Helsinki-Vantaan lentoaseman raideyhteys

400 miljoonalla eurolla tehdään vähintää 40 km. 2-raiteista ratikkarataa 80 km/h nopeustasolle. Tällaisen radan kapasiteetti on yhtäsuuri tai suurempi kuin Marjaradan. Kun tällaista rataa rakennetaan joko enemmän tai halvemmalla, se on aina parempi vaihtoehto, sillä Marjaradan pysyväksi ongelmaksi jää liityntäliikenteen varassa oleva paikallinen palvelutaso.

Yritin tässä miettiä miten puolustaisi junarataa pikaratikkaan verrattuna, mutta huomasinkin tulleeni epävarmaksi. Jos sen noin hyvin saisi toimimaan, niin sitten koko Kehärata ehdottomasti olisi parempi rakentaa pikaraitiotienä. Pahimpana ongelmana näen kuitenkin sen että silloin suunnittelu jouduttaisiin aloittamaan uudelleen. Se veisi aikaa ja siitä varmasti kiisteltäisiin pitkään. Samalla jo nyt pahasti ruuhkautunut osuus vain pahenisi ja Aviapolis alue jatkaisi kehitystään autokaupunkina. Valtio ei myöskään varmasti lähtisi tukemaan ratikkahanketta samalla tavalla kuin rautatietä ja yhteyden toteuttaminen vaikeutuisi.

Junarata on mielestäni kuitenkin edelleen hyvä vaihtoehto koska se sitoisi yhteen alueet joissa jo muutenkin on totuttu käyttämään paikallisjunaa ja jotka on rakennettu rataan tukeutuen. Se myös mahdollistaisi Aviapoliksen kehittämisen asemiin tukeutuvana tiiviimpänä ja tehokkaampana yrityskeskittymänä nykyisen autokaupungin sijaan.
 
Ajattelen itse niin, että Kivistön alue sopii hyvin Martinlaakson radan jatkeeksi, ja kerrostalovaltaiseksi suunnitellun rakenteen puolesta hyvin tiiviiksi asemanseuturakentamiseksi. Reunoilla voisi olla omakotimattoa, josta olisi tilaisuus ajaa liityntäparkkiin autolla. Niitä omakotiasujia kun ei ehkä kuitenkaan joukkoliikenne kovin kiinnostaisi.

Lentokentän ja Aviapoliksen sekä Kartanonkosken aluetta palvelisi paremmin etelästä pohjoiseen kulkeva ratalinjaus. Aviapoliksen suunniteltu asema on pahasti väärässä paikassa, Kehä 3:n molemmin puolin levittäytyvään jo rakennettuun alueeseen nähden. Lentokentän eteläpuoleinen asema sopisi paremmin esim. Jumbon paikkeille.

Idästä länteen olisi sitten Vantaan yleiskaavaluonnoksessa oleva ratikka, joka palvelisi kävelyetäisyydellä ja muodostaisi Tikkurilan ja Aviapoliksen/Kartanonkosken alueesta yhtenäisen kaupunkirakenteen. Sillä olisi huomattavasti suurempi merkitys ja arvo Vantaan kehitykselle kuin kaukaa pohjoisesta kiertävällä Marjaradalla.

Aivan kuten Martinlaakson radan jatkeen kanssa, Vantaa pystyisi todennäköisesti rahoittamaan Tikkurila-Aviapolis -raitiotien kehittämismaksuilla tai tonttimyynnillä (en ole nyt selvillä maanomistusoloista tuolla osuudella). Eli valtion nihkeästä joukkoliikennevastaisesta asenteesta ei olisi väliä, ja valtion kaverit saisivat joka tapauksessa ison rakennusurakan läntisestä pääradasta. Ja kaikki olisivat tyytyväisiä.

Sen pituinen se.:smile:

Antero
 
Yritin tässä miettiä miten puolustaisi junarataa pikaratikkaan verrattuna, mutta huomasinkin tulleeni epävarmaksi. Jos sen noin hyvin saisi toimimaan, niin sitten koko Kehärata ehdottomasti olisi parempi rakentaa pikaraitiotienä.

Kyllä tässä oikea puolustus taitaa olla mainitsemasi poliittinen realismi. Periaatteessa Vantaankosken radan jatkaminen Kivistöön, Käpylä-Kerava -rata ja Vantaan poikittaispikaratikka yhdessä kattaisivat saman tarpeen paremmin, mutta käytännössä vain ensimmäinen on toteutettavissa millään mielekkäällä aikataululla.

Kehäradalle löytyy nyt tahtoa ja sillä on minusta paljon hyviä puolia. Lentokentän ja Aviapoliksen työmatkayhteydet ja vaihdottomat yhteydet Vantaankosken radan ja pääaradan välillä ovat kaikki hyödyllisiä ja kiinnostavia ratkaisuja sekä asukkaiden että työpaikkojen sijoittumisen kannalta.

Faktaa on, että Kartanonkosken yhteyksiä Kehärata ei kykene hoitamaan. Siellä on jatkettava bussien varassa ainakin toistaiseksi. Toisaalta Lentokentän kautta alueen yhteydet kyllä paranevat, vaikka keskustaan mennäänkin suoraan bussilla.

Vantaalla pikaratikat ovat varmasti seuraavat suuret joukkoliikennehankkeet Kehäradan jälkeen. Klaukkalan rata on Vantaan kannalta yhdentekevä. Käpylä-Kerava -yhteys on kiinni valtiovallasta ja RHK:sta ja siksi vasta tulevaisuudessa. Sinänsä se olisi varmasti erittäin hyvä osa pääradan kapasiteettiongelmien kokonaisratkaisua, jollaista tarvittaisiin jo melko nopeasti.
 
Kyllä tässä oikea puolustus taitaa olla mainitsemasi poliittinen realismi. ...
Kehäradalle löytyy nyt tahtoa ...
Valitettavasti, sillä tämä se onkin kaikkein huonoin peruste. Mitähän hyötyä on tehdäkään mitään selvityksiä hankkeista, kun niillä ei ole mitään virkaa, jos ne sattuvat olemaan tätä "poliittista realismia" vastaan.

Lisäksi poliittinen realismi on varsinainen tuuliviiri. Kun on tarpeeksi härski, sitä voi käyttää hyväkseen ja saada läpi mitä vain. Kun joku auktoriteetti sanoo jotain, suunta kääntyy oitis. Tai tapahtuu jotain, jolla ei välttämättä ole mitään tekemistä itse asian kanssa, mutta yleinen mielipide hätääntyy.

Käpylä-Kerava -yhteys on kiinni valtiovallasta ja RHK:sta ja siksi vasta tulevaisuudessa. Sinänsä se olisi varmasti erittäin hyvä osa pääradan kapasiteettiongelmien kokonaisratkaisua, jollaista tarvittaisiin jo melko nopeasti.
Valtiosta ja RHK:sta on kiinni Marjaratakin. Valtio edustaa "poliittista realismia" ilman asiantuntemusta. RHK:lla tuskin olisi mitään sitä vastaan, että tehdään ensin kaukoliikenteen rata lentokentän kautta. Mutta suurin vastustaja saattaa olla Ilmailuhallitus, joka tienaa kentän pysäköinnillä. Marjarata ei sitä businesta hetkauta, mutta päärata kyllä. Vastustajien joukossa lienee myös Linja-autoliitto, joka mieluummin pitää yölliset tilausbussinsa kuin päästää matkustajat juniin.

Antero
 
Etujärjestöjen tehtävänä on kai puolustaa jäseniään. Mainittakoon, että lentokentältä ja lentokentälle on laajaa ympärivuorokautista linjaliikennettä Turun, Porin, Tampereen, nelos-/vitosteiden ja idänkin suuntiin ja suunnista. Monilla raskailla reiteillä bussien erityisetu on ollut juuri lentokenttä- ja satamakuljetukset.
 
Viimeksi muokattu:
RHK:lla tuskin olisi mitään sitä vastaan, että tehdään ensin kaukoliikenteen rata lentokentän kautta. Mutta suurin vastustaja saattaa olla Ilmailuhallitus, joka tienaa kentän pysäköinnillä.

Itse asiassa Ilmailulaitos saattoi herättää jopa jonkinasteista närää Marja-radan YVA-selostuksesta aikoinaan antamallaan lausunnolla jossa he toteavat mm. seuraavaa:

Ilmailulaitos sanoi:
Lentomatkustuksen liityntäliikenteen näkökulmasta suunniteltu Marja-rata ei tuo merkittävää parannusta. Ilmailulaitoksen mielestä Marja-radan YVA-selostuksessa kautta linjan sekoitetaan alueen työmatkaliikenne ja lentomatkustuksen liityntäliikenne toisiinsa, vaikka kysymys on kahdesta hyvin erilaisesta matkustustarpeesta.
[...]
Todellinen parannus lentomatkustuksen näkökulmasta saataisiin muuttamalla kaukoliikenteen päärata kulkemaan Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta. Kaukoliikennerata palvelisi sekä nopeana yhteytenä keskustaan että syöttöliikenteenä lähialueen suurimmista kaupungeista Tampereen ja Lahden suunnilla. Tällaista vaihtoehtoa ei tässä yhteydessä ole tutkittu, koska lentomatkustajien joukkoliikennetarpeiden parantaminen ei ole tämän suunnitelman tarkoitus vaan lähinnä sivutuote, jolla pyritään lisäämään työmatkaliikenteen järjestelyjen kannattavuutta.
 
Etujärjestöjen tehtävänä on kai puolustaa jäseniään. Mainittakoon, että lentokentältä ja lentokentälle on laajaa ympärivuorokautista linjaliikennettä Turun, Porin, Tampereen, nelos-/vitosteiden ja idänkin suuntiin ja suunnista.
Totta. Mutta viranomaisten tulisi nähdä asiat objektiivisesti ja luoda ja noudattaa yhteiskunnan etujen mukaista liikennepolitiikkaa. Tässä mielessä nostan hattua Ilmailulaitoksen lausunnolle Marjaradasta. Muistan lausunnon nyt, kun JMerlin siitä muistutti.

Minusta pk-seudun liikennesuunnittelussa tämä yhteiskunnan edun mukainen liikennepolitiikka puuttuu käytännössä kokonaan. Se mainitaan kyllä mm. valmsitelilla olevan PLJ:n perusteluissa ja tavoitteissa, mutta sitä ei noudateta itse ehdotuksessa.

Marjaradan tapauksessa haluaisin nähdä Vantaan kaupungin yhteiskuntavastuuta eli kaupungin omien etujen ja yhteiskunnan edun yhteensovittamista, joka minusta toteutuu ehdottamallani ratkaisulla Martinlaakson radan jatkeesta, lentokentän pääradasta ja Vantaan sisäisestä ratikkaverkostosta osana pk-seudun verkostoa. Uskon lisäksi, että tämä olisi parempi ratkaisu myös Vantaalle itselleen kuin Marjarata.

Espoon kohdalla haluaisin myös nähdä sekä Helsingin että Espoon vastuuta yhteiskunnan eikä vain omasta edustaan. Tarpeeton metroinvestointi perusteltiin valtuustossa yritysten edulla. 500 miljoonaa on poissa kaikista hyödyllisemmistä hankkeista riippumatta siitä, kenen kassasta ne tässä tapauksessa maksetaan. Kun Espoolta ja Helsingiltä pitää löytyä se raha, joka niille valtionrahoituksen jälkeen jää maksettavaksi metrosta, se rahantarve luo paineita lypsää rahaa valtiolta muilla syillä. Valtion kannalta puolestaan metron maksuosuus on poissa muista LVM:n rahoituksista. Metrorahalla sähköistettäisiin aika monta Vaasan tai Kemijärven rataa tai parannettaisiin ratojen kuntoa muuten.

Antero
 
Valitettavasti, sillä tämä se onkin kaikkein huonoin peruste. Mitähän hyötyä on tehdäkään mitään selvityksiä hankkeista, kun niillä ei ole mitään virkaa, jos ne sattuvat olemaan tätä "poliittista realismia" vastaan.

Toki osin yhteisestä kokemuksestamme tiedän tämänkin todeksi. Toisaalta fakta on Suomessa se, että hankearvioinnit ja selvitykset vievät vuosikausia. Kehäradan osalta ne on kaikki tehty ja vakiintuneen käytännön mukainen hyöty-kustannussuhdekin on kohdallaan.

Ranskassa on mahdollista toteuttaa pikaratikka yhdessä pormestarikaudessa ja vieläpä perua samalla metron rakentamispäätös, kuten hyvin tiedämme. Suomessa en tuollaiseen aikaväliin usko. Suunnittelutyö ja lakisääteiset selvitykset valituksineen vievät useita vuosia. Lisäksi paikallistaso on riippuvainen valtion rahoituksesta, joten poliittinen kuvio on varsin monimutkainen. Tunnetusti paikallistason hankevalinnat voidaan runnoa läpi valtakunnanpolitiikan kautta, jos sopiva puolue on hallituksessa. Meillä ei ole vahvoja pormestareita, jotka voisivat käyttää paikallista valtaa ja rahoitusta hankkeiden toteuttamiseksi pikanopeudella.

En varsinaisesti ota kantaa vaihtoehtojen keskinäiseen paremmuuteen. Henkilökohtaisesti en pidä liiallisesta vallan keskittymisestä yhdelle henkilölle, joten sitä en kannata. Toisaalta paikallisen rahoituksen puute keskittää valtaa kaikilla hallinnon tasoilla yksittäisille puolueille, joten siinä olisi varmasti korjattavaa.

Valtiosta ja RHK:sta on kiinni Marjaratakin. Valtio edustaa "poliittista realismia" ilman asiantuntemusta. RHK:lla tuskin olisi mitään sitä vastaan, että tehdään ensin kaukoliikenteen rata lentokentän kautta. Mutta suurin vastustaja saattaa olla Ilmailuhallitus, joka tienaa kentän pysäköinnillä.

Valtion tasolta on kuitenkin jo sitouduttu Kehärataan. Pääradan suunnanmuutos on aina esitetty pitkän tähtäimen varauksena. Toki oikorata osoittaa, että hanke voi realisoitua odotettua nopeammin, mutta se vaatii laajapohjaista alueellista lobbausta. Tunnetusti Helsinkikään ei piittaa pääradan oikaisusta, vaan näkee ennemmin unta metrosta. Kuka siis haluaisi pääradan nyt?

Finavian kannalta pysäköinti on tärkeää, mutta toisaalta Suomessa on vain muutama kannattava lentokenttä. Helsinki-Vantaan tuottojen maksimointi kokonaisuudessaan luultavasti ohittaa pysäköinnin. Varsinkin, kun hyvät junayhteydet voivat varmaankin lisätä lentokentän kautta kulkevien matkojen määrää. Lomamatkojen kohteenhan ja sitä myöten kulkumuodon suhteen on olemassa vaihtoehtoja.
 
Toki osin yhteisestä kokemuksestamme tiedän tämänkin todeksi. Toisaalta fakta on Suomessa se, että hankearvioinnit ja selvitykset vievät vuosikausia. Kehäradan osalta ne on kaikki tehty ja vakiintuneen käytännön mukainen hyöty-kustannussuhdekin on kohdallaan.
Ei minulla juuri ole lisättävää Late-:n poliittiseen realismiin. Mutta HK-suhteesta en malta olla sanomatta sanaani.

Ei ole oikein verrata HK-lukua vain arvoon 1 (yksi). Tässäkään tapauksessa ei ole tutkittu kokonaisuuksia. Marjaradan selkeä vaihtoehto on poikittainen ratikkayhteys, mutta eihän sellaista ole tutkittu eikä tutkita, koska jokainen ymmärtää, että se kaataisi Marjaradan vähintään puolta halvemmalla hinnallaan. Ei myöskään ole arvioitu lentokentän raideyhteyksiä vertaamalla Marjarataa ja päärataa lentokentän kautta. Epäilen, että siinäkin vertailussa Marjaradalle kävisi nykyisellä laskentatavalla köpelösti, koska H:ki-lentoasema matka-aika olisi pääradalla lähes puolet lyhyempi.

Yhteenvetona heitän "hyvällä maulla" arvaukseni tuloksista näin:

Marjarata 1,5
Päärata 2
Ratikka 2,5
Kivistön jatko + ratikka + päärata 3,5

Toisaalta pidän matka-aikaan perustuvaa HK-suhteen laskentatapaa vääränä. Se ei huomioi sitä, että matkojen nopeutuminen ei kokemuksen mukaan lyhennä matka-aikaa vaan pidentää matkaa. Itse asiassa pitkällä aikavälillä kehitys on niin, että päivittäinen matka-aika länsimaiden kaupungeissa pitenee seudun kasvaessa ja hajaantuessa. Joukkoliikenneinvestointi toimii tätä hajaannusta vastaan, siksi hyödyt tulisi laskea sillä perusteella. Esimerkiksi maan arvon kautta.

Mutta tämä on asia, josta tapellaan vielä varmasti pitkään ja monta typerää hanketta toteutetaan muka kannattavina siinä välissä.

Antero
 
Finavian kannalta pysäköinti on tärkeää, mutta toisaalta Suomessa on vain muutama kannattava lentokenttä. Helsinki-Vantaan tuottojen maksimointi kokonaisuudessaan luultavasti ohittaa pysäköinnin. Varsinkin, kun hyvät junayhteydet voivat varmaankin lisätä lentokentän kautta kulkevien matkojen määrää. Lomamatkojen kohteenhan ja sitä myöten kulkumuodon suhteen on olemassa vaihtoehtoja.

Aikaisempina vuosina Ilmailulaitos (nyk Finavia) ei ole suhtautunut erityisen innokkaasti mihinkään lentokenttäratahankkeeseen, mm siitä syystä että suora junayhteys Vantaan kentälle veisi matkustajat ja lakkautaisi syöttölentovuoroja maakuntakentiltä kuten Tampere, Jyväskylä, Lappeenranta jne jotka ovat 1-2 tunnin junamatkan päässä Vantaalta. Se vaikuttaisi suoraan maakuntakenttien elinkelpoisuuteen jos niiden aukioloa esim joudutaan lyhentämään Finnairin syöttövuorojen krvautumisen vuoksi.

Nihkeä suhtautuminen Marja-rataan taas johtuu siitä että pysäköintitulot vähenevät. Marjaa käyttäisivät etupäässä pääkaupunkiseudulla asuvat sekä Helsingin hotelleissa yöpyjät, jotka nykytilanteessa tarvitsevat auto- tai taksikyydin päästääkseen kohtuuajassa kentälle.

t. Rainer
 
Yhteenvetona heitän "hyvällä maulla" arvaukseni tuloksista näin:

Marjarata 1,5
Päärata 2
Ratikka 2,5
Kivistön jatko + ratikka + päärata 3,5

Tällainen pieni yksityiskohta:

Jos ajatellaan että Marjan sijaan rakennettaisiin Pasilasta kentälle paikallisjunarautatie, niin käytännössä se merkitsisi että Pisarakin olisi rakennettava, koska Helsingin päärautatieaseman ja Linnunlaulun kapasiteetti ei riitä muuten näille uusille lentokenttäjunille. Pisaran hinta olisi lisättävä kustannuksiin. En sinänsä vastusta ajatusta jos näin todella tehtäisiin, mutta minusta tuntuu että Helsingin kaupungilla on jo valmis ratkaisu tähän jonka nimi on lentokenttämetro.

Jos rakennetaan Marja, se ei lisää junavuoroja Linnunlaulun läpi, koska pääradan I- junat ja Martinlaakson radan M-junat vain yhdistetään, eli pärjätään samoilla raiteilla kuin nyt aika pitkälle.

Jos lentokenttäradalle siirretään vain kaukojunat Hki-Riihimäki/Lahti, niin silloin radasta ei ole mitään hyötyä pääkaupunkiseudun asukkaille, ja toisaalta nykyinen päärata neljine raiteineen joiden rakentamiseen pk-seudun kunnat ovat omalla panoksellaan osallistuneet, jää vajaakäyttöiseksi. Puretaanko siitä kiskoja pois?

t. Rainer
 
Jos lentokenttäradalle siirretään vain kaukojunat Hki-Riihimäki/Lahti, niin silloin radasta ei ole mitään hyötyä pääkaupunkiseudun asukkaille, ja toisaalta nykyinen päärata neljine raiteineen joiden rakentamiseen pk-seudun kunnat ovat omalla panoksellaan osallistuneet, jää vajaakäyttöiseksi. Puretaanko siitä kiskoja pois?

Ei varmasti niin hyväkuntoista rataa lähdetä purkamaan. Todennäköisesti vain R- H- ja Z-junien määrä tulisi kasvamaan nykyisillä kaukoraiteilla, samoin tavaraliikenne päiväsaikaan. Tai sitten tulisi uusi junatyyppi, joka pysähtyisi YTV-alueella myös Malmilla (valmiit laiturit käyttämättöminä!).
Kaupunkiradalle jäisi yhä YTV-junat.
 
Todennäköisesti vain R- H- ja Z-junien määrä tulisi kasvamaan nykyisillä kaukoraiteilla, samoin tavaraliikenne päiväsaikaan.
Mitähän tavaraliikennettä se kasvu olisi? Vuosaaren satamaradan junat ovat pää- ja oikoradalla jaloissa vasta Keravalta ylöspäin.

Iltaisin on lähteviä ja aamuvarhaisella saapuvia rekkajunia Pasilan yhdistettyjen kuljetusten terminaaliin. Muuta tavaraliikennettähän ei kai enää olisi?
 
Mitähän tavaraliikennettä se kasvu olisi? Vuosaaren satamaradan junat ovat pää- ja oikoradalla jaloissa vasta Keravalta ylöspäin.

Tätä juuri tarkoitin. Uusi suorempi rata lentokentän kautta Keravalle ei veisi pelkästään kaukojunat pois pääradalta vaan todennäköissesti myös suuren osan Riihimäen ja Lahden nopeammista paikallis- ja taajamajunista. Tavarajunat kulkisivat Vuosaaren satamarataa. Mitä jäisi pääradalle? K- ja I-junatko? Vai tehdäänkö siitä 4-raiteinen pikaraitiotie? :D

t. Rainer
 
Aikaisempina vuosina Ilmailulaitos (nyk Finavia) ei ole suhtautunut erityisen innokkaasti mihinkään lentokenttäratahankkeeseen, mm siitä syystä että suora junayhteys Vantaan kentälle veisi matkustajat ja lakkautaisi syöttölentovuoroja maakuntakentiltä kuten Tampere, Jyväskylä, Lappeenranta jne jotka ovat 1-2 tunnin junamatkan päässä Vantaalta. Se vaikuttaisi suoraan maakuntakenttien elinkelpoisuuteen jos niiden aukioloa esim joudutaan lyhentämään Finnairin syöttövuorojen krvautumisen vuoksi.

Tampere-Pirkkalan elinkelpoisuuden vuoksi ei ainakaan Finavian kannata liikaa hermoilla. Ryanair on kasvattanut liikennettä siinä määrin, että kenttä on muistaakseni tällä hetkellä matkustajamäärillä mitattuna Suomen kolmanneksi vilkkain (Helsinki-Vantaan ja Oulun jälkeen). Kansainvälisen liikenteen matkustajamäärillä Pirkkala on jo kakkossijalla, koska Oulusta Helsinkiin lennetään myös puhtaasti kotimaan tarpeita ajatellen -- Tampereelta käytännössä lähes kaikki Helsingin kautta kulkeva liikenne jatkaa ulkomaille. Lisäksi Tampereelta on hyvät yhteydet Tukholmaan ja Kööpenhaminaan, joiden vaihtoyhteydet läntiseen Eurooppaan ovat usein nopeammat ja/tai helpommat kuin Helsinki-Vantaan.

Finnair käsittääkseni varsin mieluusti jättäisi välin Tampere-Helsinki kokonaan lentämättä. Tälläkin hetkellä reittiä liikennöi Finnairin puolesta sen virolainen tytäryhtiö Aero ATR-72-kalustollaan sekä Finncomm Airlines yhteistyössä Golden Airin kanssa Saab-kalustolla eli Finnairin omaa kalustoa ei reitillä käytetä. Mutta jos Finnair todella lopettaisi tuon reitin, siitä seuraisi käytännössä että Finnairin markkinaosuus Tampereella romahtaisi kun suurin osa valitsisi Blue1/SAS:n tai tilanteen salliessa Ryanairin. Siksi tuota lyhyttä reittiä kannattaa lentää vaikka taloudellisesti, matkustusmukavuuden tai ympäristön kannalta siinä ei juuri ole järkeä. Tamperelaisesta näkökulmasta taas kahden verkostolentoyhtiön ja yhden halpayhtiön kilpailu pitää hintatason kohtuullisempana kuin vain yhden vaihtoehdon olemassaolo.

Jos tarjolla olisi riittävän nopea ja helppo maaliikenneyhteys (=suora Pendolino, vuoroja nykyisten lisäksi myös aamun varhaisina ja illan myöhäisinä tunteina) Helsinki-Vantaalle, Finnair voisi lopettaa tuon syöttöliikenteen kärsimättä välittöntä matkustajakatoa ulkomaanreiteillä. Samalla yhteydet Tampereelta maailmalle säilyisivät suunnilleen samantasoisina eikä yhtiöiden kilpailutilannekaan heikkenisi kuluttajan kannalta.

Toki Tampere-Pirkkalan matkustajamäärä samalla laskisi, mutta ei mitenkään niin dramaattisesti etteikö Ryanairin ilmoittaman hahmotelman mukainen liikenteen kasvu paikkaisi sitä pian. En näe mikä järki olisi tekohengittää jotakin liikennemuotoa siten, että jätetään kilpailevan liikennemuodon infrastruktuuri tahallaan alikehittyneeksi.

Tampere-Pirkkalan aukiolo ei sitäpaitsi käsittääkseni ole uhattuna muutenkaan, koska kentällä on ilmavoimien toimintaa, minkä vuoksi se on toimintavalmiudessa ympäri vuorokauden. Pikemminkin kysymyksiä herättää se epäsuhta, joka on Finavian investointisuunnitelmissa Helsinki-Vantaan non-Schengen-alueen laajennuksen ja Tampere-Pirkkalan terminaali 2:n nykytilan välillä. T2 tarvitsisi kiireesti lisätilaa, koska se on tavattoman ahdas ja kuormitettu -- varsinkin jos Ryanair lisää reittejään myös jatkossa luvatun mukaisesti. Tähänastiset lupauksethan ovat toteutuneet eikä näköpiirissä ole sellaisia välittömiä syitä miksi lyhyen-keskipitkän aikavälin trendi taittuisi, kun matkustajamäärät ovat yhtiön mukaan olleet kohtuullisen hyvät.

Mitä Jyväskylään ja Lappeenrantaan tulee, matka-aika on kuitenkin sen verran pidempi kuin Tampereelta, että lentoyhteyden houkuttavuus ei vähene yhtä jyrkästi.
 
Takaisin
Ylös