Näiden perusteella voidaan seuraavin olettamuksin osoittaa tuloksen luotettavuus vähintään kyseenalaiseksi:
1: Ajosta aiheutuvaa huoltotarvetta esiintyy lähinnä teleissä ja voimansiirrossa
Eivät telit ole ainoa merkittävä huoltokohde. Merkittävä mekaanisen kulumisen ja huollon kohde ovat ovet.
Kaikkiaan sekä huoltokohteet että energian kulutus jakautuvat pysähtymiseen, pysäkkeihin, kuljettuun matkaan ja aikaan perustuviin tekijöihin. Se, miten suuri merkitys kullakin ryhmällä on, riippuu energian ja työn hinnasta, huoltotyön määrästä sekä varaosien hinnasta.
Tietenkin sekä ratageometria että vaunun rakenne vaikuttavat. Variotramien huolto on olennaisesti kalliimpaa kuin Nr-vaunujen, koska vaunun rakenne soveltuu huonosti meidän mäkiseen ja kaarteiseen rataverkkoomme. Mutta on eri asia selvitetäänkö erilaisten rataverkkojen, erilaisten vaunurakenteiden vai erilaisten liikennöintiolosuhteiden vaikutusta.
Näillä oletuksin voidaan aukottomasti osoittaa metron ja ratikan välisen huoltotarpeen riippuvan muustakin kuin pysähdysten lukumäärästä.
Kuten edellä luettelin, huoltotarve (ja energiankulutus) riippuvat neljästä eri tekijästä. Olennainen kysymys artikkelissani on, kumpi kuvaa matkaan perustuvaa kustannusta paremmin, etäisyys vai pysähdysten määrä. En käsitellyt artikkelissani sitä, onko muiden tekijöiden merkitys niin suuri, että niitä on syytä tarkastella erikseen vai voiko ne yhdistää valittuun mittariin. Syy tähän oli se, ettei raportti erottele mitenkään ajomatkakulujen muodostumista, joten käytettävissä olleiden tietojen perusteella ei voinut arvioida kuin kahden vaihtoehdon välillä.
Tavallinen käytäntöhän on ollut, kuten HKL:n raportissakin, että kaikki eri tekijät yhdistetään etäisyyteen. VR-Yhtymä liittää etäisyyteen kaiken, eli henkilökunnan kulut, kaluston kuoletuksen ja jopa junan pituuden. Jos pelkästään etäisyyteen liittyvien tekijöiden osuus ajomatkan kustannuksista on ollut alle neljännes ja pysähtymisiin ja pysäkkeihin liittyvät kustannukset ovat 2/3, on syytä pitää varsin epätarkoituksenmukaisena ilmoittaa kulut vain etäisyyttä kohden.
Tein muuten nopean Excel-laskelman kuvitteellisesta 10km pituisesta reitistä jolla ajetaan 10min vuorovälillä. Pysähdeltäessä 230m välein tarvittiin linjalle 10 yksikköä, 450m välein pärjättiin 8 yksiköllä. Eli turhien pysähdysten määrää karsimalla on helppo osoittaa aukottomasti päivä- ja tuntikustannusten putoavan 20 % tarjottua paikkakilometriä kohti valoetuuksia kehittämällä.
Aivan. Ja voinet varmaan liittää taulukkoosi myös matkasta aiheutuvat kustannukset sekä etäisyyteen että pysähdysten määrään liittyen todetaksesi, miten suuri merkitys on sillä, kumman perusteella lasketaan.
Kyllä lähteen esittämisen velvollisuus nyt on sinulla, kun esitit tietoa joka perustuu teoriaan, joka ei ole yleisesti tiedossa. Jos lähdettä ei löydy, voidaan todeta että sivusi on fantasiaa.
Se on sinun mielipiteesi. Minun mielepiteeni on, että esitä sinä ensin perusteet sille, että kilometrit kuvaavat kustannuksia paremmin kuin pysähdykset, kun kerran sellaista väität. Antaa asian puhua puolestaan. Eivät nämä asiat mitään salaisia teorioita ole, vaan yleistä tietoa. Etsivä löytää, niin minäkin olen tehnyt.
Antero
ath:/tieke/fi/Julkaisut/Tilastot/Helsinki+alueittain¤t=true