen suunnitellut lisäradat, Keravan kr-jatko, Leppävaaran kr-jatko, Klaukkalan kr, ELSA, HELI, Mikkelin oikorata, yms. voisi toteuttaa, sekä ylipäätään olemassaolevalla rataverkolla lisätä liikennettä, on tärkeää että nyt Helsingin ratapihalla tapahtuva kaukoraiteiden käyttö raidevaihtoihin loppunee, sekä myöskin jos läntisiltä kaupunkiradoilta aiotaan Pasilasta liikennöidä itäiseen kantakaupunkiin ja pääradan kaupunkiradoilta läntiseen kantakaupunkiin, siis esim 8-tyylistä linjaa, on Pisaran raidevaihdot vietävä maan alle.

On myöskin täällä foorumilla esitetty Pasilassa pääradan kaupunkiraiteilta rantaradan kaupunkiraiteille ja toistepäin liikennöivää linjaa, siihenkin Pisara tarvitsisi maan aliset raidevaihdot.

Itse tarkastelisin mieluummin Pasilaa mieluummin siten, että Pisara on kokonaisuudessaan maan alla, kun taas Pasilaan päättyvän lentoradan maan alisuutta (terminaalia Pasilassa) tulisi tarkastella uudelleen.

Tietenkin olen aina ollut sitä mieltä, että junat Pasilasta etelään liukuisivat maan alle heti aseman jälkeen ja liukuisivat pintaan Helsingin rautatieasemalle. Tämä avaisi hieman rakennusmaata ja erittäin paljon virkistysalueita kaupunkilaisille, ja pääradan rakentamisen aikaan pilkottu eläintarhan alue yhtenäistyisi.

Mutta pysytään reaalissa, ja suunnitellaan nyt Pisaraa.

Pasila-Meilahti bussi on hidas ja kiertelevä ja epäkäytännöllinen ja tupaten täynnä. Jo nyt pitäisi Laakson ratsastuskentän pohjoispuolelle tehdä pengerrys raitiolinjaa varten.

Minipisara tai ei, paineet toiselle "metro"linjalle eivät hellitä. Eikä tätä toista "metro"linjaa tehdä Pasila-Meilahti varten, vaan raideliikenteen ulottamiseksi uusiin kaupunginosiin ja kehyskuntiin.
 
Asetintekniikalla on haasteensa, se myönnetään, sekä kuljettaja-ajo omat vaatimuksensa automaattiin nähden.

Automaatti- ja kuljettaja-ajolla ei ole eroa vuorovälin kannalta. Tällä foorumilla on itse asiassa perustellen jopa esitetty, että kuljettaja-ajo on pysähdystoimintojen vuoksi käytännössä nopeampaa.


2,5 min. vuoroväliin pääseminen on täysin mahdollista, eikä ole harvinaista maailmalla. Tässä vaiheessa se, että onko 22, 23, 24, 25 vai 26 junaa tunnissa suuntaan ei ole täysin keskustelun aihepiirissä.

Ei ehkä sitten kannata puhua mistään kahden minuutin vuorovälistä, joka tarkoittaisi 30 junaa tunnissa. Ja kyllä, se 2,5 min vuorovälillä ajanminenkin on maailmalla suhteellisen harvinaista.


Raidevaihtoina tarkoitin, että Pisaran tosiaan pitäisi vapauttaa raiteet Pasilan molemmin puolin, sekä laiturit Pasilassa että keskustassa, jotta kauko- ja taajamajunaliikenteeseen suunnitellut lisäradat, Keravan kr-jatko, Leppävaaran kr-jatko, Klaukkalan kr, ELSA, HELI, Mikkelin oikorata, yms. voisi toteuttaa, --

Noista listaamistasi Keravan ja Leppävaaran kaupunkiratojen jatkot eivät vaikuta mitenkään. Lisäksi "rantapuolella" on varaa lisätä junia rutkasti. Mikkelin oikoratakin pääasiassa vain siirtää olemassa olevia junia toiselle reitille. HELI sen sijaan varmasti lisäisi kapasiteettitarvetta, mutten usko sen toteutukseen. Lentorata sen sijaan on meikäläisen listalla huomattavasti todennäköisempi, ja se kieltämättä lisää kapasiteettitarvetta.


On myöskin täällä foorumilla esitetty Pasilassa pääradan kaupunkiraiteilta rantaradan kaupunkiraiteille ja toistepäin liikennöivää linjaa, siihenkin Pisara tarvitsisi maan aliset raidevaihdot.

Tällä foorumilla on esitetty myös monia muita käsittämättömiä ideoita, joilla marginaalisen pieni kuviteltu ongelma pyritään ratkaisemaan kymmenien miljoonien megalomaanisilla projekteilla. :)
(Ja ei, Pisara ei itsessään ole tällainen projekti, vaan on oikeasti tarpeen.)
 
Vs: Helsingin joukkoliikenteen kehittämisestä päättäminen

Tein Kaupunkiliikenne-sivuilleni artikkelin HLJ 2011:stä ja totesin siellä ja totean myös tässä, että HLJ 2011:n valmistelu sujui kuten pitikin. Mutta kun tuli liikennejärjestelmäpäätöksen aika, niin päätös oli kuin jostain toisesta hankkeesta. Tavoitteet ja valmistelu unohtuivat ja esiin astuivat nämä ”vahvojen” toimijoiden intressit ja sitten muodon vuoksi annettiin jotain kehyskunnille, eli pari tiehaketta. Ja kun kaikkien miljarditoiveet oli kasattu nippuun, hankkeiden yhteenlaskettu arvo on täysin järjetön, 420 M€/vuodessa. HLJ:n hintalappua voi verrata edellisiin PLJ-suunnitelmiin tässä olevista kuvista. Erityisesti kolmas rahamääräinen kuva kertoo varsin paljon.
400M€ vuodessa ei ole paljon. Suomessa nyt on vihdoin kuitenkin otettu suunta, että raideliikennettä rakennetaan kasvaneessa suhteessa tieprojekteihin nähden. Siinä ei ole mitään liikaa. Tottakai sitten monien mielestä se 400M käytetään "vääriin" projekteihin. Vaikka melko yhteinäisiä ovat mielipiteemme Pisaran rakentamisesta ja kaupunkiratojen jatkoista. En ole nyt varma liikenneministeriön budjetista, mutta sekin kassa määrittää paljon mitä pääkaupunkiseudulla rakennetaan. Liikenneministeri Kyllönen on erittäin ratamyönteinen. Olisikin aiheellista liikenneministeriön rahoittaa myös Turun ja Tampereen raitioratoja. Muutosta priorisoinneissa voimme havaita jo nyt: Espooseen valmistuu metro ja kehärata valmistuu Vantaalle. Jos Pisara saa piakkoin rahat, mitä veikkaatte mitä sen lisäksi aletaan rakentamaan? Espoon kaupunkirataa, Kivenlahden metroa, Raide-Jokeria? Helsingillä nyt ainakin on kädet täynnä satamien, Pasiloiden, Kruunuvuoren etc kanssa. Viikin alue alkaa olla jo tukkoisen tiivistä, ja viimeistelynä alueelle tulisi raideliikenne, joka ei varmastikaan rajoitu Viikki-keskusta väliseksi yhteydeksi.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Helsingin joukkoliikenteen kehittämisestä päättäminen

Liikenneministeri Kyllönen on erittäin ratamyönteinen. Olisikin aiheellista liikenneministeriön rahoittaa myös Turun ja Tampereen raitioratoja.
Rahoittaisipa ministeriö Helsinginkin raitiohankkeita. Kiva lukea vaikka Eurooopasta; valtio - lääni -kunta, kaikki rahoittavat
Eikohän tälläkin forumilla ole monasti todettu Pisaran hyödyttömuus! Mene Helsingin asemalle, siellä seisoo moniailla raiteilla lähijunia, jotka eivät aikaan ole lähdössä mihinkaan.
Ei kai päärautatieaseman laituriraiteita pitäisi käyttää kaluston seisottamiseen.Seisotetaan runkoja sitteen mieluummin linjan toisessa päässä tai Ilmalassa. Säästämmä miljardin järkevämpiin hankkeisiin.
 
Vs: Helsingin joukkoliikenteen kehittämisestä päättäminen

Mene Helsingin asemalle, siellä seisoo moniailla raiteilla lähijunia, jotka eivät aikaan ole lähdössä mihinkaan.

Minä olen käynyt Helsingin asemalla useasti, lähes päivittäin. Ei siellä seisoskele ruuhka-aikaan mitään Albertin kuvailemia toimettomia lähi- tai muitakaan junia.
 
Vs: Helsingin joukkoliikenteen kehittämisestä päättäminen

Eikohän tälläkin forumilla ole monasti todettu Pisaran hyödyttömuus! Mene Helsingin asemalle, siellä seisoo moniailla raiteilla lähijunia, jotka eivät aikaan ole lähdössä mihinkaan.
Ei kai päärautatieaseman laituriraiteita pitäisi käyttää kaluston seisottamiseen.Seisotetaan runkoja sitteen mieluummin linjan toisessa päässä tai Ilmalassa. Säästämmä miljardin järkevämpiin hankkeisiin.

Kapasiteettiongelma onkin Linnunlaulussa eikä asemalla.
 
Vs: Helsingin joukkoliikenteen kehittämisestä päättäminen

Kapasiteettiongelma onkin Linnunlaulussa eikä asemalla.
Tä? Kai olen sitten tyhmä, mutta Linnunlaulussa on raiteita vaikka hurun mykky.
Jos ahtaus johtuu huonosti suunnitelluista "vaihdekujista" ja vanhasta, hitaasta? asetinlaitteesta, niin niiden uusiminen tulee hiukka miljardia halvemmaksi.
Rantaradan ja pääradan lähiliikennekalusto voidaan varmasti pitää erillään toisistaa (ettei tule ristiinajoa). Senkin järjestämisen hinta jää reilkusti allae 1000 000 000 euron.

Tokihan se Pisara tulee, On hienoa olla päättämässä ja allekirjoittamassa isoja urakoita. Saattaa oma nimikin jäädä tallelle aikakirjoihin.
 
Takaisin
Ylös