Helsinki-Vantaan lentoaseman raideyhteys

... mulle henk kohtaisesti on yhdentekevää ottaako juna virtansa katolta vai lattian alta, pääasiassa että kulkee, ja on nimenomaan juna, eikä mikään bussi joka kulkee kiskoilla.
En arvelekaan, että sinä tekisit tälle eroa, kun ymmärrät asiat toisella tasolla kuin meidän "poliittisen realismin" toteuttajamme. Niille sillä asialla on suuri ero, joka muuttaa kaiken. llmajohtovirrotteiset sähkömoottorijunat esimerkiksi voivat enintään liikennöidä "metromaisesti", mutta nehän eivät voi olla metroja. Auttaisikohan, jos niihin vaihdettaisiin kirkaanoranssit muovipenkit? Ehkä niissä olisi sitten "metromainen" matkustusmukavuus. ;)

Helsinki haluaisi oman ratansa kentälle ja olisi valmis maksamaan sen, kunhan se jäisi omaan omistuuksen ja rataa ei liikennöisi valtiollinen rautatiemonopoli.
Minulla ei ole tällaista käsitystä, vaan pikemminkin päinvastainen. Eli lentokenttämetro on kaupungin muissa elimissä kuin sen keksijän toimesta tyrmätty taloudellisesti ja toiminnallisesti kelvottomana ajatuksena. Yhtenä syynä se, ettei kaupungin kannata siitä maksaa, kun sen maksaa valtiokin. Siis siitä radasta tai yhteydestä.

Kysehän on valtakunnallisesta investoinnista, ei Helsingin sisäisestä liikenteestä. Eikä Helsingillä perinteisesti ole ollut vähäisintäkään aikomusta maksaa raiteista, jotka ovat kaupungin rajojen ulkopuolella. Rajaa ylittämättähän ei lentokentän metroa synny.

Antero
 
Korkeintaan KF:llä olisi mahdollisuuksia codeshare:ta itsensä niille junavuoroille, joilta on kätevä yhteys sen HEL-Eurooppa-lennoille. Tosin voipi olla, ettei alliansseissa katsottaisi hyvällä sitä, että junalla olisi sekä oneworld- että star-numero... :)

En usko että tämä olisi ongelma. Yhteistyökuviot voivat olla varsin joustavia tilanteesta riippuen. Tampereen lennot ovat tyypillisesti lähes kaikki codeshare-lentoja, tyypillisimmin tosin saman allianssin sisällä tyyliin AY/BA tai KF/SK/LH, mutta olenpa Air Francen kirjoittamalla lipulla lentänyt sellaisellakin TMP-HEL -lennolla joka oli AY/BA/AF-numeroilla varustettu. Tämä toimii tietysti hyvin, kun jatkolento HEL-PAR/CDG on AY-operoitu codeshare-lento jossa AF on mukana, ja Pariisista AF on sitten tarjonnut pitkän matkan yhteyksiä.

Takavuosina ennätys taitaa olla ollut neloskoodaus AY/BA/AA/AF...! Siinä on ollut monenlaista lippua ja tariffia saman pienen ATR:n penkeillä.

Tuo on muuten huomionarvoinen asia, tuo kysymys että kuka vastaa matkustajan perille kuljettamisesta myöhästymistapauksessa. Jos lipun on kirjoittanut lentoyhtiö, niin ko. yhtiö vastaa, kuten toisaalla jo sanottiin. Muuten matkustaja vastaa itse. Tietyissä tilanteissa ja tiettyjen ehtojen täyttyessä laaja matkavakuutus (lähinnä kai pelkästään Eurooppalaisen SuperEuro...?) voi kattaa julkisen liikennevälineen viivästymisestä johtuvasta lennolta myöhästymisestä aiheutuneet välittömät kulut (uusi lippu?).
 
Hei rakennetaan kehärata ja sen lisäksi Maglev-rata Helsinki-Lentoasema-Tampere-Oulu niin saadaan toteutettua EU:n vaatimus suurnopeusradasta
(Viikon huumoripläjäys/ps Älkää ottako vakavasti)
 
Hei rakennetaan kehärata ja sen lisäksi Maglev-rata Helsinki-Lentoasema-Tampere-Oulu niin saadaan toteutettua EU:n vaatimus suurnopeusradasta
(Viikon huumoripläjäys/ps Älkää ottako vakavasti)

Jatketaan se samantien Tallinnaan asti ja korvataan tappotuomion saanut Aero myös EE-codeshare-magleveilla :D
 
En arvelekaan, että sinä tekisit tälle eroa, kun ymmärrät asiat toisella tasolla kuin meidän "poliittisen realismin" toteuttajamme. Niille sillä asialla on suuri ero, joka muuttaa kaiken. llmajohtovirrotteiset sähkömoottorijunat esimerkiksi voivat enintään liikennöidä "metromaisesti", mutta nehän eivät voi olla metroja. Auttaisikohan, jos niihin vaihdettaisiin kirkaanoranssit muovipenkit? Ehkä niissä olisi sitten "metromainen" matkustusmukavuus. ;)
Varsinaisen "metron" määritelmä lähtee siitä että liiikenneväline on metropolin liikennettä varten räätälöity, eli vuoroväli on tiheä ja palvelukonsepti on mahdollisimman yhdenmukainen koko sen palvelualueella. Esim kaupunkiratojen junat välillä Hki-Kerava, Vantaankoski ja Leppävaara ovat niukin naukin "metroja", mutta esim välillä Leppävaara-Kirkkonummi Kerava-Riihimäki eivät vielä ihan täytä tätä määritelmää. Näillä matkoilla vuoroväli on liian harvaa ja asemissa on korjaamisen varaa, mm laiturit ainakin rantaradalla liian matalat.

Kysehän on valtakunnallisesta investoinnista, ei Helsingin sisäisestä liikenteestä. Eikä Helsingillä perinteisesti ole ollut vähäisintäkään aikomusta maksaa raiteista, jotka ovat kaupungin rajojen ulkopuolella. Rajaa ylittämättähän ei lentokentän metroa synny.

Ehkä vedin mutkat vähän liian suoriksi. Tottakai Vantaan kuuluisi maksaa oman suutensa lentokenttämetrosta. Siksi minäkin luulen että siitä ei tule pitkään aikaan mitään,vaan että Marja-rata joka palvelee Vantaan sisäisiä yhteyksiä paremmin, on vuorossa ennen sitä.

t. Rainer
 
Luuletko että jos vanhan pääradan kanssa rinnan kulkisi nopeampi reitti, että riihimäkeläiset, hyvinkääläiset ja lahtelaiset työmatkapendelöijät seisomapaikoillaan olisivat kovin mielissään jos heidän päivittäinen työmatkajunanansa kiertäisi pidempää reittiä ja "herrojen" lentokenttäjuna kulkisi suoraan?

Kaukojunia saa käyttää Riihimäeltäkin. Lisäksi matka-ajan ero tuskin olisi suuren suuri kuten Antero sanoi. Osa vuoroista voitaisiin ohjata kentän kautta, mutta vuorojen kokonaismäärä ei välttämättä kasvaisi olennaisesti. Tällä hetkellä pääradan pahin pullonkaula on Keravalta pohjoiseen, joten siihen ei lentokentän yhteys vaikuta mitenkään.

Lentokenttämetro ei palvelisi pelkästään lentokenttää, vaan olisi ihan tavallinen metrolinja samalla, joka kuljettaisi ihmisiä kodin ja työpaikkojen ja harrastusten välillä ja pysähtyisi Käpylässä, Maunulassa, Pakilassa, Tammistossa, Kartanokoskella, Jumbossa, Aviapoliksessa jne.

Noin laskien Lentokenttä on Pasilasta kahdeksas asema. Kehäradalla lentokenttä on yhdestoista asema. Matka-ajassa eroa lienee korkeintaan kymmenisen minuuttia. Erillisten nopeiden vuorojen vaatimaa infraa ei Kehäradan osalta pidetty kannattavana. Kannattaisiko moinen lisäinvestointi silloin metron osana?

Keravasta etelään päärata 4-raiteinen, ja sillä neljänellä raiteella on ikää vasta pari vuotta, mutta paljon se on tullut maksamaan joka tapauksessa.

Tikkurilasta etelään neljäs raide on kyllä ollut olemassa kymmenisen vuotta, jos oikein muistan.

Joka tapauksessa RHK:n visioissa on jo alkanut välkkyä viides raide, jolle on tilatkin varattu. Pitäisin lentokentän raiteita tuottavampana investointina.
 
Finavian tulisi kohdella Ryanairia vakavasti otettavana asiakkaana kuten muitakin yhtiöitä ja se edellyttäisi että kasvavaan kysyntään vastattaisiin investoinneilla.

Joku saattaisi kuvitella, että investointeja kyllä pohditaan, mutta niitä ei välttämättä Helsingin perspektiivistä haluta kohdistaa Tampereelle asti. Malmin lentokentän tulevaisuus kun on vielä auki.
 
Nopeat käännöt

Helsingin "kapasiteettiongelmat" eivät johdu junavuorojen määrästä, eivät myöskään junalinjojen eli paikallisjunien kirjaintunnusten määrästä, vaan Helsingin päättyvien raiteiden käytöstä junien pysäköintipaikkoina.
Helsingissä on tällä hetkellä päivittäin noin 13 saapuvaa veturivetoista intercityjunaa, jotka suurin piirtein vartin kuluttua saapumisestaan lähtevät jatkamaan matkaansa. Esimerkiksi aamun ensimmäinen Turun juna kääntyy Iisalmen junaksi.

Moottorijunakaluston nopeat kääntymiset sitten vielä lisää tuohon.

Eikös tuollainen toiminta ole esimerkillistä - eivät ole raiteet kaluston pysäköintipaikkoina.
 
Vs: Nopeat käännöt

Helsingissä on tällä hetkellä päivittäin noin 13 saapuvaa veturivetoista intercityjunaa, jotka suurin piirtein vartin kuluttua saapumisestaan lähtevät jatkamaan matkaansa. Esimerkiksi aamun ensimmäinen Turun juna kääntyy Iisalmen junaksi.
Olen pannut merkille tuon, että Helsinki alkaa jo muistuttaa oikean euooppalaisen suurkaupungin päärautatieasemaa myös liikenteen osalta.

Puuttuu vielä se, Euroopassa yleinen tapa, että säkkiasemalla kääntyvien junarunkojen osalta junavuoron ei ole pakko vaihtua kyseisellä asemalla, vaan koko junavuoro kaupallisessa mielessä voisi olla Turku-Iisalmi tai Turku satama-Pietari, ja että Helsinki olisi vain yksi välipysähdyspaikka jossa kulkusuunta vaihtuu.

t. Rainer
 
Noin laskien Lentokenttä on Pasilasta kahdeksas asema. Kehäradalla lentokenttä on yhdestoista asema. Matka-ajassa eroa lienee korkeintaan kymmenisen minuuttia. Erillisten nopeiden vuorojen vaatimaa infraa ei Kehäradan osalta pidetty kannattavana. Kannattaisiko moinen lisäinvestointi silloin metron osana?

Jos rakennetaan kehärataa, olisi parasta jos ajettaisiin myös nopeita vuoroja jotka pysähtyisivät samoilla asemilla kuin K-junat nyt, ei se mielestäni vaadi lisäinfraa. Muuten kehärata ei ole oikein toimiva vaihtoehto. Lentäen kulkevat bisnes-ihmiset kun pitävät puolta tuntia "kipurajana" jonka verran matka kentälle julkisella liikenteellä saa kestää, ennenkuin aletaan kulkea taksilla, jos ei kenttä ole kymmenien kilsojen päässä kuten Arlanda tai olla Nykin tai Lontoon kaltaisessa jättiläiskaupungissa joissa taksit juttuvat ruuhkiin.

Jos rakennetaan lentokenttämetro, niin metrojunien kiihtyvyys on ripeämpää ja asemilla seisomisajat ovat lyhyemmät kuin rautatiepuolella, koska rautateillä ei aikataulua laadita kymmenen sekunnin tarkkuudella tai edes puolen minuutin, kuten metrossa, josta aikaisemmin keskusteltiin. Metrolla kestäisi Rautatientorilta lentokentälle, jos metro erkanee itämetrosta Hakaniemessä, suurin piirtein saman verran kuin Rautatientorilta Vuosaareen, eli n 20 minuuttia.

t. Rainer
 
Jos rakennetaan lentokenttämetro, niin metrojunien kiihtyvyys on ripeämpää ja asemilla seisomisajat ovat lyhyemmät kuin rautatiepuolella, koska rautateillä ei aikataulua laadita kymmenen sekunnin tarkkuudella tai edes puolen minuutin, kuten metrossa, josta aikaisemmin keskusteltiin.
Tämä on nyt minusta metrohypetystä. :( Se, että nykyinen monopolioperaattori noudattaa höyryveturiajalta periytyvää liikennöintikäytäntöä ei merkitse sitä, että teknisesti suorituskyvyltään yhtenevä ilmajohtovirrotteinen ja sivukiskovirrotteinen kalusto myös liikennöivät samoilla periaatteilla.

Tähän voisi vielä sanoa, että historian ja esimerkkien valossa voisi yhtä hyvin väittää päin vastoin.

Kun otan esimerkiksi Berliinin S-Bahnin, jossa ajetaan samalla kalustolla kuin HKL:n metrossa, niin voin sen perusteella väittää, että "metro" on älyttömän hidas, kun siellä pitää olla junanlähettäjätkin asemilla.

Ja kun otan esimerkiksi Wienin S-Bahnin ajalta ennen sähköistystä, voin väittää, että höyryvetoinen paikallisliikenne se vasta ripeätä onkin.

Eli ei pidä sekoittaa operaattoreiden käytäntöjä ja teknisiä ratkaisuja. HKL on metronsa kanssa nopeatempoinen, mutta ratikoiden kanssa etana. VR Oy on sähköjuniensa kanssa etana. Kaikella kalustolla (metrojunat, HKL:n ratikat ja VR Oy:n sähkömoottorijunat) voidaan liikennöidä täsmälleen samoin aikatauluin. Suorituskyky riittää pois lukien huippunopeus.

Ja jos otetaan huomioon huippunopeus, VR Oy voittaa metron selkeästi lentokenttäradalle tulevilla pitkillä asemaväleillä. VR Oy:n (ja Junakalusto Oy:n) junilla ajoaika tulee noin 2 min lyhyemmäksi (20 km, 10 asemaväliä).

Antero
 
Joku saattaisi kuvitella, että investointeja kyllä pohditaan, mutta niitä ei välttämättä Helsingin perspektiivistä haluta kohdistaa Tampereelle asti. Malmin lentokentän tulevaisuus kun on vielä auki.

Ei kai ikinä pitäisi sanoa ikinä, mutta en kyllä näe millä tavoin Malmin kenttä palvelisi halpaliikennettä paremmin kuin Pirkkala. Se on lähellä Helsinki-Vantaata eli ilmatila on pitkälti yhteinen -- tosin eihän Suomessa kyllä ole Keski-Euroopan ruuhkia ollenkaan. Naapurusto ei varmaan myöskään pitäisi Boeing 737 -suihkukoneliikenteestä?

Malmilla olisi se etu että sillä olisi suuri väestökeskittymä ihan kyljessään, mutta jos katsotaan kokonaismarkkinapotentiaalia, niin tuon jo mainitsemani 200 km harppiympyrän sisään mahtuu vähemmän suomalaisia jos sen keskipiste sijaitsee Malmilla kuin jos se sijaitsisi Pirkkalassa. Epäintuitiivista ehkä, mutta fakta.

3-moottoritien varressa jo Hämeenlinnasta on lyhyempi ajomatka Pirkkalaan kuin Vantaalle tai Malmille, jos kohta tuossa kohtaa ero on vielä niin pieni että tottumuksesta monet suuntaavat katseensa otaksuttavasti ensisijassa etelään. Sama juttu Turussa: matka on suunnilleen sama, mutta tottumus ja tuleva 1-moottoritie kääntävät katseen pääasiassa etelärannikolle, sillä kapea 9-tie ei ole hilpeimpiä ajettavia. Itse asiassa jonkinlainen ensisijaisten houkuttavuusalueiden raja kulkee tod.näk. Turusta Hämeenlinnan kautta Päijänteen rantaan, ja se jatkunee Päijänteen itäpuolella varmaan hieman pohjoisempana johtuen tieyhteyksistä.

Kaikenkaikkiaan Helsingin seudun suuri väestöllinen painoarvo ja siihen liittyvä tarjonnan monipuolisuus siirtää tuota rajaa pohjoiseen ja halpalentojen hintahoukutin vastaavasti etelään, riippuen asiakkaasta. Kun nämä tekijät vaikuttavat yhdessä, lopputulos ei ole itsestäänselvä vaan riippuu monesta muustakin tekijästä.

Pirkkalan houkutusalueen pohjoisraja vastaavasti kulkee siellä mikä on kipukynnys kulkea muuten kuin jatkolennolla. Tämä on tietenkin on myös osittain hinnan funktio. Esim. Oulusta on normaalisti helppo lentää Vantaalle, mutta jos lento ei tule hintasyistä kyseeseen, niin sitten Pirkkala on lähempänä, jos kohta tavallaan jo jonkinlaisen kipurajan takana. Toisaalta pohjoisessa ihmiset ovat tottuneet pidempiin välimatkoihin, joten se taas vaikuttaa jollakin tavalla.

Pointti on, että optimin markkina-alueen (ja siis tavoitesijainnin) määrittely ei ole mitenkään yksiselitteistä eikä yksinkertaista, eikä varsinkaan intuitiivista. Kaikki me katselemme maailmaa omien lasiemme läpi, mutta koko Suomea ajatellen Kehä III tuntuu olevan jonkinlainen vääristävä linssi. Sen sisäpuolella käyttäytyminen on tietynlaista ja siitä taas ei voi tehdä suoraan mitään päätelmiä että ulkopuolella olisi samanlaista. Vapaasti toimivilla markkinoilla pärjäävät yleensä ne, jotka löytävät uusia markkinoita, eivät ne jotka hyökkäävät samojen jo hyvin palveltujen markkinoiden kimppuun kuin kaikki muut. Liikenteen suhteen harmi kyllä Suomessa on aika vähän mitään markkinaohjautuvuutta, ja paljon asioita rajoitetaan hallinnollisilla päätöksillä, joita tekevät ihmiset jotka katsovat asioita tuon vääristävän linssin takaa eli Kehä III:n sisäpuolelta käsin.
 
Tämä on nyt minusta metrohypetystä. :( Se, että nykyinen monopolioperaattori noudattaa höyryveturiajalta periytyvää liikennöintikäytäntöä ei merkitse sitä, että teknisesti suorituskyvyltään yhtenevä ilmajohtovirrotteinen ja sivukiskovirrotteinen kalusto myös liikennöivät samoilla periaatteilla.
Operaattorin nimi ratkaisee aika paljon tässä asiassa. Myös sillä onko se rata luokiteltu juridisesti rautatieksi vai joksikin muuksi. Vaikka YTV saa uusia junia, ei se merkitse että kaupunkiradoilla luovuttaisiin rautateiden junanlähetyskäytännöistä, ellei eristetä ratoja fyysisesti RHK:n rataverkosta. (Riittäisikö muuten Linnunlaulun vaihteiden naulaaminen?)

Jos minulta kysyy, niin lentokenttämetro voisi ihan hyvin olla pikaraitiovaunukalustolla liikennöitävä light-rail metro, tosin sillä rajoituksella että runkoreitille lentokenttä-Hakaniemi/Pasila en ripottelisi pysäkkejä enemmän kuin ne jotka olin aikaisemmissa viesteissäni luetellut, eli ei omaa pysäkkiä mäkelänkadun Velodromila, eikä lähdetä Kartanonkosken katuja kiertää ympyrää. Sensijaan runkoreitistä haarautuvillla sivuosuuksilla voi olla pysäkkejä tiheämpäänkin.

t. Rainer
 
Ei kai ikinä pitäisi sanoa ikinä, mutta en kyllä näe millä tavoin Malmin kenttä palvelisi halpaliikennettä paremmin kuin Pirkkala. Se on lähellä Helsinki-Vantaata eli ilmatila on pitkälti yhteinen -- tosin eihän Suomessa kyllä ole Keski-Euroopan ruuhkia ollenkaan. Naapurusto ei varmaan myöskään pitäisi Boeing 737 -suihkukoneliikenteestä?

Koska keskustelu on leviämässä varsinaisen ilmailun puolelle, niin haluaisin esittää muutaman kommentin.

Itse en kuulu niihin joka haluaisi lopettaa muun Suomen lentkenttiä ja liikennettä niihin Helsinki-Vantaan ja mahdollisen luotijunahankkeiden kustannuksella. Nopeiden junien on minun mielestäni ensisijaisesti palveltava kotimaan sisäistä matkustajaliikennettä lyhyillä ja keskipitkillä matkoilla, mahdollisesti täydennettynä lähiulkomaidemme kohteilla kuten Pietari.

Malmin kentän kohtalo rippuu aika paljon siitä saadanko lainkaan korvaava ratkaisu saadaan aikaiseksi, ja se ei ole maailman helpoin asia. En toisaalta kaipaa mitään kaupallista lentotoimintaa Malmille. Helsinki-Vantaa pysykööt pääkaupunkiseudun ainoana liikennelentokenttänä, ja muiden kenttien tarkoitus on palvella harrasteilmailua, lentäjien koulutusta ja viranomaistoimintaa, sekä toimia strategisena reservinä kriisitilanteissa.

En myöskään kannata kaikkien suomalaisten lennättämistä maailmalle Vantaan kautta. Syystä että liikenteen kasvu tuo mukanaan lieveilmiöitä kuten lentomelua joka vaivaa koko pääkaupunkiseutua ja sitä että kenttää on 10 vuoden välein jatkuvasti suurennettava, rakennettava terminaaleja lisää jne, hölmöä kun muun Suomen kentät ovat vajaakäytössä.

Ainakin ns charter-lennot voisivat lähteä tasaisemmin Suomen muista kentistä, ja osa Vantaalle lennettävistä Charter-vuoroista voisivat lentää suoraan Pirkkalaan jossa kapasiteettia on. Helsinkiläinen lomalle lähtijä saa tottua istumaan bussissa pari tuntia matkan molemmissa päissä, mutta ei se maailmaa kaada jos lomalle on hinku. Ovathan aikaisemmin muualta Suomesta lomalle lähtevät joutuneet istumaan pitkään bussissa tai junassa päästääkseen Vantaalle. Charter-matkailijan on myös hyväksyttävä ajatus että kotoa asti kohteeseen ei pääsekään samalla suoralla lennolla kuten ennen, vaan voi joutua vaihtamaan konetta esim jollain keski-eurooppalaisella kentällä, jossa eri kohteisiin ja eri paikoista lähteneet charterit vaihtavat keskenään matkustajia.

Pointti on, että optimin markkina-alueen (ja siis tavoitesijainnin) määrittely ei ole mitenkään yksiselitteistä eikä yksinkertaista, eikä varsinkaan intuitiivista. Kaikki me katselemme maailmaa omien lasiemme läpi, mutta koko Suomea ajatellen Kehä III tuntuu olevan jonkinlainen vääristävä linssi. Sen sisäpuolella käyttäytyminen on tietynlaista ja siitä taas ei voi tehdä suoraan mitään päätelmiä että ulkopuolella olisi samanlaista. Vapaasti toimivilla markkinoilla pärjäävät yleensä ne, jotka löytävät uusia markkinoita, eivät ne jotka hyökkäävät samojen jo hyvin palveltujen markkinoiden kimppuun kuin kaikki muut. Liikenteen suhteen harmi kyllä Suomessa on aika vähän mitään markkinaohjautuvuutta, ja paljon asioita rajoitetaan hallinnollisilla päätöksillä, joita tekevät ihmiset jotka katsovat asioita tuon vääristävän linssin takaa eli Kehä III:n sisäpuolelta käsin.

Aika hyvin oivallettu.

t. Rainer
 
Jos lentoliikenne kasvaa nykyistä tahtia, voi Helsinki-Vantaalta loppua kapasiteetti, kun kolmannelle rinnakkaiselle kiitotielle ei ole tilaa. Jos Helsinki-Vantaalta loppuu kapasiteetti, pitää rakentaa toinen lentokenttä tilauslentoliikenteen tarpeisiin. Tämä kuitenkin aika pitkän tähtäimen tilanne. 25-50 vuoden päässä voi olla tuollainen tilanne. Vaikka voihan polttoaine muodostua lentomatkustamista rajoittavaksi tekijäksi.

Jos ja kun Malmin lentokentän toiminta loppuu, uusi lentoasema tulisi rakentaa esimerkiksi Mäntsälään oikoradan viereen tai Riihimäen pohjoispuolelle radan viereen. Näin saadaan harrastusilmailukenttä, joka on mahdollista laajentaa matkustajalentokentäksi, johon hyvät julkiset liikenteen yhteydet.
 
Takaisin
Ylös