Helsingin raitioliikenteen nopeuttaminen

late- · 2 Heinäkuu 2005

a__m sanoi:
Vieraile Helsingin liikenteenohjauskeskuksen sivuilla http://www.hel.fi/liikenteenohjaus.

Jospa minä sitten otan vähän puolustaakseni Mikkoa. Olen paitsi käynyt noilla sivuilla myös käynyt useita pitkiä keskusteluja niiden pääsääntöisen kirjoittajan kanssa.

a__m sanoi:
Lisäksi voisit antaa viiltävän kommenttisi siitä, millä tavalla voisimme parantaa Helsingin raitioliikenteen liikennejärjestelyitä siten, ettei vaunun tarvitsisi pysähtyä kuin pysäkillä, ja kuinka se sopisi kaupungin talouden nykyisiin raameihin.

Tarina on pitkä. Suosittelen sellaista ratkaisua, että luet ensin Kaupunkisuunnitteluviraston Kantakaupungin joukkoliikenteen kehittämissuunnitelman (KANJO) vuodelta 1997. Sen jälkeen voimme palata asiaa tehokkaammin. KANJO löytyy vaikkapa TKK:n Rakennus- ja ympäristötekniikan osaston kirjastosta Otaniemestä.

Olennaisia keinoja olisivat kuitenkin esimerkiksi se, ettei ratikoilla olisi valoja pelkän suojatien kohdalla kuten joskus 70-luvulla ja sitä ennen, kuljettajarahastuksen poistaminen, ratikoiden etuuksien vahvistaminen autoliikenteen välityskyvyn (mutta ei henkilövälityskyvyn) kustannuksella, ratikkapysäkkien määrän rationalisointi, ratikkakaluston kasvattaminen ja ratikkalinjojen jatkaminen lähiöihin.

Näistä etuuksien vahvistaminen olisi lähes ilmaista, kuljettajarahastuksen poistaminen triviaalia ja kalustokoon kasvattaminen melko edullista uutta kalustoa hankittaessa.Suojatievalomuutos vaatisi asetusmuutoksen LVM:ltä,mutta olisi sen jälkeen halpaa kuin saippua. Pysäkkien määrän rationalisiointi voisi olla poliittisesti hiukan hankalaa, mutta ei se ole välttämätöntäkään. Ratikkalinjojen jatkaminen vaatisi investointeja, mutta maksaisi itsensä toki takaisin melko nopeaan tahtiin.

a__m · 2 Heinäkuu 2005

Jokainen säilyttäköön omat mielipiteensä. Onneksi mitään kovin radikaaleja muutoksia ei rakkaan seutukuntamme liikenneolosuhteisiin ole tulossa. Hyvin tässä vielä pärjäillään.

Skurubisin · 27 Lokakuu 2008

Mikko Laaksonen sanoi:
Toimenpiteet on esitelty raportissa:
Hyvärinen, Heidi & Myllymäki, Timo & Tuominen, Jaakko: Raitiovaunuliikenteen nopeuttamistoimenpiteet. HKL suunnitteluosaston julkaisuja S:9/97, Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 1997:19.

Oliko se tässä raportissa jossa mainittiin paljonko rahaa invenstointi olisi maksanut ja paljonko rahaa olisi säästetty vuositasolla. Muistelisin että se invenstointi kustannukset olisivat olleet suhteelisin pieniä ja takasin maksuaika oilis ollut vain jokunen vuosi, vai onko se mainittu jossain toisessa selvityksessä. Projektin loppuun vieminen vaan loppui johonkin virkamiehiin tai politikkojen rattaissiin.

/Skurubisin

339-DF · 27 Lokakuu 2008

Skurubisin sanoi:
Projektin loppuun vieminen vaan loppui johonkin virkamiehiin tai politikkojen rattaissiin.

Niin, tai ainakin se pysähtyi 10 vuodeksi.

Nythän noita toimenpiteitä vihdoin toteutetaan: suojatievaloasia on ratkaistu ja kokeiluasteella, nollaviiveitä on jo parissakymmenessä risteyksessä ja lisää toivottavasti tulee, rv-kaistoja on korotettu kadun pinnasta. Ja ensi viikon maanantaina kh toivottavasti päättää, että ratikkaetuuksia vahvistetaan ja väärinpysäköintiin ryhdytään puuttumaan pontevammin.

ess · 28 Lokakuu 2008

339-DF sanoi:
Ja ensi viikon maanantaina kh toivottavasti päättää, että ratikkaetuuksia vahvistetaan ja väärinpysäköintiin ryhdytään puuttumaan pontevammin.

Olisi syytäkin puuttua tuohon väärinpysäköintiin. Esmes. Mikonkadun kääntöpaikka on käytännössä käyttökelvoton kun siellä on lähes päivittäin auto kiskoilla tiellä. Tuo olisi oiva paikka käännyttää myöhässä olevia linjan 9 vaunuja, mutta ei.

risukasa · 31 Lokakuu 2008

ess sanoi:
Olisi syytäkin puuttua tuohon väärinpysäköintiin. Esmes. Mikonkadun kääntöpaikka on käytännössä käyttökelvoton kun siellä on lähes päivittäin auto kiskoilla tiellä. Tuo olisi oiva paikka käännyttää myöhässä olevia linjan 9 vaunuja, mutta ei.

Juu, ei se lopu niin kauan kun se on halvempaa kuin parkkipaikan vuokraaminen. Sitten kun pysäköintivirhemaksujen summat suhteutetaan väärän pysäköinnin aiheuttamiin kustannuksiin niin homma voi alkaa toimia. Toinen puoli asiassa on sitten autoilun tarpeen vähentäminen, joka on viime kädessä se tärkeämpi.

Kuskit eivät vaikuta tyytyväisiltä VAROVAan. Se ei anna vaunulle nuolta nopeasti, ja toisaalta jalakulkijat kuulemma ovat jo turtumassa sen varoituksiin ja kävelevät yli milloin sattuu, kuten ennenkin.

Omasta mielestäni aitaaminen on yksi tärkeä keino vähentää raiteilla juoksentelua. Laitureiden väliin aita, johon aukko ylikäytävän kohdalle. Pysäkit järjestetään niin, että rata ylitetään aina vaunun etupuolelta.

Esimerkkinä voi käyttää vaikka rautatieasemia: Niillä asemilla, joilla aita on helppo ylittää, löytyy myös ylittäjiä. Siellä missä aita on yli hartiankorkuinen, raiteilla kävely on harvinaista.

Nakkiputka · 1 Marraskuu 2008

risukasa sanoi:
Juu, ei se lopu niin kauan kun se on halvempaa kuin parkkipaikan vuokraaminen. Sitten kun pysäköintivirhemaksujen summat suhteutetaan väärän pysäköinnin aiheuttamiin kustannuksiin niin homma voi alkaa toimia. Toinen puoli asiassa on sitten autoilun tarpeen vähentäminen, joka on viime kädessä se tärkeämpi.

Eikös tuohon saa tolpat kiskojen ja Mikonkadun väliin niin, ettei kiskoille vaan voi ajaa?

risukasa sanoi:
Kuskit eivät vaikuta tyytyväisiltä VAROVAan. Se ei anna vaunulle nuolta nopeasti, ja toisaalta jalakulkijat kuulemma ovat jo turtumassa sen varoituksiin ja kävelevät yli milloin sattuu, kuten ennenkin.

Ainakaan Lasipalatsilla tuota ei saada kunnolla toiminaan niin kauan kun pysäkkiaikoja ei saada vakioitua. Ja niitä taas ei saada vakioitua, ennen kuin kuljettajarahastuksesta luovutaan...

risukasa sanoi:
Omasta mielestäni aitaaminen on yksi tärkeä keino vähentää raiteilla juoksentelua. Laitureiden väliin aita, johon aukko ylikäytävän kohdalle. Pysäkit järjestetään niin, että rata ylitetään aina vaunun etupuolelta.

Esimerkkinä voi käyttää vaikka rautatieasemia: Niillä asemilla, joilla aita on helppo ylittää, löytyy myös ylittäjiä. Siellä missä aita on yli hartiankorkuinen, raiteilla kävely on harvinaista.

En ole ikinä ymmärtänyt, mikä on ongelma raiteiden ylittämisessä asemilla... Ainoastaan junan/ratikan lähestyessä täytyy kiskojen ylitys estää tai ainakin varoittaa kunnolla lähestyvästä kulkuneuvosta.

Pysäkeillä vaunujen välistä pujottelussa on ongelmana toiminnan hallitsemattomuus. Lasipalatsin pysäkillä ja Aleksilla Stockmannin edessä on lisäksi paljon ihmisiä, kun taas esim. Hakaniemessä ei ole mitään ongelmia...

risukasa · 1 Marraskuu 2008

Nakkiputka sanoi:
Eikös tuohon saa tolpat kiskojen ja Mikonkadun väliin niin, ettei kiskoille vaan voi ajaa?

Toki joihinkin paikkoihin saa, mutta sitten on paljon katuja joilla ei ole tilaa erillisille auto- ja ratikkakaistoille, siellä pitäisi rangaistusten puhua puolestaan. Ja selkeät maalaukset ongelmapaikkoihin että tyhmempikin tajuaa ollaanko nyt raideulottumassa vai ei.

Nakkiputka sanoi:
En ole ikinä ymmärtänyt, mikä on ongelma raiteiden ylittämisessä asemilla...

Se, että ihmiset jäävät alle... hiljaisilla asemilla junia ja ihmisiä on niin vähän, ettei onnettomuuksia tapahdu, mutta vilkkailla ongelma on selkeä. Jos kaikki ihmiset osaisivat käyttäytyä oikein liikenteessä niin silloin ongelmaa ei olisi, mutta ikävä totuus on, että puoletkaan ei katso ympärillensä kunnolla. Siksi RHK on jo aikoja sitten tajunnut estää raiteiden ylityksen maan tasossa vilkkailla asemilla. Lisäksi suurin osa lähijuna-asemista on rakennettu keskilaiturisiksi. Rautetiepuolella yleisintä raiteilla seikkailu ja pillien huudatus on omien kokemusten mukaan Vantaankosken sivulaituriasemilla, joilla on liian matalat aidat.

Harkitsemattomien ylitysten absoluuttinen estäminen mahdollistaa sujuvamman ja turvallisemman ajon pysäkeillä. Samaa kaavaa pitäisi tietysti toteuttaa myös suhteessa autoliikenteeseen.

Olen kyllä samaa mieltä, että VAROVAn pitäisi pystyä antamaan vaunuille valot oikeaan aikaan kun pysäkkiajat vaikioituvat, mutta se ei tunnu poistavan jääräpäisimpiä radanylittäjiä.

GM 5 · 1 Marraskuu 2008

Hei!

Minusta aitaaminen ei ehkä välttämättä ole se paras vaihtoehto. Monessa saksalaisessa kaupungissa (erityisesti Stuttgartissa) keskustojen ulkopuolella on ns. "Z-aitoja". Aita rakennettu siten, että henkilö, joka haluaa ylittää kiskot joutuu kävelemään hiukan mutkitellen ja pakotetaan näin katsomaan sekä oikealle että vasemmalle. Ratkaisu vie tilaa ja epäröin sen toimivuutta kaupungin keskustassa. Jalankulkijat myös kokevat tällaiset aidat ärsyttäviksi ja ohittavat ne jommalta kummalta puolelta. Lisäksi liiallinen aitaus ei mielestäni ole mikään ihastelun aihe kaupukikuvassa.

Se, että VAROVA ei täytä kaikkia odotuksia on valitettavaa mutta oli mielestäni myös odotettavissa. Lähtökohtahan on loistava: Ylitys kielletään vain vaunun lähestyessä ja jo ylisuuren inflaation kokenut punainen valo ei pala enää turhaan. Mutta yksi perustavanlaatuinen tekijä puuttuu minusta: Vilkkuva valo. Monessa Keski-Eurooppalaisessa kaupungissa on ainoastaan vilkkuvat suojatievalot tai punainen suojatievalo saa rinnalleen vielä yhden vilkkuvan (jälkimmäinen mielestäni parempi). Näin saadaan jalankulkija huomioimaan valo paremmin.

Suomalaisethan kävelevät ehkä enemmän katseet alaspäin (anteeksi, taas tämä klishee..) joten ehkä punaisen valon lisäksi tulevan vilkkuvalon voisi toteuttaa pitkänä pystysuorana LED-nauhana valotolpassa, joka vilkkuu vaunun lähestyessä. Varoitusääni on ehkä jo vähän liikaa eikä muutenkaan kuulu ruuhka-aikoina kovinkaan hyvin. Saksassa on valojen lisäksi melkein aina lisäkilpi muistuttamassa raitiovaunun etuoikeudesta.

risukasa · 1 Marraskuu 2008

Näkisin aitojen ulkonäköongelman enemmänkin hyvänä haasteena taitavalle arkkitehdille. Kyllä kauniin näköinen aita on mahdollista suunnitella. Kulkuaukkoihin ei minusta mitään mutkittelua tarvita, vaan pysäkit pitää suunnitella niin, että vaunut pysähtyvät aina joko ylikulun etupuolelle, sen päälle, tai reilusti sen jälkeen jotta sokeita ylitystilanteita ei tule.

Turvalaitteiden ja liikennemerkkien suunnittelussa tärkeintä olisi että jalankulkija tajuaa, ettei kyseessä ole suojatie, vaan tasoristeys. Siis kaikki suojatiehen viittaavat merkit, kuten VAROVAssa käytetty ukko-hahmoinen suojatievalo, pois.

GM 5 · 1 Marraskuu 2008

Hyvä huomio! Eihän Saksassakaan usein ole "suojatietä" ylityksen kohdalla eikä valoissa aina ole ihmishahmo vaan tyhjää tai raitiovaunun kuva. Tätä voisi harkita myös Helsinkiin.

Aidat voi tietysti aina suunnitella kaupunkikuvaan enemmän tai vähemmän sopiviksi. Niiden huonot puolet kiertoteiden aiheuttajana ja joskus jopa autoliikenteen nopeuttajana eivät kuitenkaan häviä mihinkään.

Jalankulkija tekee usein kaikkensa päästäkseen mahdollisimman mukavasti ja vähällä vaivalla perille. Usein se johtaa siihen, että oikaistaan nurmikon poikki (katsokaa vaikka joitakin puistoja) tai mennään tien yli siitä, missä ei ole suojatietä tai aitaa. Usein mennään jopa aidan yli. Pointti on se, että aidat aiheuttavat kiertoteitä, joita jalankulkijat eivät usein kuitenkaan noudata ja silloin syntyy vaaratilanteita. Aiheesta on jonkin verran kirjallisuutta, esim Verkehrsclub Österreich: "Wissenschaft und Verkehr: Straßenbahn 2000" (tiede ja liikenne: raitiotie 2000) vuodelta 1994 käsittelee aihetta pysäkkien aitauksesta.

risukasa · 1 Marraskuu 2008

GM 5 sanoi:
Jalankulkija tekee usein kaikkensa päästäkseen mahdollisimman mukavasti ja vähällä vaivalla perille. Usein se johtaa siihen, että oikaistaan nurmikon poikki (katsokaa vaikka joitakin puistoja) tai mennään tien yli siitä, missä ei ole suojatietä tai aitaa. Usein mennään jopa aidan yli. Pointti on se, että aidat aiheuttavat kiertoteitä, joita jalankulkijat eivät usein kuitenkaan noudata ja silloin syntyy vaaratilanteita. Aiheesta on jonkin verran kirjallisuutta, esim Verkehrsclub Österreich: "Wissenschaft und Verkehr: Straßenbahn 2000" (tiede ja liikenne: raitiotie 2000) vuodelta 1994 käsittelee aihetta pysäkkien aitauksesta.

Kiinteärytmisten valo-ohjattujen suojateiden poisto kompensoi tuota ilmiötä. Radan ylittäminen aukealla linjalla ei ole minusta niin paha ongelma, nimenomaan pysäkkien vilskeessä ja pysähtyneiden vaunujen takaa tapahtuva juoksentelu on sitä vaarallisinta radalla seikkailua. Ja radanylityspaikat voidaan valita niin, että ne ovat kävelijälle edullisempia kuin aidan pään kiertäminen.

GM 5 · 1 Marraskuu 2008

risukasa sanoi:
Kiinteärytmisten valo-ohjattujen suojateiden poisto kompensoi tuota ilmiötä.

Voi hyvinkin olla näin mutten usko sen vaikutuksen olevan riittävä kompensoimaan aitojen tuomaa haittaa. Aidat voivat erityisesti keskustan ulkopuolella parantaa yleistä liikennetilaa. Keskustassa aidat jouduttaisiin kuitenkin toteuttamaan melko kattavasti sillä heti kun on jossain aukko niin ihmisiä rupeaa kävelemään siitä kohtaa. Joudutaan siis suunnittelemaan koko keskustan kattava aukoton aitajärjestelmä ja viimeistään silloin kaupunkikuva on mielestäni tärvelty. Aita-idea voi toimia teoriassa mutta kyseenalaistan sen toimivuuden käytännössä. Sellaista keskustan aitajärjestelmää ei ole joka ottaa huomioon kaikkien liikkumistarpeen.

risukasa sanoi:
Radan ylittäminen aukealla linjalla ei ole minusta niin paha ongelma, nimenomaan pysäkkien vilskeessä ja pysähtyneiden vaunujen takaa tapahtuva juoksentelu on sitä vaarallisinta radalla seikkailua.

Oikeassa olet. Erityisesti keskustan pysäkeillä on niin paljon huomioitavaa sekä jalankulkijan että kuljettajan puolesta, että onnettomuuden riski on siellä melkoinen. Ylityspaikkoja ei kuitenkaan voi mielestäni rajoitta vain vaunun eteen, suurimmalla osalla pysäkeistä on ylityspaikka molemmin puolin enkä usko että radan yli kävely vähenee "poistamalla" ylityskohta. Matkustajat/jalankulkijat eivät ylitä rataa pelkästään pysäkin jommassa kummassa päässä vaan ihan missä kohti tahansa eikä sitä saada kuriin ilman metromaisia pysäkkilaituriovua aitoineen ja sellaisen toimivuus raitiovaunuliikenteessä on hyvin kyseenalainen esteettisyydestä ja kustannuksista puhumattakaan.

risukasa sanoi:
Ja radanylityspaikat voidaan valita niin, että ne ovat kävelijälle edullisempia kuin aidan pään kiertäminen.

En usko, että tuo on mahdollista. Jokaisella kävelijällä (matkustaja/jalankulkija) on oma päämäärä eikä näitä huomattavan erlaisia vaatimuksia liikenneinfraan voida minusta kanavoida yhteen kovinkaan helposti. Jalankulkijavirtojen hallitseminen on ehkä yksi niistä haastavimmista tehtävistä liikennesuunnittelussa.

Koko problematiikka on erittäin kompleksi enkä usko siihen olevan yhtä ja oikeaa vastausta. Ihanneratkaisuhan olisi jos suojateitä ei tarvittaisi ja kaikki liikenneosanottajat osaisivat huomioida toisensa. (Tiedän, armotonta toiveajattelua tämä viimeinen kommenttini..)

hylje · 1 Marraskuu 2008

GM 5 sanoi:
Ihanneratkaisuhan olisi jos suojateitä ei tarvittaisi ja kaikki liikenneosanottajat osaisivat huomioida toisensa. (Tiedän, armotonta toiveajattelua tämä viimeinen kommenttini..)

Toimiihan se, kunhan kaikki liikenteessäolijat ovat suunnilleen yhtä turvattomassa tilassa. Koekaniinikaupunki Drachen on saanut hyviä kokemuksia. Shared Space-konseptista on keskusteltu JLF:llä. Kyseessä on katujen muuttaminen yksinkertaisiksi, kontrolloimattomiksi tiloiksi, joissa eri liikennetyyppejä ei eroteta millään tavalla.

risukasa · 1 Marraskuu 2008

hylje sanoi:
Toimiihan se, kunhan kaikki liikenteessäolijat ovat suunnilleen yhtä turvattomassa tilassa. Koekaniinikaupunki Drachen on saanut hyviä kokemuksia. Shared Space-konseptista on keskusteltu JLF:llä. Kyseessä on katujen muuttaminen yksinkertaisiksi, kontrolloimattomiksi tiloiksi, joissa eri liikennetyyppejä ei eroteta millään tavalla.

Suunnilleen tuo on se ideaali mihin joukkoliikenteen kehittämisellä minustakin pitää pyrkiä. Jos joukkoliikenteen kehitys onnistuu, autoilu muuttuu hallitsevasta liikennemuodosta kuriositeetiksi ja raideliikenne sekä kevyt liikenne vastaavasti toisinpäin. Silloin jalankulkijat voivat liikkua vapaammin, lähes kaikki risteykset voidaan muuttaa takaisin tasa-arvoisiksi, jne jne.