Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Vs: Raitiotie Tikkurila-Aviapolis
Sinänsä 1-raiteisen radan rakentaminen 2-raiteiseksi ei ole kummallinen asia, kunhan asemakaavassa on varattu levennykselle tila. Mutta kun ELSA-hahmotelmat ovat tällä hetkellä luokassa "ehkä 50 vuoden päästä", on niin kaukaiseen tulevaisuuteen turha käyttää työtä ja varoja nyt.
Maailmalla on tulevaisuuteen varautumisesta joitain esimerkkejä, joissa on käynyt siten, että varautuminen on ollut lopulta hukkainvestointi. Tarpeet ja teknologiat kehittyvät siten, että varaukset on jouduttu rakentamaan kuitenkin uudelleen tai ne ovat jääneet täysin hyödyttömiksi. Ja 20-30 vuoden seisottaminen hyödyttömänä ehkä vielä ylläpitokuluja aiheuttaen tulee kalliimmaksi kuin tehdä tarpeellinenkin asia vasta sitten kun se tarve on ajankohtainen.
Antero
Jos on kyse paikallisjunista, mitään muutosta tuskin tarvitsee Espoon ja Histan välille. Tasatahtinen paikallisjunaliikenne toimii erinomaisesti 1-raiteisellakin radalla, kunhan pysäkit ovat 2-raiteisia ja toimivat kohtauspaikkoina. Käytännössä tällaista rataa voidaan hyvin liikennöitä vaikka 10 min. vuorovälillä.Miten tuo 1-raiteinen ratajärjestely muutettaisiin, jos radalla alkaisivat junat kulkea aina Nummelaan ja Lohjalle saakka?
Kapasiteettiongelma syntyy junien nopeuseroista sekä eroista pysähtymiskäyttäytymisessä. Koska silloin syntyy tarve samaan suuntaan kulkevien junien kohtaamiseen vastakkaisuuntaisten kohtaamisten lisäksi. Todennäköisesti kapasiteetin kannalta parempi ratkaisu on sellainen 2-raiteisen radan liikennöinti, jossa liikennöidään kahta yksiraiteista rataa mutta eri nopeustasoilla ja pysähdysetäisyyksillä.Eikö kannattaisi kerralla rakentaa kaksi raidetta, jotta kapasiteetti riittää tiheään liikennöintiin, jos vielä Turun kaukojuniakin on tarkoitus radalle laittaa joskus tulevaisuudessa?
Sinänsä 1-raiteisen radan rakentaminen 2-raiteiseksi ei ole kummallinen asia, kunhan asemakaavassa on varattu levennykselle tila. Mutta kun ELSA-hahmotelmat ovat tällä hetkellä luokassa "ehkä 50 vuoden päästä", on niin kaukaiseen tulevaisuuteen turha käyttää työtä ja varoja nyt.
Maailmalla on tulevaisuuteen varautumisesta joitain esimerkkejä, joissa on käynyt siten, että varautuminen on ollut lopulta hukkainvestointi. Tarpeet ja teknologiat kehittyvät siten, että varaukset on jouduttu rakentamaan kuitenkin uudelleen tai ne ovat jääneet täysin hyödyttömiksi. Ja 20-30 vuoden seisottaminen hyödyttömänä ehkä vielä ylläpitokuluja aiheuttaen tulee kalliimmaksi kuin tehdä tarpeellinenkin asia vasta sitten kun se tarve on ajankohtainen.
Antero