Helsingin nopean raideliikenteen verkosto 2035

Vs: Helsingin joukkoliikenteen kehittämisestä päättäminen

Linnunlaulussa on raiteita vaikka hurun mykky.

Kahdeksan linjaraidettta, jotka käytännössä ovat jo nykyään ruuhkahuippuina täynnä. Aikalailla turha pohtia mitään uusia raidelinjauksia ja junaliikenteen lisäämistä jos tätä pullonkaulaa ei pureta. Tokihan halvemmaksi tulee jättää lähijunat Pasilaan.
 
Vs: Helsingin joukkoliikenteen kehittämisestä päättäminen

Kahdeksan linjaraidettta, jotka käytännössä ovat jo nykyään ruuhkahuippuina täynnä.

Samat kahdeksan linjaraidetta samalla liikennöintitiheydellä jatkuvat aina Huopalahteen/Tikkurilaan saakka. Ei Linnunlaulu ole tähän nähden pullonkaula. Voidaan kyllä ajatella, että tuo koko 4+4 linjaraiteen alue on se pullonkaula.
 
Vs: Helsingin joukkoliikenteen kehittämisestä päättäminen

Voidaan kyllä ajatella, että tuo koko 4+4 linjaraiteen alue on se pullonkaula.

Niinpä.

Aikalailla turha pohtia mitään uusia raidelinjauksia ja junaliikenteen lisäämistä jos tätä pullonkaulaa ei pureta.
Onhan niitä pullonkauloja ympäri härmää, mutta niiden purkaminen on vähän veden kantamista kaivoon, jos pääsolmu jätetään umpeen.
 
Linnunlaulu voi olla pullonkaula, jos sitä käytetään muuhun kuin tavanomaiseen linja-ajoon. Tässähän Alkun teesi piilee: jos Linnunlaulussa lopetetaan säätäminen, radoilta vapautuu kapasiteettia vastaamaan Pasilan pohjoispuolisia ratoja. Säätö vähenee ohjausvaunuin (veturisiirrot), autojuna-aseman siirrolla pohjoisempaan (vaunusiirrot) sekä isommilla pysyvillä kokoonpanoilla (vaunusiirrot).

Jos pää- ja rantaradan kapasiteetti on kokonaisuudessaan pullonkaula, sen purkamiseen tarvitaan oleellisesti Pisaraa laajempia kokonaisuuksia. Millaisiin kokonaisuuksiin Pisara mahtuu?
 
Pisara on monitahoinen projekti. Esimerkiksi matkustajien parempi keräily ja jakelu kantakaupunkialueella. Nythän kaupunkijunat jäävät Töölönlahdelle ja Kaisaniemeen. Pisara parantaa palvelua merkittävästi. Pisara maksanee noin 700M€. Ratapihalta ja päärautatieasemalta vapautuva kapasiteetti jo itsessään kuolettaa Pisaran kustannuksia suuresti. Harmillista, että tunnelirakentaminen on täällä heikosti kilpailullista, joten polkuhintaa ei saada.
 
Tässähän Alkun teesi piilee: jos Linnunlaulussa lopetetaan säätäminen, radoilta vapautuu kapasiteettia vastaamaan Pasilan pohjoispuolisia ratoja.

Keskustelun kannalta olisi tärkeää, että kaikki tarkoittavat Linnunlaululla samaa asiaa. Tuo säätäminen tapahtuu vaihteissa, jotka kuuluvat "Helsingin ratapihaan", kun taas mielestäni Linnunlaulu on "linjaosuus" vaihteiden pohjoispuolella. Linjaosuus sitaateissa siksi, koska Liikennevirastollisvirallisestihan linjaosuus alkaa vasta Kivihaan/Oulunkylän jälkeen.
 
Oheisella kuvalla kuvataan tulevia yhteystarpeita sekä kehittämisalueita. Sinisellä olevat ovat yhteystarpeita mitkä vaatinevat nopeaa ja esteetöntä raideliikennettä. Vihreät alueet myös tarvitsevat nopeaa ja muusta liikenteestä riippumatonta raideliikennettä, vihreä erityisesti tässä kuvaa teknologian ja pääkonttorien yrityskeskittymien nykyisiä tai tulevia alueita. Punaisella kuvataan kaupunkimoottoriteiden varsia mitkä kaduiksi muutettuna ja kaavoitettuna vaatisi nopeita raideliikenneyhteyksiä. Myös Lahdenväylän alueella on potentiaalia teknologian ja pääkonttorien sijaintipaikaksi. Viikin suunnan yhteyksillä alkaa olla jo kiire, ja vaikka jo nyt Lahdenväylän ja Kehä I:n eteläistä aluetta tulisi palvella kaksi metroasemaa, korostuu niiden tarve jos ja kun Etelä-Viikkiä aletaan rakentamaan. On selvää, että jonkinlainen Pisara olisi tulossa, mutta on myös selvää ettei keskustan raitioverkosto pysty vastaamaan esikaupunkien liikenteeseen, vaan on tuotava käytännössä Kamppi-Meilahti-Pasila tunnelipikaratikkakevytmetro kantakaupungin alueelle, josta sitten pintaratavedot useille alueille ovat täysin mahdollisia.

Kuva
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
On selvää, että jonkinlainen Pisara olisi tulossa, mutta on myös selvää ettei keskustan raitioverkosto pysty vastaamaan esikaupunkien liikenteeseen, vaan on tuotava käytännössä Kamppi-Meilahti-Pasila tunnelipikaratikkakevytmetro kantakaupungin alueelle, josta sitten pintaratavedot useille alueille ovat täysin mahdollisia.

Miksei koko matka pinnalla ole mahdollista? Tasaistahan tuolla matkalla on ja tarpeeksi tilaa, kunhan autoliikennettä saadaan pois sieltä, missä ihmiset haluavat liikkua joukoittain. Verkostohan nimenomaan vastaa paremmin esikaupunkien liikenteeseen, samoin mahdollistaa jakelun ympäri keskustaa, kun käytetään useita reittejä. Tällöin liikenne on myös teoriassa yhtä reittiä (=tunnelia) varmempi toimivuudeltaan poikkeustilanteissa.
 
Munkkiniemen, Munkkivuoren ja Pikku-Huopalahden sekä jopa Meilahden ja Taka-Töölön yhteyksiä ei voi missään määrin kuvata nopeiksi. Ja vielä jos tästä raidelinjat jatkuisivat esikaupunkeihin. Mannerheimintietä ei voi nimittää nopeaksi, oli autoliikenteen määrä mikä tahansa.

Et millään tapaa vastauksessasi ottanut kantaa nykyisiin ja tuleviin yhteystarpeisiin, vaan vastauksesi oli täynnä tunneliennakkoluuloa, ja siten ikäväksesi et antanut viestiin asiantuntevaa vastausta.
 
Renne voisi kertoa mistä otetaan miljardit näihin raskasraidefantasioihin. Jos Helsingin kaupunki maksaa, niin hyvä sitten, maksakoon ja rakennettakoon mitä veronmaksajat haluavat. Valtion rahaa joidenkin Töölön yhteyksien nopeuttamiseen on turha kinuta. En minä tamperelaisena halua maksaa niistä mitään niin kauan kuin Tampereen raitiotie ei ole saanut rahoitusosuuttaan, joka on paljon maltillisempi summa hyödyllisemmästä hankkeesta.

Suomen oloissa, ottaen huomioon mm. rahoitukselliset realiteetit, kannattaisi niin Helsingissä kuin muissa Suomen kaupungeissa keskittyä pääosin edullisten raitioteiden rakentamiseen. Hyöty suhteessa kustannuksiin on suurempi ja niitä pystyttäisiin oikeasti toteuttamaankin meidän elinaikanamme. Raitioteiden tukemisen hyväksyn luonnollisesti myös Helsingissä, koska se on järkevää ja taloudellista julkisten varojen käyttöä. Nämä raskasraidefantasiat ovat taas sitten jotain ihan muuta ja saisivat ikiajoiksi jäädäkin piirustuspöydälle. Vain lentoradassa on jotain järkeä, samoin Tallinnan-tunnelissa, vaikka ovatkin kalliita.
 
Munkkiniemen, Munkkivuoren ja Pikku-Huopalahden sekä jopa Meilahden ja Taka-Töölön yhteyksiä ei voi missään määrin kuvata nopeiksi.
Millähän tavalla haluaisit ne "kuvata nopeiksi"?

Riittäisiköhän sellainen pikaratikka kuin 25 km/h? Tai 30 km/h? Metrolla ei kuitenkaan saada aikaiseksi kuin ehkä n. 45 km/h. Ratikka voittaa sen sitten paremmalla saavutettavuudellaan.

Ja vielä jos tästä raidelinjat jatkuisivat esikaupunkeihin. Mannerheimintietä ei voi nimittää nopeaksi, oli autoliikenteen määrä mikä tahansa.
Ei voikaan, enkä ymmärrä, mikä ihme siinä tökkii! Ei luulisi olevan mahdotonta eristää raitiliikenteelle kahden raideparin verran tilaa täysin valoetuuksin.

Et millään tapaa vastauksessasi ottanut kantaa nykyisiin ja tuleviin yhteystarpeisiin, vaan vastauksesi oli täynnä tunneliennakkoluuloa, ja siten ikäväksesi et antanut viestiin asiantuntevaa vastausta.
Vaustakseni ei ole tunneliennakkoluuloa, vaan ihan omaa perstuntumaa: Tunnelissa on tylsää matkustaa eikä ne tunnelin hyödyt voita hyvin järjestettyä pintaliikennettä. En halunnut antaa asiantuntevaa vastausta, vaan vastauksen käytännön kokemuksesta. Kuljen itse arkipäivisin n. 7,5 km:n ratikkamatkan alle kahdessakymmenessä minuutissa. Ei tulisi mieleenikään vaihtaa tätä matkaa maan alle ja menettää molemmat käyttämäni pysäkit (jotka ovat molemmat linjan hiljaisempia), jolloin kokonaismatka-aika pitenisi.

Miksi haluaisin muillekaan huonompaa joukkoliikennettä, kun pienemmällä summalla saisi parempaakin?
 
Kamppi-Töölö-Meilahti-Pasila hankkeessa on kyse pikaraitiokevytmetrosta, mikä ei ole järeä eikä raskas raideinfra, vaan selkeästi kevyempää kuin lähijuna- ja metrotunnelit.

Helsingin kaupunki on maksanut metronsa itse, lukuunottamatta Vuosaaren haaraa, ja Ruoholahden pätkästä en muista varmaksi. Metro oli suomen suurin sijoitus.

Myös autoliikennettä on suunniteltu tunneloitavan, on tietysti keskustatunneli, mutta ajankohtaisempia ovat väylien tunneliosuudet joita on suunnitelty ympäri kantakaupunkia, ne löytyvät muun muassa maanalaisesta yleiskaavasta.

On kai eri asia matkustaa 7km kuin 14km esikaupunkiin/esikaupungista ja siihen samaan tehdä vaihto tai kaksi, mutta kunhan pysäkkejä on tiheästi, niin matkakin on nopeaa. Mutta kun ei ole. Kaiken lisäksi raitioliikenteen pysäkkimäärää pitkällä tähtäimellä harvennetaan keskustan ulkopuolella. Pienemmällä summalla ei saa aina parempaa ja isolla summalla ei saa aina parhainta - tulisi panostaa verkoston kattavuuteen ja helppoihin vaihtoihin. Panostaa nopean ja esteettömän ja muusta liikenteestä riippumattoman raidelinjojen verkostoon. Pikaratikka ei Töölössä missään mahdu kadulle - kun ei edes mahdu ei kannata edes haaveilla 5km Manskun vihreästä. Ja liikennettä on muutakin kuin autoliikenne.

Toisen "metro"linjan idea on, ettei pintajoukkoliikennettä vähennetä, vaan jopa kehitetään kuten 10:n jatko Jokerille.

Väitän, että oleellisesti haluat muille huonompaa joukkoliikennettä, joko siten ettei nykytilanne muutu miksikään, tai että Töölön hitaita, ja kapasiteetin huipulla käyviä, raitioyhteyksiä edelleen laajennettaisiin jopa esikaupunkeihin.
 
Kamppi-Töölö-Meilahti-Pasila hankkeessa on kyse pikaraitiokevytmetrosta, mikä ei ole järeä eikä raskas raideinfra, vaan selkeästi kevyempää kuin lähijuna- ja metrotunnelit.

Millä tavalla tunnelista voi tehdä kevyemmän?

Myös autoliikennettä on suunniteltu tunneloitavan, on tietysti keskustatunneli, mutta ajankohtaisempia ovat väylien tunneliosuudet joita on suunnitelty ympäri kantakaupunkia, ne löytyvät muun muassa maanalaisesta yleiskaavasta.

Ainut tarpeellinen autotunneli on sellainen, jolla ohjataan Keskustaan saapuva liikenne pois joukko- ja kevyen liikenteen tieltä. Mutta tätä ei missään nimessä tulisi tehdä niiden rahoilla, jotka tunneleita ei tarvitse, vaan maksajiksi pitää saada pysäköintilaitokset ja ne kauppiaat, jotka kuvittelevat suurimman osan asiakkaistaan koostuvan autoilijoista.

On kai eri asia matkustaa 7km kuin 14km esikaupunkiin/esikaupungista ja siihen samaan tehdä vaihto tai kaksi, mutta kunhan pysäkkejä on tiheästi, niin matkakin on nopeaa. Mutta kun ei ole. Kaiken lisäksi raitioliikenteen pysäkkimäärää pitkällä tähtäimellä harvennetaan keskustan ulkopuolella.

Riippuu, minkälaisessa ympäristössä matkustaa. Pointtini oli se, että matkustan tuon pätkän bussista ratikkaan vaihdettuani n. 25 km/h ja olen erittäin tyytyväinen sekä nopeuteen että pysäkinväleihin. Samoin on muut tvärbanan käyttäjät, koska sitä pidetään tällä hetkellä kaupungin suosituimpana kulkuvälineenä. Parantamistakin vielä löytyisi, ja löytyykin, kun mm. nopeuksia aiotaan ensi vuoden puolivuotisessa remontissa nostaa.

Väitän, että oleellisesti haluat muille huonompaa joukkoliikennettä, joko siten ettei nykytilanne muutu miksikään, tai että Töölön hitaita, ja kapasiteetin huipulla käyviä, raitioyhteyksiä edelleen laajennettaisiin jopa esikaupunkeihin.

Mistä tulkinta, että haluaisin nykymenon Helsingin raitioliikenteessä jatkuvan?
Kirjoitin jo aiemmin mm., että:
  • Kunhan autot saadaan pois, on nopealle ratikalle tilaa maan päällä.
  • Pintaliikenteelle voidaan järjestää useampia reittejä kantakaupungissa.
  • Keskinopeutta tulisi nostaa.
  • Pintaratikan saavutettavuus on tunneli"metroa" parempi.
 
Millä tavalla tunnelista voi tehdä kevyemmän?

Lähinnä pienemmällä asemakapasiteetilla: lyhyemmät laiturit, vähemmän liukuportaita, vähemmän pelastusteitä. Pienempi kalusto toki myös marginaalisesti alentaa kustannuksia, kun tunnelin poikkileikkaus on pienempi. Metron ja lähijunien välillä lienee kuitenkin isompi ero kuin metron ja 2,65 m -pikaratikoiden.
 
Mutta koska kapasiteettia on kuitenkin nostettava lähiöihin jatkettaessa, saattaa jopa 60 metriset junat tulla kyseeseen. Tästä ei ole pitkä matka alle 90 metriseen metrojunaan.
Kaksi rullaporrasta per ratikka-asema tai kolme per metroasema... En tiedä, onko tuossakaan niin hirveän suurta kustannuseroa. Tunnelia pitää kuitenkin louhia.
Pelastusteiden tekniset määreet tulevat viranomaisilta, sillä minkälaisella junalla tunnelissa ajetaan, ei liene niin suurta vaikutusta turvallisuustekniikan kustannuksiin.

Renne kertoi meille tunnelissa kulkevan pikaratikkajärjestelmän olevan "selkeästi kevyempää kuin lähijuna- ja metrotunnelit". Tästä olen eri mieltä.
 
Takaisin
Ylös