HSL:n bussiliikenteen kilpailutus 51B/2020

Mitä nyt olen lueskellut tällä foorumilla, että Nobinalla on tapana olla hieman aikatauluista myöhässä. Linjoilla 71 & 78 ei ole ollut viimeaikoina sopimuksen mukaista kalustoa niin kuin ei myöskään ole ollut linjoilla 562 ja 79 pitkään aikaan.
Myös 235:llä on kumman usein jotain muuta kuin pitäisi, Tänään perättäisissä vuoroissa Volvo 8900 ja 8500.
 
Myös 235:llä on kumman usein jotain muuta kuin pitäisi, Tänään perättäisissä vuoroissa Volvo 8900 ja 8500.

Parempi varmasti minimoida oransseilla runkolinja-autoilla liikennöiminen kyseisellä linjalla.
 
Hieman offtopic, mut onko muuten Nobinalla yhtään Mersun eCitaroita Ruotsissa, Norjassa tai Tanskassa? sellainenkin olis ihan tervetullut uutuus HSL-alueelle. Ite pidän ainakin peukkua että Nobinalle tulis taas vaihteeksi Mersuja.
 
Valittaako Nobina erityisen usein? Edellisestä kilpailutuksesta tehdyssä valituksessahan oli ihan järkevät perusteet.

Olit tainnut tarkoittaa kysymyksesi tohpeerille.

---------- Viestit yhdistetty klo 20:37 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 20:34 ----------

PS Kai joku valittaa tuloksesta, niinhän Nobinakin on aina tehnyt.

Jos joku on tekemisen puutteessa, voi laatia yhteenvedon valituksista, niiden perusteluista ja menestymisistä. Sitä voitaisiin sitten täydentää jokaisen kilpailutuskierroksen jälkeen.
 
Nivelien istumapaikkojen vähimmäisvaatimus on naurettava. Olen edelleen sitä mieltä. että mukavaan matkustamiseen sisältyy istumapaikka jo turvallisuudenkin kannalta. Mutta kehitys näkyy menevän koko ajan siihen suuntaan, että penkit vähenevät ja vuorovälit pitenevät. PS Kai joku valittaa tuloksesta, niinhän Nobinakin on aina tehnyt.

Minulle on ylipäänsä vähän epäselvää, miksi linjasta 40 tarvitsee tehdä avorahasteinen runkolinja vähäpaikkaisine nivelbusseineen. Suurin osa matkustajista lienee menossa pitkän matkan keskustasta Haagaan ja Kannelmäkeen, tai toisin päin, jolloin oma istumapaikka on suuressa arvossa. Nykytilanteeseen verrattuna siis bussin pituus kasvaa, mutta paikkamäärä laskee? Smort.
 
Minulle on ylipäänsä vähän epäselvää, miksi linjasta 40 tarvitsee tehdä avorahasteinen runkolinja vähäpaikkaisine nivelbusseineen. Suurin osa matkustajista lienee menossa pitkän matkan keskustasta Haagaan ja Kannelmäkeen, tai toisin päin, jolloin oma istumapaikka on suuressa arvossa. Nykytilanteeseen verrattuna siis bussin pituus kasvaa, mutta paikkamäärä laskee? Smort.

Nivelien vaatiminen yleensäkkin kilpailutuksissa näyttää johtuvan sähkökaluston vaatimisesta. Sähkötelit ei ole vielä missään varsinaisesti käytössä, tai ainakin kilpailutuksen aloitushetkellä oli näin, vaan vasta tulossa. Eli sähköistä telikalustoa on HSL:n vaikea vaatia, mutta jotain kaksiakselisia isompaa kalustoa tarvitaan silti.

562:lle nyt syksyllä tulevat sähkötelitkin on PL:n omasta aloitteesta tarjoamia, mutta hyvä puoli siinä on se, että nyt nähdään kuinka ne toimivat, jotta HSL voi sitten kilpailuttaa telejäkin. Jos ne toimivat kunnolla, voi olla, että nämä syksyllä 2021 aloittavat jäävät anoiksi niveliksi seudulla. No ehkä vuodenvaihteesta 2023 tulee vielä 500:lle niveliä, kun sillä on seisomapaikoista oikeasti hyötyä. Niin ja riippuen kuinka 7 jatko Meilahteen syö Pasilan runkolinjojen kuormitusta.
 
Sähköbussit pääsääntöisesti vievät akkujen osalta istumapaikkakapasiteettia, jonka vuoksi HSL on laskenut vähimmäisvaatimuksia istumapaikkojen osalta. Tekniikka toki kehittyy ja olisi suotavaa, että akkuteknologia kehittyisi siten, että niiden vaatima tila ei olisi pois matkustajakapasiteetista. Positiivisia signaaleja tästä on jo olemassa - esimerkiksi VDL:n A2-sähköbussissa on ihan yhtä paljon istumapaikkoja kuin sen samanpituisessa polttomoottoriversiossa.

Samaan aikaan elämme Covid-19-pandemian aiheuttamaa valtavaa yhteiskunnallista murrosta. Esimerkiksi etätyö on lisääntynyt, mikä voi pysyvästi aiheuttaa joukkoliikenteen kokonaiskapasiteettitarpeen vähenemistä. Toki Helsingin seudun kasvu jatkuu edelleen, joten varmasti kysyntä jossain vaiheessa saavuttaa koronaa edeltäneen ajan tason.
 
Nivelien vaatiminen yleensäkkin kilpailutuksissa näyttää johtuvan sähkökaluston vaatimisesta.
Nivelistä taas luovuttiin aikanaan matalien nivelten epäluotettavuuden ja siitä seuranneiden korkeiden kustannusten vuoksi. Sähkönivelillä ei vaikuttaisi olevan niitä haasteita, mitä matalalattiaisilla dieselnivelillä on verrattuna korkeisiin niveliin, joten alkuperäinen syy teleihin siirtymisessä on poistunut. Tämän ja kierroksen 50 hintojen perusteella sähkönivelillä liikennöinti ei ole sen kalliimpaa kuin dieselteleillä. Teleilläkin tietysti on oma optimikäyttötarkoituksensa siinäkin tapauksessa että nivelet ovat realistinen vaihtoehto, joten eivät ne kokonaan korvaannu nivelillä. Nivelistä luopumisen jälkeen iso osa HSL-alueen uudesta bussi-infrasta on myös rakennettu nivelille sopimattomaksi.

Runkolinjoilla ainakin täysmataluus tuo selvän hyödyn, kun kolmaskin ovi voidaan ottaa sisäänkulkuoveksi. Täysmatalia taas on paljon enemmän tarjolla nivelinä kuin teleinä.
 
Nivelistä taas luovuttiin aikanaan matalien nivelten epäluotettavuuden ja siitä seuranneiden korkeiden kustannusten vuoksi. Sähkönivelillä ei vaikuttaisi olevan niitä haasteita, mitä matalalattiaisilla dieselnivelillä on verrattuna korkeisiin niveliin, joten alkuperäinen syy teleihin siirtymisessä on poistunut. Tämän ja kierroksen 50 hintojen perusteella sähkönivelillä liikennöinti ei ole sen kalliimpaa kuin dieselteleillä. Teleilläkin tietysti on oma optimikäyttötarkoituksensa siinäkin tapauksessa että nivelet ovat realistinen vaihtoehto, joten eivät ne kokonaan korvaannu nivelillä.

Eikös kuitenkin telibussit mahdollistava lainsäädäntö tullut voimaan samoihin aikoihin kuin siirtymä matalalattiaisiin busseihin alkoi ja matalanivelten ongelmat osuivat juuri samaan hetkeen kun telibusseista oli alettu saamaan kokemusta? Eli nivelten ongelmat eivät välttämättä olleet se yksinomainen syy teleihin siirtymiseen.

Myöskin on syytä epäillä, että Nobinan tarjous on tehty joko aivan olemattomalla katteella tai tappiollisena, eli sähkönivel- ja telibussien kustannussuhteet eivät välttämättä ole aivan miltä ne tässä näyttävät.

Vaikka sähkökaluston halvemmat kustannukset yleensä saattaa myös selittää osan hinnanlaskusta. Nimittäin PL:n 562:n sopimuksen telien, joista 13/16 on sähkösiä, yksikkökustannuksilla (0,707€/km, 39€/h, 148€/ap) tulee kohteen 263 liikennöintikustannuksiksi 11187075,73€/v, eli hitusen alle mitä Nobina tarjosi.

Nivelistä luopumisen jälkeen iso osa HSL-alueen uudesta bussi-infrasta on myös rakennettu nivelille sopimattomaksi.

Niin mites onnistuu 40 autojen pakitus Elielin vinopysäkeiltä?
 
Eikös kuitenkin telibussit mahdollistava lainsäädäntö tullut voimaan samoihin aikoihin kuin siirtymä matalalattiaisiin busseihin alkoi ja matalanivelten ongelmat osuivat juuri samaan hetkeen kun telibusseista oli alettu saamaan kokemusta? Eli nivelten ongelmat eivät välttämättä olleet se yksinomainen syy teleihin siirtymiseen.

Myöskin on syytä epäillä, että Nobinan tarjous on tehty joko aivan olemattomalla katteella tai tappiollisena, eli sähkönivel- ja telibussien kustannussuhteet eivät välttämättä ole aivan miltä ne tässä näyttävät.

Vaikka sähkökaluston halvemmat kustannukset yleensä saattaa myös selittää osan hinnanlaskusta. Nimittäin PL:n 562:n sopimuksen telien, joista 13/16 on sähkösiä, yksikkökustannuksilla (0,707€/km, 39€/h, 148€/ap) tulee kohteen 263 liikennöintikustannuksiksi 11187075,73€/v, eli hitusen alle mitä Nobina tarjosi.



Niin mites onnistuu 40 autojen pakitus Elielin vinopysäkeiltä?

Samoin kuin aikoinaan linjan 43 aikana, kun sillä oli muutama nivelvuoro.
 
Samoin kuin aikoinaan linjan 43 aikana, kun sillä oli muutama nivelvuoro.

Helposti. Pitää vain ajaa laituriin auto suoraksi.

Jaa, kun mä muistelisin toisessa ketjussa olleen puhetta, ettei nivelillä voi ajaa Kampin terminaaliin, kun ei pysty pakittamaan vinopaikoista pois.

muokkaus: niin ja HSL taisi vaatia erillisiä suoria pysäkkejä nivelbusseja varten Itäkeskuksen uuden terminaalin kaavaan, kun sinnekkin on tulossa muuten vinolaiturit.
 
Viimeksi muokattu:
Eikös kuitenkin telibussit mahdollistava lainsäädäntö tullut voimaan samoihin aikoihin kuin siirtymä matalalattiaisiin busseihin alkoi ja matalanivelten ongelmat osuivat juuri samaan hetkeen kun telibusseista oli alettu saamaan kokemusta? Eli nivelten ongelmat eivät välttämättä olleet se yksinomainen syy teleihin siirtymiseen.
Joo, ensimmäiset telikaupunkibussit tulivat TKL:lle 1990. TKL:llä katsottiin silloin, että olisi sekä nivel-, teli- että pätkälinjoja ja niveltenkin hankkimista jatkettiin pitkään telien rinnalla.

Pääkaupunkiseudulle ensimmäiset matalat telit ja nivelet tulivat yhtä aikaa 1996 (HKL 9601 - 9606) ja ne sijoitettiin kaikki nivellinjoille (eli telit korvasivat niveliä). Nivelet 9601 ja 9602 olivat ne legendaarisen huonot, jotka saivat aikaan sen, ettei kilpailutuksissa vaadittu niveliä pitkään aikaan. Jos kokemukset matalista nivelistä eivät olisi olleet niin huonot, niin väitän, että kaikkein raskaimmille linjoille olisi kyllä vaadittu niveliä kilpailutuksissa tai ainakin niistä olisi saanut lisäpisteitä.

2010-luvun alkuvuosina HSL:n kilpailutuksissa nykyisistä 550:n ja 58:n liikennöintisopimuksissa oli erilliset nivelvaihtoehdot ja nivelillä vuoroväli olisi ollut vähän harvempi, mutta telit olivat halvempia niissä molemmissa. Muistaakseni ainakin toisessa noista kilpailutuksista täysmataluudesta sai vielä lisäpisteitä.

Jaa, kun mä muistelisin toisessa ketjussa olleen puhetta, ettei nivelillä voi ajaa Kampin terminaaliin, kun ei pysty pakittamaan vinopaikoista pois.
On Kampinkin ruuduista peruutettu pois ainakin Tyllilän nivelellä. Nivelen peruuttaminen ei vaan suju kaikilta, mutta osaavalle kuljettajalle se on helppoa. Pääkaupunkiseudulla kuljettajia on kuitenkin paljon ja nivelen peruuttamistaitoisia heistä todennäköisesti aika pieni osa. Varikoillahan niveliä kuitenkin säilytettiin niin, että ne piti peruuttaa pois ruudusta tai hallista.
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös